Local Acetaldehyde—An Essential Role in Alcohol-Related Upper Gastrointestinal Tract Carcinogenesis

The resident microbiome plays a key role in exposure of the upper gastrointestinal (GI) tract mucosa to acetaldehyde (ACH), a carcinogenic metabolite of ethanol. Poor oral health is a significant risk factor for oral and esophageal carcinogenesis and is characterized by a dysbiotic microbiome. Dysbiosis leads to increased growth of opportunistic pathogens (such as Candida yeasts) and may cause an up to 100% increase in the local ACH production, which is further modified by organ-specific expression and gene polymorphisms of ethanol-metabolizing and ACH-metabolizing enzymes. A point mutation in the aldehyde dehydrogenase 2 gene has randomized millions of alcohol consumers to markedly increased local ACH exposure via saliva and gastric juice, which is associated with a manifold risk for upper GI tract cancers. This human cancer model proves conclusively the causal relationship between ACH and upper GI tract carcinogenesis and provides novel possibilities for the quantitative assessment of ACH carcinogenicity in the human oropharynx. ACH formed from ethanol present in “non-alcoholic” beverages, fermented food, or added during food preparation forms a significant epidemiologic bias in cancer epidemiology. The same also concerns “free” ACH present in mutagenic concentrations in multiple beverages and foodstuffs. Local exposure to ACH is cumulative and can be reduced markedly both at the population and individual level. At best, a person would never consume tobacco, alcohol, or both. However, even smoking cessation and moderation of alcohol consumption are associated with a marked decrease in local ACH exposure and cancer risk, especially among established risk groups.Peer reviewe

Reaction mechanism studies on atomic layer deposition process of AlF3

In this work, the reaction mechanism in the atomic layer deposition (ALD) process of AlF3 thin films is studied with in situ quartz crystal microbalance and quadrupole mass spectrometer. The depositions are done with AlCl3 and TiF4 as precursors. Similar to many metal fluoride films deposited by ALD, the growth rate of the AlF3 is strongly temperature dependent. In addition, at low temperatures, the growth rate is exceptionally high for a traditional ALD process. In this study, the reasons behind these characteristics are studied and a detailed step-by-step mechanism for the AlF3 film growth process is presented.Peer reviewe

Migration from OPC Classic to OPC UA by Developing an OPC UA Client Application

Teollisuus 4.0:n eli niin sanotun neljännen teollisen vallankumouksen myötä teollisuuden laitteet ja järjestelmät kytketään verkkoon tietojen välittämistä ja yhteistoimintaa varten. Eri valmistajien laitteiden ja järjestelmien kommunikointiin tarvitaan yhtenäinen ja standardoitu tapa kuvata ja siirtää tietoa. Yksi tällaisista tavoista on OPC (Open Platform Communications). OPC on kokoelma automaation tiedonsiirron spesifikaatioita, jotka määrittävät, miten laitteiden ja järjestelmien tietoja esitetään ja välitetään. EloWise on modulaarinen tiedonhallintatyökalu, jota käytetään erilaisissa tuotannonohjauksen ja tuotteen elinkaaren hallinnan sovelluksissa. EloWise-tiedonhallintatyökaluun on toteutettu useita yleisiä tiedonsiirtoprotokollia ja -teknologioita käyttäviä moduuleja, jotka mahdollistavat EloWise-tiedonhallintatyökalun yhdistämisen ja yhteistoiminnan eri laitteiden ja järjestelmien kanssa. Aikaisemmin EloWise-tiedonhallintatyökaluun on toteutettu Elomatic Automation Interface -moduuli, joka on mahdollistanut tiedonsiirron OPC Classic -tekniikoihin kuuluvalla OPC Data Access -tekniikalla. Tämän diplomityön tavoitteena oli päivittää EloWise OPC UA -yhdistettävyyttä varten. Työn ensimmäisessä vaiheessa tehtiin kirjallisuuskatsaus OPC-tekniikoihin, menetelmiin OPC Classic -tekniikoista OPC UA:han siirtymiseen ja saatavilla oleviin OPC UA -kehitystyökaluihin ja -pinoihin. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta valittiin EloWise-tiedonhallintatyökalun päivityksessä käytettävä menetelmä OPC Classic -tekniikasta OPC UA:han siirtymiseen. Menetelmäksi valittiin uuden OPC UA -asiakassovellusmoduulin kehitys, jotta aikaisempi toteutus ei rajoittanut kehitystä ja pystyttiin hyödyntämään kaikkia OPC UA:n ominaisuuksia. Menetelmän valinnan jälkeen vertailtiin OPC UA -kehitystyökaluja ja -pinoja asiakassovelluksen kehitystä varten. Kehitykseen valittiin Node.js -pohjainen OPC UA -toteutus, NodeOPCUA, sen riittävien toimintojen ja sallivan Massachusetts Institute of Technology -lisenssin takia. NodeOPCUA-toteutusta ja muita avoimen lähdekoodin ohjelmakirjastoja käyttäen toteutettiin OPC UA -asiakassovellusmoduuli. Toteutettu OPC UA -asiakassovellusmoduuli mahdollistaa EloWise-tiedonhallintatyökalun yhdistämisen OPC UA -palvelimiin ja sen avulla EloWise-tiedonhallintatyökalun kautta pystytään keräämään tietoja ja hallinnoimaan OPC UA-palvelimien yhteydessä olevia laitteita ja järjestelmiä. Tätä diplomityötä voidaan käyttää apuna OPC UA -asiakassovelluksen kehityksessä tai toteutettaessa OPC Classic -tekniikoista OPC UA:han siirtymist

System Testing a Complex Radio Frequency Embedded Device

In this thesis, a case study of a testing setup is created for a complex radio frequency embedded device. Testing and software development is examined on a general level, followed by examining embedded radio frequency system testing and test automation. The complex radio frequency embedded device under test in this thesis is a radio device, which receives and processes radio frequency signals. The testing setup is required to automatically verify the correct operation of the device. This requires testing the device with radio frequency inputs. The device consists of multiple internal components, which are working together to handle the signal inputs. The testing setup is developed targeting comprehensive testing of the device. Testing in this thesis is examined on the software testing level, which is extended to cover embedded radio frequency system testing realm. A special emphasis is placed on testing radio frequency devices, and the embedded nature of the system. For test automation, testing methods required for the setup are presented. Two test automation framework candidates are presented and examined. The testing setup is created as a case study, using the device under test, a signal generator and a computer running the chosen testing framework. The setup is built based on set requirements with emphasis on accuracy, open nature of the software, and current and future usability. The completed case study serves as a base for future development, revealing and solving problems, which may occur in the future development of the setup. In the final chapters, observations are noted on the challenges in creating such testing setup. Notable challenges are the limitations of commercial signal generators, interfaces between different devices, and balancing between the accuracy and the repeatability of the tests. Next steps for future development are presented. This includes improvements such as integration to continuous integration pipeline to automate the testing further, and production testing as the next testing level for the setup

Description of the female of Hyptioxesta magadanica, with notes on the occurrence of H. magadanica and H. penthima adults (Lepidoptera, Noctuidae)

The previously unknown female of the noctuid moth Hyptioxesta magadanica (Kononenko, 1981) is described and compared with other Hyptioxesta species. The H. magadanica female is brachypterous, unlike the females of the other two species included in the genus. The female genitalia of H. magadanica and the adults of all three species are illustrated. Notes on the flight behaviour of the adults of H. magadanica and H. penthima (Erschoff, 1870) are given and their habitats are illustrated

Päivittäisessä johtamisessa koettu kiire päivystysyksikössä

Päivystystoiminta on muuttunut niin rakenteellisesti kuin sisällöllisesti entistä monimutkaisemmaksi ja haastavammaksi. Resurssien väheneminen ja potilasmäärien kasvu lisäävät painetta uudistua niin hoitotyön johtamisen ja päätöksenteon kuin resurssien tehokkaan käytön suhteen. Sen lisäksi hoitaminen muuttuu tiedon ja teknologioiden paranemisen myötä yhä monitahoisemmaksi toteuttaa. Päivystysyksiköiden päivittäisen toiminnan johtamisesta vastaavat sairaanhoitajat ja lääkärit, jotka kantavat vastuuroolin vuorokohtaisesti. Vuorovastaavan päätöksenteko vaikuttaa potilaiden selviytymiseen sekä henkilöstön kokemaan kiireeseen. Henkilöstön työkuormituksella ja kiireen kokemisella on yhteys työuupumukseen, joka on noussut uhkaamaan ihmisten työhyvinvointia ja työssäjaksamista globaalisti. Tässä tutkimuksessa on tarkoitus kuvata päivittäisessä johtamisessa koettua kiirettä kolmessa Suomalaisessa päivystysyksikössä. Päivystysyksiköiden vuorovastaavat täyttivät vuoronsa päätteeksi vuororaportin, jossa he kuvasivat vuoroa vapaatekstillä esimerkiksi miehityksen, sairauslomien, potilasvirran tai poikkeusolosuhteiden suhteen sekä arvioivat vuoron kiireellisyyttä asteikolla 0-5 (0=ei lainkaan kiirettä, 5=erittäin kova kiire). Narratiivit analysoitiin sisällön erittelyllä ja numeraalisista arvioista laskettiin keskiarvot ja keskihajonnat. Vuororaportteja kerättiin yhteensä 823 (n=823) vuosina 2015-2016. Keskiarvo vuorojen kiireellisyydestä oli 2,8 (keskihajonta 1,0). Iltavuorot arvioitiin kiireellisimmiksi (ka. 3,1; keskihajonta 0,9) ja yövuorot rauhallisimmiksi (ka. 2,5; keskihajonta 1,1). Aamuvuorojen kiireellisyys noudatteli koko aineiston keskiarvoa (ka. 2,8; keskihajonta 0,9). Kiireen taustalla useimmin esiintyivät potilaihin liittyvät asiat ja toiseksi useimmin henkilökuntaan liittyvät asiat. Kolmantena kiireen taustalla olevat tekijät liittyivät teknologiaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koettu kiire on keskiarvoltaan kohtuullista, mutta iltavuorojen voimavarat tulee resursoida paremmin, koska kiireen kokemus iltavuoroissa on kovempaa kuin muissa vuoroissa. Potilaiden hoitoon ja henkilöstöön liittyvät asiat olivat pääasiassa kiireen kokemisen taustalla. Siksi on tärkeää varmistaa, että näihin liittyvät tiedot ovat helposti saatavilla vuorovastaavan työn tueksi. Sen lisäksi teknologisten ratkaisujen tulee toimia entistä paremmin, jotta ne osaltaan tukevat päätöksentekoa. Jatkossa mielenkiintoinen asetelma olisi tutkia kiireen kokemista lisää ja selvittää yhteyksiä esimerkiksi työkuormitukseen sekä työssäjaksamiseen.Emergency department operations has become both structurally and substantively more complex and challenging. Declining resources and increasing patient numbers add to the pressure to reform, both in terms of nursing management and decision-making and efficient use of resources. Beyond that, as knowledge and technologies improve, care becomes more and more complex to implement. The management of the day-to-day operations of the emergency department is carried out by nurses and physicians who carry the role of responsibility on a rotational basis. Shift leader’s decision-making affects patient survival as well as the rush experienced by staff. The workload of staff and the experience of a rush has a link to the exhaustion that has risen to threaten the well-being of people at work and employment globally. This study describes the rush experienced in daily management at three Finnish emergency departments. At the end of their shift, the shift leaders of the units filled a shift report in which they described the shift with free text on issues such as occupation, sick leave, patient flow, or exceptional conditions, as well as assessing the rush of the shift on a scale of 0 to 5 (0=no rush at all, 5=very much rush). Narratives were analyzed by content analysis and averages and standard deviations were calculated from the numerically reported experience of rush. A total of 823 innings reports were collected (n=823) in 2015-2016. The average for the rush of shifts was 2.8 (standard deviation 1.0). Evening shifts were assessed to have the most rush (ka. 3,1; standard deviation 0.9) and night shifts as the least rush (ka. 2,5; standard deviation 1.1). The rush experienced in morning shifts followed the average of the whole data (ka. 2,8; standard deviation 0.9). Against the backdrop of the rush, the most frequently occurring issues related to patients and the second most frequently related to staff. Third, the factors behind the rush involved technology. As a conclusion, the experienced rush is moderate in average value, but the resources of evening shifts should be more resourced because the experience of rush in evening shifts is heavier than in other shifts. Things related to patient care and staffing were mainly at the root of experiencing a rush. Therefore, it is important to ensure that information related to this is readily available to support the shift leader’s work. In addition, technological solutions must work better in order to contribute to decision-making. Going forward, an interesting setting would be to explore the experienced rush further and find out the connections, for example, to workload and coping at work

Candida yeasts and carcinogenic acetaldehyde in upper digestive tract carcinogenesis

Cancers of the upper digestive tract (oral, pharyngeal, laryngeal, oesophageal and stomach) are among the ten most common cancers worldwide and are associated with high mortality and morbidity. Despite improved treatment strategies, the prognosis of these cancers remains poor. The main aetiological factors for the upper digestive tract cancers are alcohol consumption and smoking. Dietary and genetic factors can also contribute to an increased risk. Alcohol consumption, smoking and poor oral hygiene all lead to exposure of the upper digestive tract mucosa to salivary acetaldehyde. Ethanol is not carcinogenic, but acetaldehyde, its first metabolite, is. The International Agency for Research on Cancer has classified acetaldehyde associated with alcoholic consumption as a group I carcinogen. Cigarette smoke contains acetaldehyde, as does saliva after alcohol intake. Microbially fermented food products can also contain high levels of acetaldehyde. Therefore, salivary acetaldehyde levels are a result of its direct intake as well as systemic, local and microbial ethanol metabolism. The ability of the mucosa and microbes to remove acetaldehyde has been shown to be limited. Chronic Candida mucositis is associated with oro-oesophageal carcinogenesis. Candida yeasts are common colonisers of the upper digestive tract, with an extraordinary ability to form biofilms. Candida albicans is the dominant species in health and disease. The biofilm structure protects fungal cells against hostile actions, and infections are mainly biofilm-related. This is highlighted by high resistance to antifungals by yeast biofilms. Fungal cells can become dispersed from a biofilm, making it a constant source of infection. In immunocompromised patients, this process can lead to fatal systemic infections. The similarity of fungal and human cells makes the development of antifungals difficult, and treatment is often compromised. The primary aim of the research presented in this thesis was to investigate the ability of clinically important Candida yeasts to produce carcinogenic acetaldehyde in planktonic and biofilm modes of growth in vitro. Fermented milk mursik constitutes a major part of the diet in western Kenya, an area with a high local incidence of oesophageal cancer and a low prevalence of common risk factors. The second aim was to identify the microbiota of the starter cultures used for the production of mursik. The ability of these mixed cultures of bacteria and yeast to produce acetaldehyde and ethanol was assessed in a fermentation experiment. Finally, the potential anti-biofilm and anti-inflammatory effect of a Lactobacillus metabolite, 2-hydroxyisocaproic acid (HICA), was explored in vitro and in vivo. HICA has previously shown efficacy against various planktonically grown microbes. The results of the research presented in this thesis demonstrate that C. albicans biofilms can produce mutagenic levels of acetaldehyde when incubated with ethanol and glucose at clinically relevant concentrations. In addition, planktonic C. albicans and non-albicans Candida (NAC) species produce significant levels of acetaldehyde in the presence of ethanol. C. glabrata shows a unique ability among NAC species to produce mutagenic acetaldehyde in the presence of sugars. Interestingly, the production of acetaldehyde by Candida species can be significantly reduced by the sugar alcohol xylitol. Highly mutagenic levels of acetaldehyde and ethanol can be measured during the production of mursik. Candida yeasts are associated with high acetaldehyde and ethanol production during fermentation. C. albicans biofilm formation is significantly reduced in response to HICA treatment in vitro. Interestingly, certain genes belonging to the fermentative pathway and acetaldehyde metabolism are highly up-regulated under stress and during biofilm formation. An attenuated inflammatory response was observed when a C. albicans biofilm was treated with HICA in vivo. Overall, these results underline the significant potential of clinically relevant Candida yeasts to produce carcinogenic acetaldehyde. Colonisation of the upper digestive tract with Candida spp. could expose the mucosa to mutagenic levels of acetaldehyde in the presence of alcohol and dietary sugars. This could play a role in the carcinogenesis associated with Candida infection. In addition, the consumption of fermented food products such as mursik, with a high acetaldehyde and ethanol content, could elevate the risk of cancer. HICA could provide a safe and efficient approach to treat biofilm-related Candida infections and reduce the inflammation and mutagenicity associated with C. albicans biofilms.Yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimpiä riskitekijöitä ovat runsas alkoholinkäyttö, tupakointi ja huono suuhygienia. Näiden tekijöiden seurauksena sylkeen erittyy korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä, joka voi vahingoittaa ihmissolun perimää jo hyvin matalilla pitoisuuksilla. Kansainvälinen Syöväntutkimuslaitos (IARC) luokittelee asetaldehydin I-luokan karsinogeeniksi. Itse etanoli ei ole karsinogeenista, vaan sen kyky aiheuttaa syöpää on selitettävissä sen ensimmäisellä välituotteella asetaldehydillä. Suuri osa syljen asetaldehydistä on mikrobien tuottamaa ja täten huono suuhygienia voi altistaa korkeille asetaldehydipitoisuuksille paikallisesti. Tupakan savu, tietyt alkoholijuomat ja käymisellä valmistetut ruoat voivat sisältää korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä. Hiivasienet kuuluvat yläruoansulatuskanavan monimuotoiseen mikrobiyhteisöön eli mikrobiomiin. Candida-hiivat ovat opportunistisia taudinaiheuttajia, jotka kykenevät olosuhteiden salliessa aiheuttamaan tulehduksen. Candida albicans on yleisin ihmisellä infektioita aiheuttava sienilaji, mutta myös muiden Candida -lajien (non- albicans Candida, NAC) osuus infektioiden taustalla on kasvanut. Asuttaessaan ihmiskehon pintoja Candida -hiivoilla on taipumus lajista riippuen muodostaa organisoituja soluyhteisöjä eli biofilmejä. Biofilmirakenne suojaa hiivasoluja ulkoisilta haittatekijöiltä, mikä heikentää vastetta lääkehoidolle. Hiivatulehduksen aiheuttajana on usein pitkälle kehittynyt biofilmi. Suuontelossa ja ruokatorvessa krooninen hiivatulehdus voi olla karsinogeeninen. Väitöstutkimuksessa selvitettiin kliinisesti merkittävien Candida -lajien kyky tuottaa asetaldehydiä irrallisina soluina ja biofilminä laboratorio-olosuhteissa etanolista tai sokereista. Väitöstutkimuksessa pyrittiin löytämään tehokkaampia tapoja ehkäistä hiivabiofilmien kasvua sekä niihin liittyvää karsinogeenisuutta ja tulehdusta. Monissa kehitysmaissa käymisellä tuotetut elintarvikkeet ovat edelleen pääasiallinen ravinnon lähde. Länsi-Kenian alueella ruokatorven syövän esiintyvyys on poikkeuksellisen suurta, vaikka tavanomaisia riskitekijöitä tavataan vähän. Yhtenä syynä korkeaan esiintyvyyteen on arveltu ravinnollisia tekijöitä. Paikallinen väestö nauttii useasti päivässä käymisellä tuotettua mursik -maitoa. Tässä tutkimuksessa mitattiin käymisprosessissa mursik -maitoon syntyviä etanoli- ja asetaldehydipitoisuuksia käyttämällä alkuperäisiä heräteviljelmiä. Lisäksi viljelmien lajikirjo tunnistettiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat että C. albicans -biofilmi kykenee tuottamaan korkeita asetaldehydipitoisuuksia etanolista sekä glukoosista. Lisäksi sekä C. albicans että NAC -lajit tuottivat korkeita asetaldehydipitoisuuksia etanolista irrallisina soluina. Sokerialkoholi ksylitoli puolestaan laski kaikkien Candida -lajien asetaldehydituottoa etanolista merkittävästi. C. glabrata oli ainoa NAC-laji, joka tuotti korkeita asetaldehydipitoisuuksia sokereista. Laktobasillien käymistuotteen, D,L-2-hydroksi-isokapronihapon (HICA) on aiemmin todettu estävän irrallisina soluina elävien eri mikrobilajien kasvua. Tutkimus osoittaa että HICA estää myös merkittävästi C. albicans biofilmien kasvua ja asetaldehydin tuottoa. HICA lievensi myös tulehdusvastetta hiivabiofilmiä ympäröivässä kudoksessa hiirimallissa. Lisäksi havaittiin että hiivasolun alkoholiaineenvaihduntaa ohjaavilla geeneillä on tärkeä rooli biofilmien kasvun ja vastustuskyvyn taustalla. Mursik -maitoon muodostui erittäin korkeita etanoli - ja asetaldehydipitoisuuksia käymisen aikana. Candida-hiivojen läsnäolo heräteviljelmässä korreloi vahvasti korkeiden asetaldehydi- ja etanolipitoisuuksien kanssa. Yläruoansulatuskanavan kolonisoituminen korkean asetaldehydituoton omaavilla Candida -hiivoilla voi osaltaan selittää hiivamukosiitin ja syövän välistä yhteyttä. HICA tarjoaa uusia mahdollisuuksia tehokkaaseen hiivabiofilmin kasvun sekä hiivabiofilmeihin liitettyjen haitallisten kudosvaikutusten ehkäisyyn. Toistuva mursik -maidon nauttiminen voisi lisätä paikallista asetaldehydialtistusta ja osaltaan selittää poikkeuksellisen suurta ruokatorven syövän esiintyvyyttä Länsi-Kenian alueella. Niukasti asetaldehydiä tuottavien heräteviljelmien käytön suosimisella voisi olla merkittävä vaikutus ruokatorvensyövän esiintymiseen alueella

Palvelutuotteet vapailla sähkömarkkinoilla

Sähkömarkkinalaki astui Suomessa voimaan 1.6.1995. Käytännössä sähkömarkkinoiden vapautuminen tapahtui vähitellen muutamassa vaiheessa. Sähkömarkkinalailla on pyritty luomaan kilpailua sähkön tuotantoon ja myyntiin. Sähkön siirto ja jakelu ovat sen sijaan monopolistista toimintaa, joille on asetettu mahdollisimman tarkat pelisäännöt. Sähkömarkkinalain tavoite on ollut parantaa markkinoiden toimivuutta ja siten turvata Suomen sähkön tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmän tehokkuus ja kilpailukykyisyys myös tulevaisuudessa. Sähkömarkkinalaki on asettanut sähköyhtiöt uudenlaiseen tilanteeseen ja se on toiminut muutosvoimana sähköyhtiöille. Asiakkailla on mahdollisuus valita sähkönmyyjänsä vapaasti riippumatta sen maantieteellisestä sijainnista. Sähköyhtiöt yrittävät vapailla markkinoilla pitää vanhat asiakkaansa ja koettavat hankkia myös uusia. Tässä työssä on tutkittu sähköyhtiöiden vapaille sähkömarkkinoille kehittämiä tuotteita ja palveluja. Sähköyhtiöt ovat kehitelleet asiakkailleen runsaasti erityyppisiä tuotteita ja palveluja. Kilpailluilla markkinoilla palveluiden tuotteistamisesta on tullut merkittävä osa sähköyhtiöiden toimintaa. Tästä voi muodostua ratkaiseva menestystekijä ankarassa kilpailussa asiakkaista. Tässä työssä on erityisen kiinnostuksen kohteena ollut sähköyhtiöiden kesämökkiasiakkaat. Työssä on kartoitettu, millaisia tuotteita ja palveluita sähköyhtiöt pystyvät tarjoamaan juuri tälle tietylle kohderyhmälle. Lisäksi on selvitetty asiakaskyselyn avulla, ovatko kesämökkiasiakkaat kiinnostuneita sähköyhtiöiden lisäpalveluista ja -tuotteista ja ovatko he myös valmiita maksamaan niistä. Vastausten perusteella kesämökkiasiakkaat ovat kiinnostuneita tietyistä kesämökin turvallisuus- ja ohjauspalveluista Saatuja tuloksia pystytään hyödyntämään jatkettaessa kehitystyötä varsinaiseksi kesämökkiasiakkaille suunnattavaksi palvelutuotteeksi, jonka tarjontaa voidaan myöhemmin mahdollisesti laajentaa muillekin asiakasryhmille

Operational reliability of automatic sprinkler systems in buildings

Sprinklerilaitteistojen luotettavuudella on tärkeä merkitys osana rakennusten paloturval-lisuussuunnittelua. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sprinklerilaitteiston luotetta-vuustasoja tyypillisissä rakennuskohteissa ja havainnollistaa sprinklerilaitteiston luotetta-vuuden merkitystä paloturvallisuussuunnittelussa. Tässä työssä tutkitaan sprinklerilait-teistojen luotettavuutta systeemipohjaisella menetelmällä tapahtumatilastojen avulla sekä komponenttipohjaisella menetelmällä perustuen komponenttien vikaantumistodennäköi-syyksiin ja vikapuumalleihin. Työn kirjallisuustutkimusosan aluksi tarkastellaan sprinklausta osana palosuojausta läh-tien erilaisten sprinklerilaitteistojen ja laitteiston komponenttien esittelystä. Tarkastelu jatkuu käymällä läpi sprinklauksen vaikutuksia paloturvallisuuteen ja hyödyntämistä pa-loturvallisuussuunnittelussa sekä laitteiston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kirjalli-suustutkimuksen toisessa osassa esitellään sprinklerilaitteistojen luotettavuuden arvioin-nin menetelmät ja käydään läpi eri menetelmillä aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Systeemi-pohjaisten tutkimusten tulokset vaihtelivat paljon johtuen erilaisista lähtöaineistoista ja onnistuneen sammutuksen tulkinnoista. Komponenttipohjaisissa tutkimuksissa vikapuut vaihtelivat hieman, mutta perustuivat pääsääntöisesti laitteistojen kytkentäkaavioihin. Työn systeemipohjainen tutkimus toteutettiin tutkimalla sprinklerilaitteistojen luotetta-vuutta tulipaloissa, jotka sattuivat Suomessa vuosina 1996-2016 automaattisella sprinkle-rilaitteistolla yleissuojatuissa rakennuksissa. Tutkimus tehtiin perustuen pelastuslaitoksen ylläpitämään PRONTO-tietokantaan. Epäselvissä tapauksissa kysyttiin lisätietoja myös rakennusten käyttäjiltä. Sprinklerilaitteistojen luotettavuudeksi arvioitiin 98,1 %. Komponenttipohjaisessa tutkimuksessa muodostettiin vikapuumalli sprinklerilaitteistojen tyypillisistä komponenteista. Komponenttien vikaantumistodennäköisyydet kerättiin kir-jallisuudesta. Vikaantumistodennäköisyyden arvot poikkesivat paljon toisistaan, joten vikapuulaskennassa hyödynnettiin Monte Carlo –simulointia. Työn lopuksi sovellettiin komponenttipohjaista tutkimusta puukerrostalo- ja kauppakes-kuskohteisiin. Näihin kohteisiin vikapuumallit muodostettiin kohteiden sprinklerilaitteis-tojen kytkentäkaavioiden pohjalta. Puukerrostalon laitteiston luotettavuudeksi saatiin 99,1 – 99,7 % ja kauppakeskuksen laitteistolle 98,0 – 99,3 %. Saatujen sprinklerilaitteis-ton luotettavuuden arvojen avulla osoitettiin, millainen merkitys sprinklerilaitteiston luo-tettavuudella on rakenteiden suunnitteluratkaisuihi

Candida-hiivojen asetaldehydin tuotto etanoli- ja glukoosi-inkubaatiossa in vitro

Yläruoansulatuskanavan syöpien tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholin suurkulutus ja huono suuhygienia. Näiden tekijöiden vaikutuksesta sylkeen erittyy korkeita pitoisuuksia asetaldehydiä, jonka Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on luokitellut 1-ryhmän karsinogeeniksi. Suuri osa syljen asetaldehydistä on suun mikrobien tuottamaa. Tiedetään, että suun mikrobiomiin kuuluvat bakteerit ja Candida albicans -hiivat kykenevät tuottamaan mutageenisiä määriä asetaldehydiä. C. albicansin aiheuttaman kroonisen mukosiitin onkin todettu olevan karsinogeeninen. Muiden kandidalajien (non- albicans Candida, NAC) määrän on todettu kasvavan etenkin suusyöpähoitoja saavilla potilailla ja toisinaan osalle näistä potilaista kehittyy uusi primäärikarsinooma kandidamukosiitin läheisyyteen. NAC-lajien kykyä tuottaa asetaldehydiä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pystyvätkö NAC-lajit tuottamaan karsinogeenisiä määriä asetaldehydiä etanoli- ja glukoosi-inkubaatiossa in vitro. Kaikkiaan kolmenkymmenen (n=30) kliinisen ja kantapankkiNAC-kannan kyky tuottaa asetaldehydiä etanoli- ja glukoosi-inkubaatiossa mitattiin kaasukromatografilla. Yksi C. albicans kantapankkikanta oli mukana kontrollina. Kaikki kandidahiivat tuottivat merkittäviä määriä asetaldehydiä etanoli-inkubaatiossa in vitro. C. tropicalis –kannat tuottivat eniten (252,3 µM) ja C. krusei –kannat vähiten (54,6 µM) asetaldehydiä etanolista. NAC-lajeista ainoastaan C. glabrata tuotti merkittäviä määriä asetaldehydiä glukoosia fermentoimalla. Suuontelon kolonisoituminen merkittävään asetaldehydituotantoon pystyvällä NAC-lajilla kuten C. glabratalla voi altistaa suun limakalvon paikallisesti korkeille määrille asetaldehydiä, mikä voi johtaa suusyövän kehittymiseen