Pienimolekyylisen hepariinin pistosohje potilaalle : Potilasohjeen laatiminen

Opinnäytetyömme oli projektityö, jonka tarkoituksena oli tehdä potilasohje pienimolekyylisen hepariinin pistämisestä. Oulun yliopistollisen sairaalan kirurginen vastuualue tilasi työn, koska heillä oli käytössään vain tuotemerkkikohtaisia ohjeita ja yleisohje puuttui. Pienimolekyylinen hepariini on veren hyytymistä estävä lääkeaine, jota käytetään etenkin kirurgisilla potilailla estämään laskimotukosten syntymistä. Potilaiden sairaalassaoloajan lyhenemisen myötä kotona tapahtuva pienimolekyylisen hepariinin pistoshoito on merkittävästi lisääntynyt. Potilas tarvitsee hoidon onnistumiseksi hyvää ohjausta ja ohjauksen tueksi kirjallisen pistosohjeen mukaan kotiinsa. Potilasohjeemme tulee sähköiseen muotoon Oulun yliopistollisen sairaalan intranettiin, josta se on helposti tulostettavissa potilaille.The purpose of this thesis was to make a patient guide for the patients, who need a low-molecular-weight heparin (LMWH)injection.Low-molecular-weight heparin is a medicinal substance which prevents blood from clotting, for example after big operations. Patients need LMWH treatments often after their hospital stay. Patients need guidance to be able to give injections to themselves at home. The patient guide was made in cooperation with the School of Health and Social Care at Oulu University of Applied Sciences and Oulu University Hospital

Rakennusarkkitehdin tutkinto: opetussuunnitelmien vertailu

Rakennusarkkitehtinimike on ollut käytössä vuodesta 1972, jolloin tutkintoa opetti teknilliset oppilaitokset. 1990-luvun lama heikensi työtilannetta niin voimakkaasti, että rakennusarkkitehtien kouluttaminen keskeytettiin aina vuoteen 2014 asti. Uudelleen alkanut rakennusarkkitehdin tutkinto on toiminut nykyisellä opetussuunnitelmalla vuodesta 2018 ja lähivuosina se tullaan uudistamaan. Tässä opinnäytetyössä tutkitaan rakennusarkkitehdin tutkintoa ja siihen vaikuttavia muutoksia. Opinnäytetyön alussa kerrotaan tutkinnosta yleisesti. Tutkinnon suoritusaika on neljä vuotta ja laajuus 240 opintopistettä. Tämän lisäksi käsitellään opintoihin hakemista ja pääsykokeita sekä lyhyesti rakennusarkkitehtien työllistymistä. Historia-luvussa kerrotaan tarkemmin tutkinnon lakkauttamisesta ja uudelleen alkamisesta. Lisäksi käsitellään tutkinnon nykytilaa, jossa kerrotaan rakennuslain uudistumisen vaikutuksista tutkintoon ja Turun ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtikoulutuksen alkamisesta. Opetussuunnitelma-luvussa vertaillaan Oulun ammattikorkeakoulun, Tampereen ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Savonia-ammattikorkeakoulun rakennusarkkitehtitutkinnon opetussuunnitelmien eroja. Vertailussa tarkastellaan pientalon, kerrostalon, julkisrakennuksen ja korjausrakentamisen suunnitteluprojektien ajoituksia ja laajuutta. Lisäksi käydään läpi ammattikorkeakoulujen valinnaisten kurssien aiheet ja tarkastellaan opintopisteiden määriä osaamisalueittain visualisoinnin, kaavoituksen, arkkitehtuurin historian ja eko- ja energiatehokkuuden osalta. Lopuksi käsitellään rakennusarkkitehtien ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja maisterivaiheen opintoihin hakemista. Vertailussa havaittiin eroja kurssien nimityksissä, laajuuksissa ja suunnitteluprojektien ajankohdissa. Yhtäläistä kaikille kouluille oli suunnitteluprojektien aiheet eli pientalon, kerrostalon ja korjausrakentamisen rakennussuunnittelu, joskin näiden lisäksi suunniteltiin vaihtelevasti vielä muitakin töitä. Pientalo ja vapaa-ajan asunto suunniteltiin lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. Kerrostalon suunnittelu tapahtui kaikissa kouluissa kolmannen lukuvuoden aikana paitsi Oulun ammattikorkeakoulussa. Suunnitteluprojekteihin käytettiin vaihteleva määrä opintopisteitä ja suurimmat pistekokonaisuudet olivat Oulun ammattikorkeakoulussa. Kurssien nimityksissä oli eroavaisuuksia, joista selkeimpiä olivat yksinkertaiset projektinimet. Päähavainto oli, että sama tutkinto voi olla hyvin erilainen riippuen toteutustavoista

Onnen lähteitä etsimässä:tutkimus kolmas- ja neljäsikäläisten hyvinvoinnin kokemuksista

Tämän laadullisen tutkimuksen kohteena oli iäkkäiden, kolmas- ja neljäsikäläisten ihmisten subjektiivisia hyvinvoinnin kokemuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät ovat yhteydessä näihin kokemuksiin, ja millaisia yhteneväisyyksiä ja eroja löytyy iäkkäiden naisten ja miesten hyvinvoinnin kokemuksissa. Tutkimuksen kohteena oli viisi yli 75-vuotiasta naista ja miestä. Tutkimuksen aineistona käytettiin teemahaastatteluilla kerättyä aineistoa. Analyysi toteutettiin teoriaohjaavan analyysin keinoin aloittamalla analyysi aineistolähtöisesti ja myöhemmässä vaiheessa teoria otettiin mukaan ohjaamaan analyysin etenemistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui kahteen erilaiseen hyvinvoinnin traditioon, hedonismiin ja eudaimonismiin. Edellisestä otettiin Ed Dienerin subjektiivisen hyvinvoinnin malli ja jälkimmäisestä Carol Ryffin ja Corey Keyesin psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mallit. Työn teoreettisessa osassa tarkastellaan myös työn kannalta muita olennaisia käsitteitä, kuten vanhuutta ja sukupuolen vaikutusta ikääntymiseen. Lisäksi esitellään aikaisempia tutkimuksia iäkkäiden koetusta hyvinvoinnista ja elämänlaadusta sekä osallistumisen merkitykseen iäkkäille. Tulokset osoittivat, että ikäihmisten hyvinvoinnin kokemuksiin ovat vahvasti liitoksissa positiiviset ihmissuhteet, yksilön itsemääräämisoikeus ja positiivinen elämänasenne. Näiden kolmen tekijän huomattiin luovan vahvan pohjan kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lisäksi tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että yhteneväisyyksiä naisten ja miesten välisissä hyvinvoinnin kokemuksissa oli esimerkiksi positiivisten ihmissuhteiden merkitys. Eroja koettuihin hyvinvoinnin kokemuksiin aiheuttivat esimerkiksi naisten heikompi taloudellinen tilanne ja leskeksi jääminen sekä yhteiskunnallinen aktiivisuus. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen, ja voidaan ajatella, että tutkimuksen tulokset kuvaavat luotettavasti sitä, millaisia tekijöitä löytyy tutkimukseen osallistuneiden ikäihmisten hyvinvoinnin kokemuksista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi suunniteltaessa erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden sisältöjä iäkkäille huomioimalla tuloksissa ilmenneet ongelmakohdat, kuten esimerkiksi fyysisen toimintakyvyn alenemisen vaikutus yksilön autonomiaan

Vertaistuki ja tukihenkilötoiminta ovat tärkeitä tukimuotoja syöpään sairastuneen elämässä

On useita eri mahdollisuuksia, miten syöpään sairastunutta voidaan tukea ja auttaa äkillisesti muuttuneessa elämäntilanteessa vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan avulla. Vertaistuen ja tukihenkilötoiminnan eri muodot ovat tärkeitä tukimuotoja sairastumisen keskellä myös potilaiden läheisille. Syöpäjärjestöt on tärkeä kolmannen sektorin tukipalvelu, joka kouluttaa tukihenkilöitä tuomaan helpotusta sairastuneen vaikeaan elämäntilanteeseen. Hoitotyön ammattilaisten lisäksi sairastuneelle on tärkeää saada keskusteluapua joltakin saman kokeneelta, vertaiselta. Vertaistuki ja tukihenkilötoiminta yhdessä hoitotyön ammattilaisten tarjoaman tuen kanssa mahdollistavat syöpään sairastuneen ja hänen läheisensä psykososiaalista selviytymistä

Lanittajat lankaamaan – työväline digipelaajien suun terveyden edistämiseen

Ruutuaika on lisääntynyt ja etenkin digitaalisten pelien pelaaminen ajanviettotapana on kasvanut niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa menneenä kymmenenä vuonna teknologian kehityksen tahdissa. Ruudun ääressä vietetyn ajan on mainonnan kautta katsottu vaikuttavan ihmisten syömiskulttuuriin ja lisääntyneen istumisen vähentävän fyysistä aktiivisuutta ja vaikuttavan negatiivisesti psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan napostelukulttuurin myötä ruokavalio on muuttunut epäedullisempaan suuntaan lihavuuden ja suun terveyden kannalta. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli, että digipelaajien terveyden lukutaito vahvistuu ja kehittyy. Tavoitteena oli tuottaa työväline suun terveydenlukutaidon arviointiin. Opinnäytetyömme tietoperusta rakentui ajantasaisesta ja näyttöön perustuvasta kirjallisuudesta ja tutkimustiedosta. Haimme tietoa painonhallinnasta, suun terveydestä sekä digitaalisia pelejä pelaavien tai muuta ruutuaikaa viettävien nuorten ja aikuisten ruokailu- ja liikuntatottumuksista. Lisäksi kävimme havainnoimassa digipelaajia alan tapahtumassa, Winter Assemblyssa tammikuussa 2014. Terveyden edistämisessä promotiivinen suunta perustuu positiiviseen terveyskäsitykseen. Opinnäytetyöhömme teoreettinen viitekehys muodostuu salutogeenisesta lähestymistavasta ja terveyden lukutaidon käsitteestä. Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan kykyä hankkia tietoa sekä ymmärtää ja hyödyntää sitä niin, että se edistää ja ylläpitää hyvää terveyttä. Opinnäytetyömme tuotteena syntyi digitaalinen Suun terveys -mittari. Tuotos on tarkoitettu jätettäväksi käyttöön Metropolia Ammattikorkeakoulun verkkosivustolle. Tuotettamme voidaan jatkossa käyttää apuna esimerkiksi Suunhoidon opetusklinikalla suun terveyden edistämisessä. Esittelimme tuotoksemme myös alan ammatillisessa julkaisussa, jossa artikkelin pyrkimyksenä on lisätä suun terveyden alan ammattilaisten tietoutta digipelaamisen ja suun terveyden välisestä yhteydestä.The purpose of our work was to increase awareness of oral health and to improve oral hygiene among digital gamers and also to create digital survey. The approach of our thesis was Salutogenic i.e. originating from health. The structure of this thesis followed criteria of both literature overview and functional thesis. In the literature overview we studied habits and ways of oral health care among young men and women as well as lifestyle of digital gamers. When gathering information we used observation ja interviews, different data bases, research articles and professional literature. The outcome of our thesis was the digital survey. The content of the digital survey was based on evidential knowledge and was adapted to suit the target group. The material collected for the survey was adapted for easy reading and informative data. One of the main parts of the pages is a test which measures health literacy which the visitors to the pages could do with ease. We wrote an article based on our thesis. With this article, we wanted to provide dental healthcare professionals more information on our target group's oral healthcare knowledge and needs. We also wanted to increase their knowledge on the oral health status and nutritional habits of digital gamers. We also hope that dental hygienist students could participate in different digital gaming events in the future or other events where it is possible to meet digital gamers. This way they could produce more information about the gamer´s lifestyle and health habits