41 research outputs found

    Taiteen ja kulttuurin toimialan tilasto- ja tietoperusta : Nykytila ja kehittämisehdotukset

    Get PDF
    Taiteen ja kulttuurin toimialan tietoperustan kehittäminen on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategian tavoitteista. Tietoperustan kehittäminen on tunnistettu tärkeäksi osaksi myös valtionrahoitusjärjestelmien, kulttuuripolitiikan ohjauskeinojen sekä hallinnonalojen välisen yhteistyön vahvistamista. Tämä selvitys on kuvaus taiteen ja kulttuurin alojen tietoperustasta sekä esitys keskeisimmistä kehittämistarpeista ja niiden edellytyksistä. Selvitys toteutettiin kolmessa työvaiheessa. Ensimmäisessä työvaiheessa kartoitettiin nykyinen taiteen ja kulttuurin alojen keskeisin tilasto- ja tietoperusta dokumentti- ja haastatteluaineistojen perusteella. Toisessa vaiheessa täydennettiin tietotarpeita ja kehittämiskohteiden reunaehtoja temaattisilla työpajoilla. Kolmannessa työvaiheessa jäsennettiin kehittämiskohteiden edellytyksiä eri aineistojen pohjalta. Taiteen ja kulttuurin tietoperusta on sisällöllisesti epäyhtenäinen, rakenteeltaan sirpaleinen ja tietoprosesseiltaan monimuotoinen. Keskeisimpiä syitä ovat toiminnan monimuotoisuus, sääntelemättömyys ja sen myötä hallinnollisten rekisterien puute sekä tietoprosessien hajautuminen kymmenille pääasiassa yksityisille toimijoille. Samalla tietoperusta on rikas ja laaja. Tietoperustan ja prosessien luonne määrittelee myös paljon kehittämisen mahdollisuuksia. Toimenpidesuositukset koskevat yhteistyörakenteiden kehittämistä, ohjauskeinojen kehittämistä, tiedon yhteentoimivuuden lisäämistä, tiedon koontia sekä analyysi- ja tulkintakyvykkyyden vahvistamista. Näiden kehittämisen edellytyksenä on laajan toimijajoukon kyvykkyyksien parantaminen ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten, kuten lainsäädännön ja tietojärjestelmien kehityksen hyödyntäminen

    Alternating minimisation for glottal inverse filtering

    Get PDF
    A new method is proposed for solving the glottal inverse filtering (GIF) problem. The goal of GIF is to separate an acoustical speech signal into two parts: the glottal airflow excitation and the vocal tract filter. To recover such information one has to deal with a blind deconvolution problem. This ill-posed inverse problem is solved under a deterministic setting, considering unknowns on both sides of the underlying operator equation. A stable reconstruction is obtained using a double regularization strategy, alternating between fixing either the glottal source signal or the vocal tract filter. This enables not only splitting the nonlinear and nonconvex problem into two linear and convex problems, but also allows the use of the best parameters and constraints to recover each variable at a time. This new technique, called alternating minimization glottal inverse filtering (AM-GIF), is compared with two other approaches: Markov chain Monte Carlo glottal inverse filtering (MCMC-GIF), and iterative adaptive inverse filtering (IAIF), using synthetic speech signals. The recent MCMC-GIF has good reconstruction quality but high computational cost. The state-of-the-art IAIF method is computationally fast but its accuracy deteriorates, particularly for speech signals of high fundamental frequency (F0). The results show the competitive performance of the new method: With high F0, the reconstruction quality is better than that of IAIF and close to MCMC-GIF while reducing the computational complexity by two orders of magnitude.Peer reviewe

    Kohti uusia maakuntia. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon esivalmisteluvaiheen yhteenveto

    Get PDF
    Pääministeri Juha Sipilän hallitus on uudistamassa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestel-mää sekä aluehallintoa. Uudistuksessa kootaan noin 425 olemassa olevaa paikallis- ja aluehallinnon organisaatiota 18 maakunnalliseksi organisaatioksi. Samalla noin 215 000 henkilötyövuotta siirtyy uu-siin, perustettaviin maakuntiin. Uudistuksella on vaikutuksia kaikkiin hallinnon tasoihin sekä alueilla että valtakunnallisesti. Tämä raportti käsittelee sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa. Raportin sisältö painottuu uudistuksen esivalmistelun ensimmäiseen vaiheeseen, joka päättyi 30.6.2017. Hallituksen heinäkuun alussa tekemän uuden linjauksen mukaan uudistuksen valmistelua jatketaan siten, että siirtyvien tehtävien järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2020. Maakuntien väliaikaishallinto aloittaa 1.6.2018. Tutkimus on luonteeltaan kehittävää tutkimusta, jossa on pyritty tukemaan uudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa. Samalla on pyritty tuottamaan käytännönläheistä ja välittömästi hyödynnettävissä ole-vaa aineistoa uudistuksen kansalliseen ja alueelliseen valmisteluun. Raportin lopussa esitetään tutki-muskonsortion päätelmiä ja kehittämisehdotuksia uudistuksen toimeenpanon ja jatkovalmistelun terä-vöittämiseks

    Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? : Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta

    Get PDF
    Tämän selvityksen tavoitteena oli parantaa ymmärrystä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (TKI-toiminta) sekä kuvata järjestöjen ja STEA-rahoituksen roolia TKI-toiminnassa. Suomessa on noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Suuri osa toiminnasta on erilaista auttamista, tukea, neuvontaa, koulutusta tai vapaaehtoistoimintaa, jonka kustannuksista osa katetaan ulkopuolisilla avustuksilla. Selvityksessä käytetty aineisto koostui kahdesta keskeisestä aineistosta. Ensimmäisen muodostavat 21 tapaustutkimukseen valittua STEA-avustusta saanutta kohdetta ja hanketta sote-järjestöissä. Näiden tapausten osalta tehtiin analyysi kirjalliseen aineistoon, jossa oli järjestöjen toimittamia hakemuksia, väli- ja loppuraportteja, tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksiä sekä STEAn laatimat palautteet. Toisen osan aineistosta muodostaa kysely, joka lähetettiin 1 863 järjestölle, jotka olivat hakeneet STEA-avustusta vuodelle 2020. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 20,67 %. Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysalan järjestöjen TKI-toiminta painottuu kehittämistoimintaan, ja sitä voidaan luonnehtia tietoisuus- tai toimintalähtöiseksi. Tietoisuuslähtöisen toiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä, kun taas toimintalähtöisen toiminnan tavoitteena on saada aikaa muutos toimintatavoissa. Selvityksen lopuksi esitetään kehittämissuosituksia järjestöille, STM:lle ja STEAlle sekä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan laajemmin

    Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tuki

    Get PDF
    Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on jatkunut läpi hallituskauden. Uudistuksessa halutaan koota noin 425 olemassa olevaa paikallis- ja aluehallinnon organisaatiota 18 maakunnalliseksi organisaatioksi. Uudistus vaikuttaa toteutuessaan kaikkiin hallinnon tasoihin alueilla ja valtakunnallisesti. Tämä loppuraportti on koottu osana tutkimushanketta, jossa on tarjottu tiedollista tukea maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun alueilla ja kansallisesti. Raportti vetää yhteen valmistelussa tiiviisti mukana olleiden asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta ja etenemisestä. Pääasiallisina aineistoina ovat toimineet dokumentoitu valmisteluaineisto ministeriöissä ja maakunnissa, keskeisille valmistelijoille syksyllä 2018 toteutetut kyselyt maakunnissa ja kansallisesti sekä lainsäädäntöprosessin avainhenkilöiden haastattelut. Lisäksi tutkijaryhmä on prosessin aikana tehnyt havainnointia ja käynyt keskustelua lukuisissa valmisteluryhmissä. Tutkimus on ollut luonteeltaan kehittävää tutkimusta. Tutkimusryhmä on osallistunut koko hankkeen ajan uudistuksen valmisteluun kokoamalla ja päivittämällä ajankohtaista tilannekuvaa maakuntien valmistelusta. Raportin viimeisessä luvussa esitetään johtopäätöksiä ja oppeja, jotka on hyvä huomioida suunniteltaessa ja valmisteltaessa tulevia uudistuksia

    Maakuntauudistus ja vahvistuvat yhteistyörakenteet sivistyksessä ja hyvinvoinnissa (HYVINSIVI)

    Get PDF
    Maakunta- ja sote-uudistus muuttaa valtion, maakuntien ja kuntien välistä tehtävien ja resurssien jakoa. Aluekehittämisjärjestelmä uudistuu ja valtion sekä alueiden yhteistyön luonne muuttuu. Vaikka uudistus tarjoaa paljon mahdollisuuksia luoda hyviä käytäntöjä ja uusia toimivia rakenteita, riskinä on nykyisten hyvin toimivien yhteistyörakenteiden pirstoutuminen. Selvityshankkeen tavoitteena oli kartoittaa tekijöitä, jotka edistävät sujuvaa yhteistyötä sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdyspinnoilla. Hyvän yhteistyön osatekijöiden jäsentämisessä hyödynnettiin kehikkoa, joka muodostuu tutkimuskirjallisuudessa tunnistetuista horisontaalista ja vertikaalista palveluintegraatiota edistävistä tekijöistä (Virtanen ym. 2017). Tämän selvityshankkeen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tärkeitä osatekijöitä ovat yhteinen strateginen suunta, palveluntuottajien keskinäinen yhteistyö ja luottamus, hyvä johtaminen ja palveluntuottajien muutoskapasiteetti, taloudelliset ja muut kannustimet, eri professioiden välisten toiminnallisten ja symbolisten raja-aitojen purkaminen ja uudentyyppinen työnjako, asiakaslähtöinen ajattelutapa sekä yhteiset tietojärjestelmät

    Yhteistyörakenteet pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa

    Get PDF
    Käynnissä olevan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaistavoitteina ovat muun muassa palvelujen saatavuuden ja laadun paraneminen, kustannustehokkuuden lisääminen, digitalisaation edistäminen sekä uusien innovatiivisten palveluratkaisujen luominen maakuntiin. Yksi kokonaistavoitteiden saavuttamisen edellytys on palveluiden käsittäminen asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, joiden sisällöt ylittävät perinteisiä organisaatiorajoja ja vaativat toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tämä raportti käsittelee yhteistyörakenteita pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa. Raportissa keskitytään erityisesti eri toimijoiden välisiin rajapintoihin ja näiden osalta kuvataan sekä palveluiden nykytilaa että reflektoidaan rajapintojen mahdollista tulevaisuutta maakunnallisessa mallissa. Esille nostetaan myös hyviä käytäntöjä ja mahdollisia ongelmakohtia rajapintayhteistyön näkökulmasta. Selvitys on luonteeltaan yhtäältä nykytilan kartoitus ja toisaalta kehittävää tutkimusta, jolla on pyritty selvittämään valittujen asiakasryhmien pohjalta yleisesti päteviä käytäntöjä rajapintayhteistyössä, kiinnittäen erityishuomio haastavimpiin asiakasryhmiin. Samalla on pyritty tuottamaan käytännönläheistä ja välittömästi hyödynnettävissä olevaa aineistoa uudistuksen valmisteluun. Raportin lopussa esitetään tutkimuskonsortion keskeisiä johtopäätöksiä ja näkökulmia tukemaan eri toimijoiden välisen yhteistyön kehittämistä ja onnistunutta palveluintegraatiot

    Government steering Beyond 2020 : From Regulatory and Resource Management to Systems navigation

    Get PDF
    The Steering2020 project provides an overview of the development and current state of Finnish state governance and strengthens the discussion on the possibilities of systemic governance. The analysis identifies enablers and barriers in the transition to more phenomenon-based steering. The more systems-based form of future steering and anticipatory governance is called systems navigation. The project is based on complexity- and systems-theoretical interpretations of anticipatory governance. From the perspective of complexity thinking, the challenges and opportunities of system navigation are not in the characteristics of institutions and actors themselves, rather in the relationships between them. Systems navigation is a structure and process of systemic steering that emerges and guides interaction, with an emphasis on a humble and forward-looking approach to governance and decision-making, as well as systemic trust and learning. The Covid-19 crisis has provided an exceptional frame of reference for analysing the policy tools and instruments of systems steering in crisis situations. In part, the exceptional situation has reinforced the perceived need for a more systemic approach to steering, in part it has highlighted the longing for clear competencies and less complexity. Multilevel systems steering does not represent mainstream. It is therefore important to draw lessons and learn from examples of cultural change on international, regional and local level, as well as to support systemic trust and adaptation, and to introduce incentives to reform guidance when needed.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government
    corecore