Lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastointimahdollisuudet Suomessa

Digitaalisten alustojen kehittyminen on vahvistanut alusta- ja jakamistalouden voimakasta kehittymistä. Lyhytaikainen majoitustoiminta on merkittävä alustatalouteen kuuluva globaali ilmiö, joka haastaa perinteisen kilpailuympäristön. Ajantasaisen kokonaiskuvan muodostaminen digitaalisilla alustoilla tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan laajuudesta on haastavaa, sillä yksityishenkilöiden tarjoama lyhytaikainen majoitustoiminta ei tällä hetkellä ole majoitustilastoinnin piirissä. Selvitys vastaa tähän puutteeseen erittelemällä digitaalisten alustapalveluiden kautta tarjottavan lyhytaikaisen majoitustoiminnan tilastoinnin mahdollisuuksia Suomessa. Lyhytaikaisen majoituksen tilastoinnin kohdejoukko sisältää kaikki sellaiset vuokrakäytössä olevat kohteet, jotka eivät ole Tilastokeskuksen Majoitustilaston piirissä. Osittain näitä kohteita on jo kartoitettu Tilastokeskuksen Vuokramökkitilastossa. Euroopan komissio on päässyt sopimukseen suurimpien matkailualustojen kanssa matkailijatietojen toimittamista EU:n tilastoinnista vastaavalle toimielimelle, Eurostatille. Loppuvuodesta 2020 alkaen Eurostat toimittaa tiedot edelleen kansallisille tilastolaitoksille, myös Tilastokeskukselle. Eurostatin toimittamia tietoja voidaan täydentää eri palveluntarjoajilta ostettavilla hintatasoa koskevilla analyyseillä (esim. AirDNA, Transparent). Selvityksen tulosten perusteella edellä mainittujen tietolähteiden yhdistäminen avaa mahdollisuuden julkistaa luotettavaa tietoa lyhytaikaisen majoituksen palveluntarjoajista, toiminnan volyymistä sekä lyhytaikaista majoitusta hyödyntävistä matkailijoista Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhdyshenkilö: asiantuntija Ida Müller, Innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, puh. 0295 047 033

Vauhtia yritysten perustamisaktiivisuuteen ja kasvuun : Tilannekuva yrittäjyydestä ja uuden yritystoiminnan edistämisestä Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena oli laatia tilannekuva yritysten perustamisaktiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, miten politiikkatoimin voidaan edistää kasvavien yritysten syntyä Suomessa. Tutkimus tuottaa tietoa yrittäjyyden edistämisen kansallisen strategian tueksi. Raportissa tarkastellaan yrittäjyysaktiivisuuden tilaa ja taustoja sekä politiikkavalintoja erityisesti Suomessa ja neljässä eurooppalaisessa vertailumaassa (Alankomaat, Irlanti, Latvia ja Norja). Tutkimukseen sisältyi kirjallisuuskatsauksia, tilastoaineistojen analyysejä ja asiantuntijatyöpajoja, joiden tuloksia on esitetty raportin lisäksi interaktiivisessa Power BI -työkalussa. Pitkäjänteinen yrittäjyyspoliittinen työ Suomessa näkyy suotuisina arvioina yrittäjyyden puitetekijöistä, jotka eivät ole kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta korkeampana yrittäjyysaktiivisuutena tai kasvuyrittäjyytenä. Onkin perusteltua tarkastella laajemmin sitä institutionaalista toimintaympäristöä, josta yrittäjyys Suomessa ponnistaa. Yrittäjyyspolitiikan keinoin on Suomessa onnistuttu verrattain hyvin poistamaan yrittäjyyden esteitä, mutta yrittäjyyden kannusteet ovat jääneet riittämättömiksi. Muutosprosessi kohti kannustavaa ja uudistavaa yrittäjyyskulttuuria on pitkä, joten on tärkeää ryhtyä ripeästi toimiin raportissa annettavien toimenpidesuositusten viitoittaessa askelia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

In search of Finnish creative economy ecosystems and their development needs:study based on international benchmarking

This report reviews the status of domestic creative economy ecosystem development, benchmarks creative economy focused policies and models in the United Kingdom, the Netherlands and the Republic of Korea (South Korea), and gives recommendations on how to support cross-sectoral use of creative competencies in ecosystem development in Finland. In the review of creative economy in Finland, creative activities are grouped into four categories (creative and cultural products, creative content, creative services, creative environments and platforms) that differ from each other in terms of value creation logic, easiness of scalability and recycling of intangible value, and the role of interaction and communities in the value creation process. This categorisation has been applied in updating the creative sector fact sheets. International benchmarking shows that official recognition, champions and organisations are needed to establish a common voice for creative sector actors. These have had an important enabling role for proactive policies supporting the creative sectors’ development. Strengthening of creative activities and connecting them firmly to wider regional and national networks across the economy are on policy agenda in all the three benchmarking countries. Supporting cross-sectoral collaboration and wider use of creative competencies calls for a clear national policy recognising pivotal role of regional hubs, attention to fostering practise oriented business skills in initial education, and flexible arrangements for accessing complementary expertise and facilities. To improve the availability and relevance of data on creative activity, we propose to study and pilot the use of textual data and text mining techniques to complement official statistics on economic activities, and systemise data collection on publicly funded projects. For ecosystem development, the public-private partnership model based growth engine initiatives of Business Finland could offer a platform for cross-sectoral collaboration and for connecting regional hubs with national and global ecosystems

Yleinen talouskehitys ohjaa kiertotalousinvestointien painotuksia

Non peer reviewe

Yhteiskunnan kehittäjät ja uudistajat : Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot

Monimenetelmällinen ja myös kansainvälistä vertailua sisältävä tutkimushankkeemme tuottaa uraauurtavaa ymmärrystä yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisten innovaatioiden nykytilasta ja vaikuttavuudesta sekä ottaa kantaa toimintaympäristön kehittämistarpeisiin politiikkasuositusten muodossa. Yhteiskunnallisten yritysten sosiaaliset innovaatiot edistävät määriteltyjä yhteiskunnallisia tavoitteita ja niitä leimaa läheisyys kansalaisyhteiskuntaan sekä loppukäyttäjälähtöisyys. Ne voivat täydentää perinteisen julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen palveluja. Laaja-alaisuuden lisäksi tutkimushankkeen kansallista ja kansainvälistä uutuusarvoa korostaa ensimmäinen suomalainen yhteiskunnallisten yritysten sosiaalisia innovaatioita ja innovatiivisuutta kartoittava kvantitatiivinen tutkimus sekä interaktiivinen Power BI-työkalu. Se mahdollistaa niin yhteiskunnallisten yritysten kuin sosiaalisten innovaattoreiden moniulotteisen tarkastelun. Yhteiskunnalliset yritykset eivät kaipaa erityiskohtelua. Sen sijaan ne toivovat, että innovaatioiden yhteiskunnalliset ulottuvuudet otetaan lähtökohtaisesti huomioon ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seuranta tunnistetaan osaksi normaalia, pitkäjänteistä innovaatiokeskustelua ja -politiikkaa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kuntien digitaalisen toiminnan ja päätöksenteon kehittäminen sekä digitalisaation mahdollistaman säästöpotentiaalin tarkentaminen osana JTS -miljardia

Tässä selvityksessä esitetään KUNiT-hankkeen (Kuntien digitaalisen toiminnan ja päätöksenteon kehit-täminen sekä digitalisaation mahdollistaman säästöpotentiaalin tarkentaminen osana JTS -miljardia) tuloksia. Selvityksessä tarkastellaan digitalisaation mahdollisuuksia kuntaorganisaatioille toiminnan ke-hittämisen ja konkreettisten hyötyjen - sekä laadullisten että määrällisten - näkökulmasta. Kuntien digi-talisaation nykytilaa ja kehityskohteita avataan tietotekniikkakartoituksen, kuntahaastatteluiden, tapaus-tutkimusten ja esimerkkien avulla. Raportissa tarkastellaan kuntien digitalisaatiopotentiaalia, hyötyjen mittaamista sekä keinoja ja toimenpiteitä, joita säästöjen toteuttaminen kunnissa edellyttäisi. Selvityksessä esitellään tutkimuksen tuloksena kehitetyn kuntien digitalisaation kypsyysmalli, joka huo-mioi kuntien palveluprosessien eri digitalisaation vaiheissa olevan lähtötilanteen. Kypsyysmallia hyödyn-täen kunnat voivat suunnitella toimenpiteitä palvelujensa digitalisaation edistämiseksi omista lähtökoh-distaan. Kunnat voivat hyödyntää mallia myös digitalisaatiotavoitteidensa asettamisessa. Selvityksessä kuvataan lisäksi kuntien kannustinmallien rakentamiseen liittyviä haasteita sekä alustavia ehdotuksia ja kriteereitä siitä, miten ja mihin valtion tukea kuntien digitalisaation edistämiseksi tulisi kohdistaa

Kestävän kehityksen innovaatiot : Katsaus YK:n Agenda 2030 kehitystavoitteisiin ja vastaaviin suomalaisiin innovaatioihin

Tutkimus selvitti, mikä on innovaatioiden ja yritysten merkitys globaalien kehityshaasteiden ratkaisemisessa sekä myös yleisemmin, millaisilla kehityskuluilla kyseiset haasteet ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. Tarkastelu tehtiin neljän sektorin kautta: maatalous ja ruoantuotanto, kaupungistuminen, energia ja materiaalit sekä terveys ja hyvinvointi. Tutkimus tuo esille näiden sektoreiden keskeisimmät innovaatiot, kansainvälisen kilpailukyvyn, markkinamahdollisuudet sekä innovaatiotoiminnasta syntyvän lisäarvon mahdollisuuden. Samalla se on alku tiekartalle SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi innovaatioiden avulla. Innovaatiot ovat merkittävä väline kestävän kehityksen haasteisiin vastaamisessa. Innovaatio on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi tai palvelu. Kestävän kehityksen innovaatioilla tarkoitetaan sellaisia innovaatioita, jotka tuottavat uutta lisäarvoa ja kasvua niitä kehittäville ja kaupallistaville yrityksille sekä ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Innovaatioiden kautta syntyy uusia nykyistä kestävämpiä teknologioita, palveluita ja liiketoimintamalleja. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat keskeisesti tai ainakin osittain mukana lähes 90% kaikista tämän vuosikymmenen suomalaisista innovaatioista. Tarkastelluista liiketoimintaekosysteemeistä Suomi on kilpailukykyisin liikenteen ja teollisuustuotannon uudistuminen sekä uuden työn ja metsäteollisuuden ekosysteemeissä. Usean liiketoimintaekosysteemin tuotannon arvo voi myös kasvaa merkittävästi kestävän kehityksen liiketoiminnan sekä innovaatioihin investoinnin kasvun myötä. Näitä ekosysteemejä ovat esimerkiksi maataloussektori, metsäteollisuus ja terveydenhuolto. Kehittyvillä markkinoilla keskeistä on tuntea asiakkaan tarve ja tarjota tähän tarpeeseen ratkaisua. Suomessa on pystyttävä muodostamaan osaamisen verkostoja, joiden avulla voidaan tarjota kokonaisratkaisuja kohdemaiden tarpeisiin, ja pystyttävä konseptoimaan tarjoama niin, että se toimii tehokkaasti ja ymmärrettävästi ratkaisuna tarpeeseen. Liiketoiminnan esteenä esiin nousi tiedon jakamisen ja yhteistyön puute. Kestävän kehityksen liiketoiminnan ajurit olivat moninaisia ja vaihtelivat suuresti sektorista riippuen

Kaupallisten ajoneuvojen rooli liikenteen ilmastopolitiikassa (KAROLIINA)

Liikennesektorilla on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen ja energiankulutuksen vähentämiselle. Henkilö- ja joukkoliikenteen lisäksi logistiikan ja kuljetusten merkitys tuotannontekijänä kansantaloudelle ja elinkeinoelämälle on merkittävä kaupan ja teollisuuden aloilla ja näitä tukevissa palveluissa. Valmistavan teollisuuden ja viennin merkittävät tavara- ja arvovirrat kulkevat liikenteen ja kuljetusten kautta. Kaupallisten ajoneuvojen kilpailukyky ja kokonaistaloudellinen ymmärtäminen on uusien käyttövoimien esiinmarssissa tärkeää. Yritysten hankkimien ja operoimien ajoneuvojen ja työkoneiden, sekä näitä tukevien infrastruktuuriratkaisuiden tulee kyetä tukemaan prosesseja ja kokonaistaloudellisen kilpailukyvyn kehittymistä mahdollisimman hyvin. Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, mitkä ovat yritysten hankkimien erilaisten ajoneuvojen ja työkoneiden rooli ja mahdollisuudet taakanjakosektorin ilmastopolitiikassa. Hankkeessa analysoidaan teknologiassa ja markkinassa käynnissä olevaa kehitystä ja muutoksia. Yritysten käytössä olevaa ajoneuvo- ja konekantaa analysoidaan tilastojen, ja käytössä olevia ohjauskeinoja kirjallisuuden ja muiden maiden kokemusten pohjalta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä