Foliar turnover rates in Finland — comparing estimates from needle-cohort and litterfall-biomass methods

201

Metsät ilmastosopimuksessa ja Kioton pöytäkirjassa

Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus kasvaa. Merkittävin ihmisen toiminnasta aiheutuva kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat metaani ja dityppioksidi. Metsällä on merkittävä rooli hiilidioksidin sitojana ja hiilen varastona. Kasvillisuuteen sitoutunut hiilivarasto on likimain yhtä suuri kuin ilmakehän hiilimäärä. Maapallon metsien yhteyttämistoiminta sitoo ilmakehästä vuosittain suuren määrän hiiltä ja osa tästä varastoituu puuaineeksi ja siten kasvattaa puuston hiilivarastoa. Nielulla tarkoitetaan juuri tätä prosessia, jossa kasvihuonekaasu sitoutuu ja varastoituu kasvillisuuteen tai maaperään. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitykseen voidaan metsäsektorin toimenpitein vaikuttaa periaatteessa kolmella eri tavalla: (i) suojelemalla ja lisäämällä olemassa olevia hiilivarastoja ja nieluja, (ii) perustamalla uusia hiilivarastoja ja nieluja sekä (iii) korvaamalla fossiilista energiaa, raaka-aineita ja tuotteita uusiutuvalla biomassalla. Vuonna 1992 Rio de Janeirossa, YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa allekirjoitettiin ilmastosopimus, jonka tavoitteena on vakiinnuttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus turvalliselle tasolle. Kioton pöytäkirjassa vuonna 1997 määriteltiin teollisuus- ja siirtymätalousmaille päästövähennys- ja rajoittamisvelvoitteet ensimmäiselle sitoumuskaudelle 2008-2012. EU:n sisäisen, vuonna 1998 sovitun, taakanjaon mukaan Suomen tulee rajoittaa päästönsä vuoden 1990 tasolle. Kioton pöytäkirjaan on sisällytetty nielut rajoitetussa määrin. Pöytäkirjan mukainen nielu lasketaan metsien hiilivaraston muutoksena. Kioton pöytäkirjan artikloissa 3.3 (metsitys ja metsien hävittäminen), 3.4 (erikseen sovittavat metsiä koskevat lisätoimet) sekä myös artiklassa 3.7 rajataan tarkastelutapaa ja viitataan nielulaskentaan, mutta nieluihin liittyvistä määritelmistä ja laskentatavoista ei ole vielä sovittu kansainvälisesti. Nielut liittyvät myös Kioton pöytäkirjan joustomekanismeihin. Kioton pöytäkirjassa on sovittu tietyistä periaatteista, kuten että hyvitettävän nielun tulee olla ihmistoiminnasta aiheutunutta ja että sen tulee olla todennettavissa. Tulevien päätösten tueksi Hallitustenvälinen ilmastopaneli (IPCC) valmistelee maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevan erikoisraportin. Lisäksi valtioiden tulee toimittaa maakohtaisia tietoja tulevien päätösten tueksi. Työryhmä katsoo, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ensisijainen tehtävä on fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentäminen. Nielujen ylläpitäminen ja vahvistaminen sekä uudistuvien luonnonvarojen käytön kehittäminen ovat päästöjen vähentämisen tukena. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 1998 asettaman työryhmän tavoitteena on ollut tarkastella ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan vaikutuksia metsä- ja maatalouden näkökulmasta. Raportissa esitetään arvioita nielujen erilaisista vaikutuksista maallemme sekä tarkastellaan erilliskysymyksiä kuten inventointi- ja raportointikäytäntöjen kehittämistä, metsätuotteiden hiilisisällön huomioonottamista, bioenergian käytön lisäämistä ja liittymäkohtia maatalouteen. Työryhmän esittämät johtopäätökset ja ehdotukset tukevat ilmastosopimuksen toimeenpanon ja jatkoneuvotteluiden metsiä sivuavien kantojen valmistelua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla