Remote detection of boundary-layer transition by an optical system

This instrument development program was funded because of the urgent need to measure boundary-layer transition in wind tunnels. In the course of this development program, a prototype was designed, built, and tested. Recent transonic experiments in the Boeing Model Transonic Wind Tunnel show that the interferometer results correlate very well with sublimating chemical tests

Miniature illuminator for laser Doppler velocimeter assembled on micromachined silicon optical bench

We have built a miniature illuminator for Laser Doppler velocimeter on micromachined silicon optical bench utilizing a novel optical scheme. We used two intersecting coherent beams from the two opposing facets of semiconductor laser die to form a standing interference pattern needed for the particle detection and velocity measurement. Such devices are of interest to NASA for investigating wind patterns and dust loading on planets with atmosphere. They have been applied to problems where the liquid or gas flux must be characterized without disturbing the flow. In addition, the small probe volume makes possible local flow characterization and profiling. The device fabrication, and the results of the fringe characterization and velocity measurements are presented and discussed

Tiedettä ja viestintää lääkäri-potilassuhteessa

Tiivistelmä. Hyvinvointi ja terveys koskettavat jokaista ihmistä, toisaalta myös sairastuminen ja hoitoon hakeutuminen ovat vääjäämättömiä jossain elämän vaiheessa. Lääkärin ja potilaan kohtaaminen on viestinnällinen tilanne, josta käytännössä jokaisella on omakohtaista kokemusta. Kiinnostusta tämän klassisen viestintätilanteen tutkimiseen on lisännyt tietoisuus onnistuneen lääkäri-potilassuhteen vaikutuksista potilaan hoitotyytyväisyyteen sekä hoitoon sitoutumiseen. Taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnan yleinen kehittyminen ja terveydenhuollon rakenteiden uudistuminen, väestön koulutustason kasvu sekä tiedejournalismin medikalisoituminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lääkäri-potilassuhdetta tiedeviestinnällisestä näkökulmasta. Tarkoitus oli selvittää viestinnän merkitystä vastaanottotilanteessa: mitkä tekijät vaikuttavat lääkäri-potilasvuorovaikutussuhteeseen ja sitä kautta potilastyytyväisyyteen sekä miten potilaat kokivat lääkärin onnistuvan lääketieteellisen tiedon yleistajuistamisessa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan Fysiatrian poliklinikan kanssa. 37 poliklinikan potilasta vastasi kyselytutkimukseen, lisäksi haastateltavana oli yksi poliklinikan lääkäri ja yksi tutkijan oma potilas. Tutkimuksessa havaittiin, että lääkäri-potilasvuorovaikutussuhteen keskiössä ovat tieteestä viestiminen, henkilökemioiden kohtaaminen ja käytettävissä oleva aika. Potilaat yhdistivät onnistuneen vuorovaikutuksen ja kuulluksi tulemisen kokemuksen lääkärin ystävälliseen ja ihmisläheiseen sekä ymmärtäväiseen asenteeseen, kykyyn kuunnella ja kuulla sekä luoda kiireettömyyden tuntu. Lääkärin tieteestä viestimisen odotetiin puolestaan olevan tarkkaa, selkeää ja ymmärrettävää, lisäksi potilaat toivoivat lääketieteellisen tiedon yleistajuistamista. Edellä mainitut tutkimustulokset ovat linjassa aiempien kotimaisten ja kansainvälisten tutkimustulosten kanssa. Aihetta olisi syytä tutkia lisää, koska tietoisuuden lisääntyminen vuorovaikutuksen merkityksestä hoitosuhteessa on ensiarvoisen tärkeää kehitettäessä entistä parempia ja tehokkaampia hoitomalleja sekä koulutettaessa uusia terveydenhuollon ammattilaisia.Science and communication in physician-patient relationship. Abstract. Health and wellbeing concern all of us. Everyone has had some experience of communication with a physician. Interest towards research in physician-patient relationship and communication has increased during the last decades with the growing evidence of the benefits of successful physician-patient relationship to the patients’ satisfaction and adherence as well as their improved health status. The general development of the society, the regeneration of the health care system, and the medicalization of the science journalism have raised the question of the patient empowerment and the patient’s role in the health care to the spotlight. The aim of this study was to investigate the physician-patient relationship through science communication perspective. The purpose was to find out which factors influence the physician-patient communication and contribute towards a successful relationship and, also, what made patients feel that the physician had succeeded when communicating about the medical science. The research was carried out in collaboration with the Physiatry Polyclinic of the University Hospital of Oulu. A group of 37 patients agreed to take part in the study by answering the questionnaire. Additionally, one patient and one physician were interviewed. Based on the present study, science communication, interpersonal relationship, and reception time are in the center of the physician-patient relationship. Patients associate successful physician-patient relationship to the friendly, humane, and compassionate attitude of the physician. Also, the feeling of a long enough reception time was important for the patients. As for the physicians’ successful communication about medical science, patients expected, exact and explicit but at the same time comprehensible communication. These findings are in line with previous literature and research results. Further studies are still needed to increase our understanding of the physician-patient relationship as it is a crucial part of developing better health care system

Feasibility study of optical boundary layer transition detection method

A high sensitivity differential interferometer was developed to locate the region where the boundary layer flow undergoes transition from laminar to turbulent. Two laboratory experimental configurations were used to evaluate the performance of the interferometer: open shear layer, and low speed wind tunnel turbulent spot configuration. In each experiment, small temperature fluctuations were introduced as the signal source. Simultaneous cold wire measurements were compared with the interferometer data. The comparison shows that the interferometer is sensitive to very weak phase variations in the order of 0.001 the laser wavelength. An attempt to detect boundary layer transition over a flat plate at NASA-Langley Unitary Supersonic Wind Tunnel using the interferometer system was performed. The phase variations during boundary layer transition in the supersonic wind tunnel were beyond the minimum signal-to-noise level of the instrument

Miniature illuminator for laser Doppler velocimeter assembled on micromachined silicon optical bench

We have built a miniature illuminator for Laser Doppler velocimeter on micromachined silicon optical bench utilizing a novel optical scheme. We used two intersecting coherent beams from the two opposing facets of semiconductor laser die to form a standing interference pattern needed for the particle detection and velocity measurement. Such devices are of interest to NASA for investigating wind patterns and dust loading on planets with atmosphere. They have been applied to problems where the liquid or gas flux must be characterized without disturbing the flow. In addition, the small probe volume makes possible local flow characterization and profiling. The device fabrication, and the results of the fringe characterization and velocity measurements are presented and discussed

Análisis de programas de mejora continua. Un estudio longitudinal en una empresa industrial

Las empresas han utilizado diversas herramientas que permiten que los operarios contribuyan al proceso de mejora continua. Entre las herramientas más usadas podemos destacar los sistemas de sugerencias tanto individuales como en grupo. En esta comunicación haremos un repaso de las principales características de ambos sistemas y los modos habituales de implantación. Nuestra ponencia pretende intentar responder a estas preguntas de investigación. ¿Qué resultados se derivan de la implantación de sistemas de sugerencias individuales o en grupo? ¿Cuál de los dos sistemas es más beneficioso para la empresa? ¿Qué problemas surgen durante el funcionamiento de estos programas? Para ello, analizaremos los datos de un caso de empresa industrial donde hemos recogido los datos históricos de 5 años de aplicación de un programa de mejora continua. Ambos programas han demostrado ser provechosos para la empresa, aunque las posibilidades de los sistemas de grupo parecen ser significativamente mayores

Excavating the missing Iron Age:reinforcing local heritage & identity in Sievi, Finland

Abstract In the small county in Northern Ostrobothnia, Finland, on a forest island amid fields, a few metal objects were found by metal detectorists. The finds suggested Iron Age dates and generated great interest, for both local people and researchers. As a result, an examination of the find locations was conducted by archaeologists, which was followed by excavations at one of the sites. In this article, under scrutiny is the interest excavations formulate in local contexts and how people relate to archaeological sites of their neighborhood. In addition, the role of metal-detecting in archaeology is considered. Generally, people in Finland are interested in the past of their home region. What about if there are only imperceptible remains and minor finds like fragments of ancient objects or shards of burned bone? Is material heritage important in everyday settings, and are people attracted to it? Here the aim is to relate some answers to these questions obtained by observations and discussions with the local people during the field research process.Résumé Dans le petit comté de l'Ostrobothnie septentrionale en Finlande, sur un îlot forestier parmi les champs, quelques objets métalliques ont été trouvés par des détecteuristes de métal. Les éléments découverts suggèrent une datation à l'Âge de fer et ont généré le plus grand intérêt, tant de la part de la population locale que des chercheurs. Il en a résulté une étude des emplacements des objets trouvés sous la conduite d'archéologues, suivie de fouilles sur l'un des sites. Cet article se penche sur l'intérêt que les fouilles suscitent dans les contextes locaux et sur la manière dont les populations se sentent concernées par les sites archéologiques de l'espace environnant. Le rôle de la détection de métal dans l'archéologie est par ailleurs examiné. De manière générale, les populations en Finlande manifestent un intérêt pour le passé de leur région natale. Qu'en est-il s'il ne s'agit que de vestiges imperceptibles et de découvertes mineures comme des fragments d'objets anciens ou des éclats d'os carbonisé ? Le patrimoine matériel est-il important dans l'environnement quotidien, et les populations éprouvent-elles une attirance pour lui ? L'objectif est ici est de relier certaines des réponses à ces questions obtenues grâce aux observations et discussions avec les populations locales durant le processus de recherche sur le terrain.Resumen En el pequeño condado en el norte de Ostrobotnia, Finlandia, en una isla forestal en medio de los campos, los detectores de metales encontraron algunos objetos metálicos. Los hallazgos sugirieron fechas de la Edad del Hierro y generaron un gran interés, tanto para la población local como para los investigadores. Como resultado, los arqueólogos realizaron un examen de las ubicaciones de los hallazgos, seguido de excavaciones en uno de los sitios. En este artículo, está bajo escrutinio el interés que provocan las excavaciones en los contextos locales y cómo las personas se relacionan con los sitios arqueológicos de su vecindario. Además, se considera el papel de la detección de metales en la arqueología. Generalmente, la gente en Finlandia está interesada en el pasado de su región de origen. ¿Qué pasa si solo hay restos imperceptibles y hallazgos menores como fragmentos de objetos antiguos o fragmentos de huesos quemados? ¿Es importante el patrimonio material en los escenarios cotidianos y las personas se sienten atraídas por el mismo? Aquí el objetivo es relacionar algunas respuestas a estas preguntas obtenidas por observaciones y discusiones con la población local durante el proceso de investigación de campo

Muinaisesineestä kauppahyödykkeeksi:arkeologia, kulttuuriperintö ja kolonialistiset tutkimuskäytänteet

Abstract My research deals with the valuation of cultural heritage, knowledge production practises, illicit trade in antiquities and colonialism in archaeology. The research material covers source literature, online material and questionnaires on the subject. The material is examined and analysed from an ethical and historical perspective, mainly within a postcolonial theoretical framework. I highlight one-sided paradigms and operating practices in past research. I also examine the concepts of heritage discourse and the values of heritage. In my research, I make evident how colonial practices have had an impact in archaeology, research publications and accessibility to knowledge. These impacts extend widely to the appraisal and exploitation of material cultural heritage. Colonial practices, such as the export of archaeological data and objects from research locations to overseas collections and centres of science, have had an adverse effect on the information available to locals about their ancient past. The trade of antiquities has contributed to an increase in the monetary valuation of archaeological heritage. Ancient objects disappear into private collections, which reduces the possibility to learn about heritage. An example of this is the illegal trade in bronze objects in the region of Lorestan in Iran, which has been going on for almost a century. These artefacts are still on sale in Western antique markets and widely on the Internet. However, the lack of contextual information reduces them to mere visual exhibits, even when they are in the museums. Most people value cultural heritage as collective heritage. This is also shown by a survey I completed amongst upper secondary school students in Oulu, Finland; the majority of the respondents felt that antiquities belong in the public domain, accessible to the general public and researchers. The appreciation of tangible heritage requires, among other things, the accessibility of knowledge received from archaeological studies. Ease of access entails informing and publishing in the languages of the areas of investigation. The diversity of research and interpretations, and the dissemination of information broaden the influence of knowledge acquired. They increase interest in the past and protection of its heritage, as well as strengthen the public’s participation in the cultural heritage process.Tiivistelmä Tutkimukseni käsittelee kulttuuriperinnön arvottamista, tiedon tuotannon käytäntöjä ja muinaisesineistön laitonta kauppaa sekä kolonialismia arkeologiassa. Tutkimusaineisto käsittää aihepiirin liittyvää lähdekirjallisuutta, verkkomateriaalia ja kyselyjä. Tarkastelen ja analysoin aineistoa eettisestä sekä historiallisesta näkökulmasta, pääosin jälkikoloniaalisessa viitekehyksessä. Tuon esille menneisyyden tutkimuksen epäsuhtaisia ajatusmalleja ja toimintatapoja. Lisäksi tarkastelen perintödiskurssin käsitteitä ja kulttuuriperinnön merkityksiä suuren yleisön kannalta. Tutkimuksessani tuon ilmi, miten kolonialistiset käytänteet ovat vaikuttaneet arkeologiassa ja tutkimustiedon julkaisussa ja sen saavutettavuudessa. Vaikutukset ulottuvat laajalle materiaalisen kulttuuriperinnön arvostukseen ja hyödyntämiseen. Kolonialistiset käytänteet, kuten arkeologisen datan ja esineistön vienti tutkimuskohteista ulkomaisiin kokoelmiin ja tieteen keskuksiin, ovat heikentäneet paikallisten tiedonsaantia menneisyyden tutkimuksista. Muinaisesineistön osto ja myynti ovat vaikuttaneet arkeologisen perinnön rahallisen arvottamisen kasvuun. Muinaisesinekauppaa edeltää ryöstökaivu ja sitä seuraa esineiden katoaminen yksityisiin kokoelmiin, mikä tuhoaa arkeologista aineistoa ja vähentää ihmisten mahdollisuutta tutustua kulttuuriperintöön. Tästä esimerkkinä Iranin Lorestanin alueen pronssiesineiden laiton kauppa, joka on jatkunut lähes vuosisadan ajan. Esineitä on edelleen myynnissä länsimaiden antiikkimarkkinoilla ja laajalti internetissä. Muinaisesineiden kontekstitietojen puuttuessa ne ovat museoissakin pelkkiä visuaalisia näyttelyesineitä. Suuri osa ihmisistä arvostaa kulttuuriperintöä kollektiivisena perintönä. Tämän osoittaa myös lukiolaisnuorille tekemäni kysely; enemmistö vastaajista katsoi muinaisesineiden kuuluvan julkisiin tiloihin, suuren yleisön ja tutkijoiden saavutettaville. Aineellisen kulttuuriperinnön arvostus edellyttää muun muassa arkeologisista tutkimuksista saadun tiedon saavutettavuutta, mikä tarkoittaa myös tutkimusalueiden kielillä tiedottamista ja julkaisemista. Tutkimuksen ja tulkintojen moninaisuus, osallistaminen ja tiedon levittäminen laajentavat hankitun tiedon vaikuttavuutta. Ne lisäävät kiinnostusta menneisyyteen ja sen perinnön suojeluun. Ennen kaikkea ne vahvistavat suuren yleisön mahdollisuuksia osallistua kulttuuriperintöprosessiin