R&D-Productivity Dynamics: Causality, Lags, and "Dry Holes"

We study four issues in R&D–productivity dynamics: does R&D Granger cause productivity, is there a lag between R&D and its productivity effects, does the potency of R&D vary in timing and magnitude, and what is the role of R&D spillovers and aggregate shocks. The results suggest that R&D causes productivity but not vice versa, productivity responds to changes in R&D with a considerable lag, the potency of R&D varies in timing and magnitude, and that the elasticity of productivity with respect to aggregate shocks is high, but negligible with respect to R&D spillovers.total factor productivity; TFP; R&D; causality; lag structure

Diffusion of Digital Mobile Telephony: Are Developing Countries Different?

mobile telephony, technology diffusion, Gompertz model, developing countries

Is Inter-Firm Labor Mobility a Channel of Knowledge spillovers? Evidence from a Linked Employer-Employee Panel

An employer-employee panel is used to study whether the movement of workers across firms is a channel of unintended diffusion of R&D-generated knowledge. Somewhat surprisingly, hiring workers from others' R&D labs to one's own does not seem to be a significant spillover channel. Hiring workers previously in R&D to one's non-R&D activities, however, boosts both productivity and profitability. This is interpreted as evidence that these workers transmit knowledge that can be readily copied and implemented without much additional R&D effort.Labor Mobility, R&D Spillovers, Profitability, Linked Employer-Employee Data

Mitä arvoverkostojen globalisoituminen merkitsee politiikalle?

Yhä useammat tuotteet ja palvelut syntyvät yritysverkostojen toimesta, joiden osat sijaitsevat eri maissa. Samaan aikaan myös yritysten sisäinen toiminta on hajautunut, jolloin Suomenkin ulkomaankaupasta iso osa syntyy konsernien sisäisestä viennistä ja tuonnista. Vasta konsernien sisäisen myynnin jälkeen tuotteet ja palvelut päätyvät markkinoille. Arvoketjujen globalisoituminen haastaa kansallisen politiikan. Tässä raportissa pohditaan, miten globaalien arvoketjujen maailmaa pitäisi hahmottaa politiikan näkökulmasta. Lopputulemana on johtopäätöksiä siitä, mitä asioita olisi syytä ottaa huomioon esimerkiksi innovaatio-, työmarkkina- ja elinkeinopolitiikassa. Innovaatiopolitiikkaa koskeva tärkein toimintaympäristön muutos on se, että innovaatiotoimintaan panostanut maa ei enää välttämättä saa niiden tuottoja. Tästä syystä innovaatiopolitiikan kaikki eri toimenpiteet tulee suunnata siten, että Suomeen lopulta jäävä arvonlisä muodostuu mahdollisimman suureksi. Työmarkkinoihin liittyvä iso muutos on se, että globalisaation myötä muutokset tulevat yhä äkillisemmin ja ennakoimatta. Valtion luomalle turvaverkolle on edelleen siis käyttöä. Samalla on kuitenkin muutettava turvaverkkoa niin, että henkilöillä on aina taloudellinen kannuste ottaa työtä vastaan ja että uudelleenkouluttautuminen helpottuu. Yleinen elinkeinopolitiikkaa koskeva havainto on se, että kotimainen kilpailutilanne tai sen toimimattomuus heijastuu aina myös kansainvälistä kauppaa harjoittaviin yrityksiin. Kotimaisen kilpailun edistäminen on siis myös hyvää arvoketjupolitiikkaa. Käytännössä esimerkiksi kaavoituksella vaikutetaan suoraan siihen, millainen kilpailu paikallistasolla vallitsee. Näiden päätelmien lisäksi raportissa on esitetty myös lisää politiikkatoimenpiteitä

Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen julkisen rahoituksen vaikuttavuuteen

Tässä raportissa kootaan kansainvälisen mikroekonometrisen tutkimuskirjallisuuden havainnot yksityiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan (t&k) kohdistuvien julkisten tukien vaikuttavuudesta. Kirjallisuuden yleisnäkemys tuista on enemmän positiivinen kuin negatiivinen, joskin havainnot vaihtelevat ja merkittävä osa tuloksista jää epäselvälle harmaalle alueelle. Pääosa tutkimuksista ei ota kantaa innovaatiopolitiikan yleistavoitteen onnistumiseen tai käsittele politiikantekijän kannalta keskeisimpiä kysymyksiä, kuten tukien oikeaa tasoa. Jatkossa aihetta sivuavan tutkimuksen tulisi keskittyä julkisten interventioiden kykyyn ratkoa niitä keskeisesti motivoivia pulmia: Kohdistuvatko interventiot siten, että innovaatiotoiminnan harjoittamiseen liittyvät rahoitusmarkkinarajoitteet lievenevät? Mikä on ulkoisvaikutusten määrä ja ovatko ne riittävä motivaatio harjoitetulle politiikalle? Miten politiikkaa voitaisiin suunnata täsmällisemmin siten, että se osuisi vain yksityisesti kannattamattomaan mutta yhteiskunnallisesti houkuttelevaan toimintaan? T&k-tukien taloustieteelliset perusteet ovat sinänsä vahvoja; mikroekonometrisen arviointikirjallisuuden haasteista ei tule tehdä sitä (väärää) johtopäätöstä, että harjoitetusta politiikasta ei olisi hyötyä tai että sitä ei tulisi harjoittaa. Toisaalta läpikäydyn tutkimuskirjallisuuden haasteet ja tietopuutteet tarkoittavat myös sitä, että tutkimuslinjaa on syytä jatkaa – tarvitaan lisää korkeatasoista mikroekonometrista todistusaineistoa päätöksenteon tueksi. Tulevien politiikkatoimenpiteiden suunnittelussa tulisi jo ennakoivasti huomioida mahdollisuudet luotettavaan vaikuttavuusarviointiin. Olisikin paikallaan, että julkisista yritystuista vastaavat ministeriöt ja rahoittajaorganisaatiot tekisivät jatkoarvion yhdessä tutkijoiden kanssa uusista aineistotarpeista sekä mahdollisuuksista sisällyttää yritystukijärjestelmään ominaisuuksia, jotka edistävät toimenpiteiden vaikuttavuuden luotettavaa arvioimista

The Digital Disruption and its Societal Impacts

Deepening digitalization and globalization has induced an ongoing societal transformation that may ultimately prove to be as significant as the original industrial revolution. Even as the ICT industry is being restructured, global competition is being transformed. Previously dominant firms—including telecommunications carriers, equipment providers, and powerful legacy software firms—are under assault from the move to cloud computing, in the network center, and mobile computing, on the network periphery. This transformation of the computing and communication infrastructure has been occurring simultaneously with the spread of ever more complicated and sophisticated global value chains. The articles in this special issue explore a number of the key facets of this transformation in a comparative lens. The authors find that the social, legal, and economic arrangements will impact how these changes affect nation-states. For policy-makers there will be serious dilemmas, as they will have to simultaneously nurture and support many aspects of these changes, while also mitigating or channeling some of the outcomes so as to protect privacy, income equality, and fair taxation.</p

Onko IMD:n ja WEF:n kilpailukyky-raporteista politiikanteon tueksi?

Tässä raportissa pohditaan IMD:n ja WEF:n kilpailukykyraporttien käyttöä yhteiskuntapoliittisen päätöksenteon tukena. Johtopäätöksenä on, etteivät ne sellaisenaan tai edes jalostettuna tyydytä politiikantekijöiden kilpailukykyyn tai sen osatekijöihin liittyviä tietotarpeita. Lisäksi raportissa tunnistetaan seitsemän pääkohtaa paremman kansallisen kilpailukykyseurannan rakentamiseksi, luonnostellaan mahdollisesti aloitettavan kansallisen seurannan viitekehitystä ja tehdään alustava esimerkkilaskelma viitekehyksen yritysrahoitusosiost