Images of the Russian threat as printed at the border

Since Finland’s declaration of independence from Russia in 1917, the actuality of threats emanating from images of Russia has been one of the most debated topics in Finnish academic, political, and open discussion forums alike. Reflecting on previ- ous studies, I have qualitatively examined how threats associated with such images were represented and challenged in 2016. My case study is based on an analysis of Karjalainen, the provincial newspaper of North Karelia, which borders another Barents Euro-Arctic Region, the Republic of Karelia, a subject of the Russian Federation. The daily media discussions on the pages of Karjalainen provide a view to the intersec- tion of regional, national, and international news. I compare the newspaper contents to threats associated with Russia as recognized in previous research literature. The threat images are represented contextually in different ways when they are related to history, contemporary international affairs, the Russian people, and border life, as well as the less visible topics of the economy and the environment. The newspaper content rehearses the dominant image of Russia as a geopolitical threat, but even those who wrote about this, often problematized simplified images of an entire country.Peer reviewe

What Are Karelians Made of, RuNet?

The social construction of the concepts of Karelian people, culture, and land develops in temporal flux. In the 2010s, the expansion of internet usage empowered previously unheard voices engaging these concepts in Russia. In this article, Russian-language internet discussions are used to find out how the state of Karelianness was negotiated in Russian-language internet (RuNet) discussions in the 2010s. My research distinguishes how manifestations of (sub)national identifications were dialectically approved and disapproved in accordance with nationalism discourses that I codify as civic, regionalist, and ethnic. The discussions show how the territory of the Republic of Karelia defines the boundaries within which manifestations of Karelianness are considered. Moreover, they depict the critique and rejection of issues such as Karelian culture, language, and descent due to their perceived juxtaposition against Russianness.Peer reviewe

Young Researchers of the Barents Region : Teemu Oivo

Non peer reviewe

Epäluotettava länsi Venäjän televisiossa

In this article I analyze how in Russian television the western mass media has been interpreted to be a group that misleads their audience regarding perceptions of Russia. The context I used is early news and discussion coverage about the Malaysian Boeing MH17 that was shot in Eastern Ukraine in 2014. The interpretation of western media as a suspicious agent did not dominate all the news coverage, but it appeared to be familiar and uncontested when it was referred to. The discourses (re-)produced security connection to international media usage for Russians.Tässä artikkelissa analysoin Venäjän televisiossa esiintyviä diskursseja, joiden mukaan länsimaiset tiedotusvälineet johdattavat Yleisöään Venäjään liittyvissä asioissa harhaan. Esimerkkitapaukseni on Itä-Ukrainassa vuonna2014 alas ammutusta malesialaisesta matkustajakone Boeing MH17:sta käydyt keskustelut ja raportoinnit Venäjän TV-kanavilla pian tapahtuman jälkeen. Tutkimusaineistonani käytän Venäjän kolmella katsotuimmalla TV-kanavallaesitettyjä uutislähetyksiä heinäkuulta 2014 ja loppuvuoden aikana esitettyjä keskusteluohjelmia. Analyysini osoittaa, että uutissisältöjen tulkintakehyksissä länsimedian luotettavuuteen kohdistunut kritiikki ei dominoinut keskustelua. Televisiossa esiintyviä esityksiä länsimaisesta tiedonvälityksestä yhdisti muun muassa käsitys länsijournalistien heikosta ammattietiikasta ja -kompetenssista. Tähän käsitykseen liittyvä normatiivisuus ohjaa suodattamaan ja aktiivisesti vastustamaan länsimaisen median väittämiä vastaavissa asiayhteyksissä

Suuri isänmaallinen, muttei sota: sotilaskuolemien diskursiivinen mediatapahtuma Venäjän Karjalassa

Kaatuneiden sotilaiden julkinen muistaminen sankareina on maailmanlaajuinen ilmiö. Venäjällä sotilaskuolemien esittäminen pohjautuu voimakkaisiin julkisen keskustelun rajoituksiin mediateknologioiden läpi kuultamassa yhteiskunnassa sekä jyrkkään erotukseen virallisesti tunnustettujen ja kiistettyjen kuolemien välillä. Helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaa kohtaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena venäläisviranomaiset alkoivat aiemmasta poiketen julkaista tietoa sotilaidensa kuolemista, kuitenkin tarkkaan valikoituna. Sotilaiden paluu sinkkiarkuissa rikkoi arkirutiinia heidän kotiseuduillaan, tuoden kaukaisten ja vaikeasti käsitettävien tapahtumien seuraukset paikalliseen todellisuuteen. Valtiovallan ehdoilla toimivat uutismediat yrittivät saada sotilaskuolemat näyttämään hyväksyttäviltä ja yksitulkintaisilta. Tämä artikkeli avaa diskurssianalyysin avulla sotilaskuolemien esityksen ehdollisuuksia, (epä-)jatkumoita ja merkityksiä Venäjällä Karjalan tasavallan aluemediassa. Vaikka näiden kuolemien merkityksellisyys perustettiin kohtalokkaaseen konfliktiin, itse mediatapahtuma rakentui vaikeaselkoisen kaukaisen kuolinpaikan sijasta sotilaiden kotialueille ja Karjalaan. Hyväksyttävän ja tarpeellisen kuoleman diskurssi rakentui Venäjällä pitkään tuotetun ja jopa pyhäksi luonnehditun ”suuren isänmaallisen sodan” (1941–1945) uhrautuvan sankaruuden muistamisen perustalle. Tämän voi nähdä osin ristiriitaisena kollektiivisesta muistista marginalisoiduille sotilaskuolemille, joita on arvioitu olleen lukuisia myös vuonna 2022. Public commemoration of fallen soldiers as heroes is a global phenomenon. In Russia, the public representation of military deaths is based on strong restrictions on public discussions, and the sharp difference between officially recognised and controversial deaths. In February 2022, following the offensive war in Ukraine in Ukraine, Russian authorities began to selectively publish information on the deaths of their soldiers. Soldiers' return in zinc coffins disrupted the everyday lives in their home regions, bringing the consequences of distant and difficult events to local reality. Following the terms of the authorities, news media companies tried to make military deaths look acceptable and univocal. This article examines discursivity of military deaths, their conditions, (dis-)continuities, and meanings in the regional media of the Republic of Karelia in Russia. Although the significance of these deaths was established in a fatal conflict, the media event itself was constructed in the soldiers' home regions instead of the place of death. The representations of acceptable and necessary death were based on the nationally established sacrificial heroism in the "Great Patriotic War" (1941-1945). This embedded contradictions with the estimations of numerous Russian military deaths that were marginalised from the public commemoration in 2022

Foreign Agents in Russia : Discoursive Analysis on Foreign Agents in Russia 2012-2013

Kansainvälisten suhteiden pro gradu -tutkielma: Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, 2013.In my pro gradu thesis I examine the concept of foreign agents which arose into the focus of Russian public debate in 2012. My goal is to describe, understand and evaluate critically the phenomenon where the formerly informal and controversial concept was taken into juridical implementation on Russian civil movements. I strive to describe the official and non-official co-existence of foreign agent ideas, their essences, beliefs and various appearances. Through foreign agents my goal is also to evaluate Russian politics and society in perspective of the national tradition of governing and global governmentality. I have a structuralist approach and my primary methods are Foucauldian discourse analysis and archeology of knowledge. My research material consists of the federal law making foreign agents juridical concept in 2012 and news articles from three Russian media companies from the time of the first year since introducing the law. Addingly I reflect relevant Foucauldian theories and research on Russia to bring the research better in contact with established framework of social sciences. Foreign agents embody traditional Russian vertical governing which is in conflict with civil movement activities connected with foreign influences. There appears contradiction of whether the foreign agents are advocates of the will of foreign regimes, if the term usage is correct and legitimate, do the Russian government follow principles of good governing, democracy and human rights. The basic units of foreign agents in Russia are non-commercial organizations that unlike the popularly synonymously used non-governmental organizations have strong discoursive connection with governmental politics in Russia. The non-formal structures in Russia tend to favor existence of the non-foreign agent subjects in Russia. Tarkastelen pro gradussani Venäjällä vuonna 2012 merkittäväksi keskusteluaiheeksi nousseen ulkomaalaisten agenttien käsitettä. Tarkoituksenani on kuvata, ymmärtää ja arvioida kriittisesti ilmiötä, jossa aiemmin epämuodollinen ja erittäin kiistanalaista käsitettä alettiin soveltaa juridisesti venäläisiin kansalaisjärjestöihin. Pyrin kuvaamaan ulkomaalaisten agenttien käsitteen virallisten ja epävirallisten tasojen yhteisoloa, näiden olemusta, ideoita, uskomuksia ja käytännön ilmentymiä. Tarkoituksenani on myös arvioida tämän ilmiön kautta venäläistä politiikkaa sen kansallisen hallintavaltaperinteen ja kansainvälisen hallintavallan näkökulmista. Lähestymistapani tutkimukseen on rakenteellinen ja tutkimusmenetelmäni on foucault'lainen diskurssianalyysi ja tiedon arkeologia. Aineistoni koostuu Venäjän Federaation laista, joka teki kesällä 2012 ulkomaalaisista agenteista juridisen käsitteen, minkä lisäksi käytän primääriaineistonani uutisartikkeleita kolmelta venäläiseltä mediayhtiöltä ensimmäisen vuoden ajalta siitä, kun edellä mainittu laki hyväksyttiin. Lisäksi käytän teorioita hallintapolitiikasta ja Venäjän tutkimuksesta apunani luodakseni näkökulmia tutkimusaiheeseen. Ulkomaalaiset agentit ilmentävät perinteistä venäläistä vertikaalia hallitokulttuuria, joka on konfliktissa globaalien vaikutusten alla olevan kansalaisjärjestötoiminnan kanssa. Ulkomaalaisten agenttien diskursseissa ilmenee perusteellinen ristiriita siitä, ovatko kansalaisjärjestöt näiden ulkomaalaisten tukijoiden poliittisen tahdon ajajia, onko ulkomaalainen agentti-termi oikeutettu ja rikkovatko uudet hallintosäädökset hyvän hallinnon periaatteita, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Ulkomaalaisten agenttien juridinen perusyksikkö Venäjällä, voittoa tavoittelematon järjestö, on käsitteellisesti voimakkaasti valtiopolitiikka sidonnainen. Venäjän epämuodolliset rakenteet suosivat vahvasti toimijoita, joita ei leimata ulkomaalaisiksi agenteiksi

Mistä on karjalaisuus tehty, Runet?

Peer reviewe