Vieraanvaraisuuden käsitteellisiä ja paikallisia ulottuvuuksia : mistä on lappilainen vieraanvaraisuus tehty -selvityshankkeen raportti

Mistä on lappilainen vieraanvaraisuus tehty -hankkeen aikana tuotettu raportti on sekä koulutusta että matkailun kehittämistä tukeva kokonaisuus vieraanvaraisuuden teoriasta sekä lappilaisen vieraanvaraisuuden elementeistä ja kehittämisen haasteista.Raportti koostuu kahdesta osasta: 1) Katsaus vieraanvaraisuuden näkökulmiin ja 2) Selvitys lappilaisesta vieraanvaraisuudesta ja vieraanvaraisuuden kehittämisen haasteista. Totutusta vieraiden kestitsemisestä poiketen vieraanvaraisuuden käsite on laaja kokonaisuus erilaisia määritelmiä, muotoja, tulkintoja ja tutkimuslinjoja. Vieraanvaraisuuden etymologinen ja historiallinen tausta juontaa juurensa hyvin kaukaa, sillä kyse on ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta, isännän ja vieraan välisestä suhteesta. Vieraanvaraisuus voidaan nähdä tilanteesta riippuen myös yksityisenä tai kaupallisena toimintana. Yksinkertaistettuna yksityinen vieraanvaraisuus tapahtuu kotioloissa, kun taas kaupallista toimintaa harjoitetaan vieraanvaraisuusaloilla, kuten majoitus- ja ravitsemisliikkeissä. Vieraanvaraisuus muodostuu isännän ja vieraan välisessä suhteessa. Aina ei ole selvää, kuka on isäntä ja kuka vieras. Esimerkiksi kun muualta kotoisin olevat sesonkityöntekijät tulevat matkailualueelle töihin, he ovat paikallisille vieraita mutta matkailijoille isäntiä. Vieraanvaraisuus on tutkimuskohteena moniulotteinen. Kauppatieteissä aiheeseen perehdytään muun muassa vieraanvaraisuusalojen kehittämisen näkökulmasta, kun taas yhteiskuntatieteissä vieraanvaraisuus voidaan nähdä linssinä, jonka läpi on mahdollista tarkastella koko yhteiskuntaa. Vieraanvaraisuus on näin ollen liitettävissä ruuan ja juoman tarjoamisen lisäksi muun muassa poliittiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Kaiken kaikkiaan vieraanvaraisuus koostuu yksityisellä ja kaupallisella sektorilla erilaisista elementeistä, joiden avulla voidaan tuottaa vieraanvaraisuuden kokemuksia vieraille ja asiakkaille. Kokemukseen vaikuttavat henkilökunnan ja isännän käytöksen lisäksi fyysinen toimintaympäristö, kuten sisustus, huonekalut ja musiikki. Vieraanvaraisuus on myös kulttuurisidonnainen ilmiö. Lapissa vieraanvaraisuutta määritteleviä elementtejä ovat paikalliset ihmiset sekä luonto. Lappilaisten avuliaisuus on yksi osoitus vieraanvaraisuudesta. Luonto puolestaan on vahva osa lappilaisten elämäntapaa. Lisäksi luonto toimii Lapissa vieraanvaraisuuden mahdollistajana, vieraanvaraisuustyön määrittäjänä ja vieraanvaraisuuden tapahtumaympäristönä. Lapissa on myös edelleen kehitettävää vieraanvaraisuudessa. Kehittämisen haasteet voidaan jaotella globaalia toimintaympäristöä, yhteiskuntaa, aluetta ja yritystä koskeviin. Yhteiskunnan tasolla saavutettavuus on yksi suurimpia haasteita. Alueen näkökulmasta vieraanvarainen asenne on pitkälle yksilöstä johtuvaa ja sesonkityövoiman vaihtuvuus asettaa haasteita vieraanvaraisuuden kehittämiselle. Yrityksissä puolestaan vieraanvaraisuuden elementtien tunnistaminen ja ottaminen osaksi palvelua sekä yhteistyön parantaminen takaisivat myös vieraille ja asiakkaille entistä parempia paikallisuuden ja vieraanvaraisuuden kokemuksia. Matkailun myötä vieraanvaraisuus on Lapissa kaupallistunut. Alueella on kuitenkin edelleen nähtävissä ja koettavissa aitoa vieraanvaraisuutta, jonka tuominen osaksi palvelua voisi parantaa matkailutoimijoiden kilpailukykyä. Kaupallisesta toiminnasta huolimatta matkailun lähtökohtana Lapissa voisi edelleen olla asenne: ”Kuinka voin auttaa?”publishedVersio

Safariopastus työnä – työ, tekijät ja palkan riittävyys

Working as a safari-guide – an analysis of the work, workers, and sufficient salary In this study, I examine the work of safari guides in Finnish Lapland. My aim was to illustrate, first, the characteristics of people who work as safari guides, second, what their perceptions are of their salary, and third if safari guiding is purely a temporary job for young adults. The data was collected during training sessions for new and old guides in large safari companies in Finnish Lapland during 2012. The data consists of 152 survey replies, and was analyzed using crosstabs. Findings of the study suggest that more than 50 per cent of the respondents had a degree in tourism. The main reasons for working as a safari guide were the willingness to work in the nature and in an international environment, as well as to gain experience from working in the tourism field. 20 per cent of the participants were satisfied with the salary, around 90 percent wanted to continue safari guide work and 60 per cent planned to work in tourism in the future. Still, the working environment seemed to influence the way the salary was perceived: Working with nice colleagues was valued highly, whereas working on a Saturday night was seen as less rewarding.In this study, I examine the work of safari guides in Finnish Lapland. My aim was to illustrate, first, the characteristics of people who work as safari guides, second, what their perceptions are of their salary, and third if safari guiding is purely a temporary job for young adults. The data was collected during training sessions for new and old guides in large safari companies in Finnish Lapland during 2012. The data consists of 152 survey replies, and was analyzed using crosstabs. Findings of the study suggest that more than 50 per cent of the respondents had a degree in tourism. The main reasons for working as a safari guide were the willingness to work in the nature and in an international environment, as well as to gain experience from working in the tourism field. 20 per cent of the participants were satisfied with the salary, around 90 percent wanted to continue safari guide work and 60 per cent planned to work in tourism in the future. Still, the working environment seemed to influence the way the salary was perceived: Working with nice colleagues was valued highly, whereas working on a Saturday night was seen as less rewarding

Matkailun kokonaisjärjestelmä ja matkailututkimus Suomessa

The Whole Tourism System and tourism research in Finland Neil Leiper developed throughout the end of the last millennium an overarching theory – The Whole Tourism System (WTS) – to describe the complexity of tourism for decision makers to use, and for academics to contemplate and apply. Leiper’s intention was to show how tourism can be understood as an interconnected system, rather than non-related components that are managed separately. WTS is still today one of the best recognised systemic attempts to describe the components included in tourism, without being overly complex. The Finnish Journal of Tourism Research (FJTR) publishes academic articles in Finnish, Swedish, and English offering an opportunity to reach a Finnish tourism research audience in their mother tongue. This theoretical article aims at supporting future tourism research by presenting the WTS to a wider Finnish audience, and conducting a content analysis of the 13 FJTR editions published so far. The article organises the FJTR content according to the components of WTS to see how well the theory incorporates the ’whole’ of tourism and which components Finnish tourism research so far has emphasised. Furthermore, the article points out potential gaps in the research. Findings portray a major focus of research aimed at destinations and tourists, and to some extent on tourism industries, thus almost totally neglecting research about generating regions and transit routes.Neil Leiper developed throughout the end of the last millennium an overarching theory – The Whole Tourism System (WTS) – to describe the complexity of tourism for decision makers to use, and for academics to contemplate and apply. Leiper’s intention was to show how tourism can be understood as an interconnected system, rather than non-related components that are managed separately. WTS is still today one of the best recognised systemic attempts to describe the components included in tourism, without being overly complex. The Finnish Journal of Tourism Research (FJTR) publishes academic articles in Finnish, Swedish, and English offering an opportunity to reach a Finnish tourism research audience in their mother tongue. This theoretical article aims at supporting future tourism research by presenting the WTS to a wider Finnish audience, and conducting a content analysis of the 13 FJTR editions published so far. The article organises the FJTR content according to the components of WTS to see how well the theory incorporates the ’whole’ of tourism and which components Finnish tourism research so far has emphasised. Furthermore, the article points out potential gaps in the research. Findings portray a major focus of research aimed at destinations and tourists, and to some extent on tourism industries, thus almost totally neglecting research about generating regions and transit routes