Lähiruoan saatavuus kolmen Itä-Uudenmaan yrityksen näkökulmasta

Lähiruoka on jatkuvasti esillä eri medioissa ja on ajankohtainen puheenaihe. Käsite on kuitenkin edelleen epäselvä eri tahoille, kuten kuluttajille, kunnallisille päättäjille ja yrityksille. Useimmiten lähiruoka sekoitetaan virheellisesti luomuruokaan. Lähiruoalla on positiivinen imago, mutta se mielletään helposti myös kalliiksi ja huonosti saatavaksi. Yleisin tapa kuluttajille on ostaa lähiruokatuotteita suoraan tiloilta, halleilta ja toreilta. Työ tutkii lähiruoan eri käsitteitä, vertailee niitä keskenään ja pohtii käsitteen käyttöä. Työ esittelee lähiruokaan liittyviä saatavuuden ongelmia, kuten tunnistettavuus, hinta ja toimitusvarmuus. Työssä pohditaan syitä, miksi lähiruoka on kehittynyt ja mitkä asiat ja ideologiat sen taustalla vaikuttavat. Lähiruoan saatavuutta kartoitetaan kolmen Itä-Uudellamaalla sijaitsevan yrityksen kautta. Tavoitteena on selvittää lähiruokaan liittyviä logistisia ongelmia, etsiä parannusehdotuksia ja pohtia millä tavalla lähiruoan saatavuutta voisi parantaa. Opinnäytetyö on jatkoa lähiruokaprojektille joka toteutettiin marraskuussa 2007 Haaga-Helian ja Viikki Food Centren kanssa yhteistyössä. Projektissa suunniteltiin lähiruoka menu lähiruokatuottajien raaka-aineista. Projektin aikana vierailtiin kolmessa lähiruokaa tuottavassa yrityksessä, Myrskylän savustamossa, Porlammin juustomeijerissä ja Bosgårdin karjatilalla. Saatavuuden ymmärtämiseksi opinnäytetyössä kartoitetaan lähiruoan logistiikkaa, kuluttajiin vaikuttavia valintaperusteita ja demografisia tekijöitä, markkinointikanavia ja Euroopan toimintamalleja. Työ on kvalitatiivinen survey-tutkimus, joka toteutetaan neljällä kyselylomakkeella yritysten avainhenkilöille ja Viikki Food Centren projektipäällikkö Irja Kalliolle joka oli mukana jo aiemmassa lähiruoka-menu projektissa.Local food is a common topic in different media. The term is still quite unclear for customers, firms and politicians. Mostly the local food is mixed with the concept of organic food. The image of local food is commonly known as positive, but often it is perceived as expensive and hard to get. The ordinary way to buy local food is straight from the manufacturer or at marketplaces. This Bachelor’s thesis is about terms and concepts related to local food and finding out about the problems of availability. The main problems are identification, price and reliability of delivery. Also the thesis aims to discuss why the concept of local food has developed and what the ideology behind it is. The availability of local food is studied from the angle of three companies of Itä-Uusimaa. The companies are Myrskylä fish smoker, Porlammi cheese factory and Bosgård cattle ranch. The purpose of the research is to find out logistical problems, solve them and consider how it should be done better. The thesis is follow up of a local food project started in November 2007, where a group of Haaga-Helia students planned a local food menu using local food products. The project was made in co-operation with Viikki Food Centre. During the Project all the three companies arranged a visitation to see the companies. For understanding the availability problems of local food, the thesis aims to clarify the logistics, consumer behaviour, marketing distribution and examples from Europe. The thesis is a qualitative survey research, which is done using questionnaires distributed to four persons, three from the companies key positions and one for the Viikki Food Centre’s Project manager Irja Kallio, who was the organizer of the local food menu

Snakes, Birds, and Swords : Metaphors in the Graphic Novel Epileptic by David B.

Tutkielmassani käsittelen visuaalisia ja kielellisiä metaforia ja sitä, miten ne kuvaavat epilepsiaa ja kuolemaa David B.:n sarjakuvaromaanissa Epileptic (2006). Tutkielmassani hyödynnän kognitiivista metaforateoriaa, jonka ovat esitelleet George Lakoff ja Mark Johnson työssään Metaphors We Live By (1980). Tutkielmani edustaa kirjallisuudentutkimusta, mutta käyttää myös lingvistiikan keinoja analyysissä. Lähdemateriaali Epileptic on alunperin ranskankielinen, mutta käännetty ansioituneesti englanniksi. David B.:n tärkeimmässä teoksessa Epileptic epilepsiaa kuvataan konkreettisilla metaforilla, kuten käärmeen hyökkäyksellä tai sodan kuvastolla. Sairauksien kuvaaminen ja niiden käsittely kuvallisten metaforien kautta on hyvin yleistä niin kirjallisuudessa kuin esimerkiksi mainoksissa. Tutkimusmetodina noudatin menetelmää, jota muut kuvallisia metaforia käsitelleet tutkijat ovat käyttäneet. Esimerkit mahdollisista metaforista kerättiin taulukkoon, jonka jälkeen niistä eroteltiin kontekstimerkitykset sekä muut merkitykset. Tämän jälkeen määritettiin A ON B- muodossa oleva metafora, sekä ”kartasto” (”mapping”) näiden konseptien välille. Esimerkissä EPILEPSIA ON SOTA, kartastoon kuuluu esimerkiksi se, että sodan uhri on potilas, sotatantere on potilaan keho, sodan uhrit ovat epilepsian vaikutukset potilaassa ja vihollinen on itse sairaus. Tärkeimmät havaitsemani metaforat Epilepticissä ovat EPILEPSIA ON OLENTO/HENKILÖ/VOIMA, KUOLEMA ON LINTU/YKSINÄISYYS sekä EPILEPSIA ON SOTA/VIHOLLINEN. Nämä metaforat kertovat paljon siitä, miten epilepsia ja kuolema käsitetään Epilepticissä. Epilepsian voi nähdä olentona, joka joko voittaa potilaan tai jonka voi voittaa. Epilepsia voi myös olla erottava tai kannatteleva voima potilaalle. Epilepsiaa vastaan myös taistellaan niin potilaan kuin hänen perheensäkin toimesta. Kuolema taas linkittyy romaanissa yksinäisyyteen ja toiseen maailmaan, johon normaaleilla ihmisillä ei ole pääsyä. Tutkielmani tulee siihen tulokseen, että kuolemaan ja epilepsiaan liittyvien metaforien tutkiminen voi hälventää sairauksien ympärillä vellovia, potilaalle haitallisia tabuja ja sairauksiin liittyvää mystiikkaa

The current state of the Home Economics education in grades 1-6

The purpose of this study was to examine how Home Economics as a school subject is arranged in grades 1-6 in mainland Finland and how distribution of lesson hours and curriculum varied between schools. Also, teachers qualification requirements and teaching facilities at schools were examined. The aim of the study was collect all the national information in one place, analyze the data and present the current state of Home Economics in grades 1-6. This was a descriptive and a quantitative study where quantative and qualitative methods were used. The research data was collected with a survey cooperated with Finnish national agency for education. The scope of this study was all schools in mainland Finland where grades 1-6 were taught (N=2004). Statistical analysis with SPSS-program, content analysis and quantification were used to analyze the collected data. The results show, that the schools that responded to the survey offered Home Economics in grades 1-6 only marginally. Only 8,6 % of schools that taught grades 1-6 and 10,9% of schools that taught grades 1-9 had Home Economics studies for grades 1-6. The biggest obstacles for not offering Home Economics were the lack of teaching facilities, resources and the fact that the local education authorities didn't hold mandatory to have Home Economics for local curriculum. In addition, the results show that the lack of a teacher eligibility in the subject was an obstacle even if the qualification requirements criteria were met. Home Economics in schools with grades 1-6 were mostly taught by class teachers and schools where grades were between 1-9 by subject teachers. If the classroom for Home Economics was unavailable, Home Economics teaching was organized in more diverse learning environments in the respondent schools with grades 1-6 than schools with grades 1-9. The results show that Home Economics for grades 1-6 has not yet gained a strong foothold in mainland Finland. This study is important for the society because it serves Degree Programme in Home Economics Teacher Education, teachers continuing education and evaluation and development of curriculum for basic education.Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten kotitalousopetus on järjestetty Manner-Suomen oppilaitoksissa vuosiluokilla 1-6 ja miten tuntijaon ja perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja resurssit on otettu huomioon näissä oppilaitoksissa. Lisäksi tarkasteltiin, millaisella kelpoisuusvaatimuksella toimitaan kotitalouden opettajana ja missä oppimisympäristöissä opetus toteutuu. Tutkielman tehtävänä oli kerätä valtakunnallinen tieto tapahtuvasta opetuksesta yhteen ja esittää saadun aineiston pohjalta kotitalouden opetuksen tarkka nykytilanne. Kyseessä oli kuvaileva määrällinen tutkimus, jonka aineiston analysoinnissa käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Tutkielman aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Tutkielman perusjoukko koostui kaikista Manner-Suomen oppilaitoksista, joissa opetetaan vuosiluokkia 1-6 (N=2004). Aineiston analyysi toteutettiin pääosin tilastollisin keinoin SPSS-ohjelmalla ja kyselyn avoimet vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin ja kvantifioinnin avulla. Tulosten mukaan Manner-Suomessa kotitalousopetusta vuosiluokille 1-6 järjestettiin vain vähän. Tutkimukseen vastanneista oppilaitoksista ainoastaan 8,6% alakouluista ja 10,9% yhtenäiskouluista järjesti kotitalousopetusta omana oppiaineena. Suurimpana esteenä opetuksen järjestämiselle koettiin opetustilojen ja resurssien puute ja se ettei kunnallinen opetussuunnitelma määrää opetusta. Lisäksi tulokset osoittavat, että yhtenä esteenä nähtiin oppiaineen hallitsevan opettajan puute, vaikka kelpoisuusvaatimukset täyttyisivät. Kotitalousopettajana toimii alakoulussa useimmiten luokanopettaja ja yhtenäiskouluissa kotitalouden aineenopettaja. Mikäli kotitalousluokkaa ei ollut käytettävissä, kotitalousopetus järjestettiin monipuolisemmissa oppimisympäristöissä kyselyyn vastanneissa alakouluissa kuin yhtenäiskouluissa. Tulokset kertovat siitä, ettei kotitalousopetus vuosiluokille 1-6 ole saanut vielä vahvaa jalansijaa oppilaitoksissa. Tutkielma on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä kansallisella tasolla se palvelee kotitalousopettajien koulutusta, opettajien täydennyskoulutusta sekä opetussuunnitelman toteutumisen arviointia ja kehittämistä

Orchestrating sustainable urban development: Final report of the SASUI project

Transition towards a low-carbon society needs the development of innovations, such as solutions of low-carbon everyday mobility or new techniques of collaborative urban densification. Partnerships as social innovations are pivotal in enabling these developments. Cities may take several roles in partnership arrangements. The roles can be anything from being project partners in experiments that are closely related to the jurisdiction of the local authorities to orchestrating whole innovation ecosystems. This report summarizes the findings of the two-year project that aim to serve both as useful theoretical insights and as practical solutions to the described overall challenge and to the problems of the particular cases. We have used the term ‘architecture’ in connection to successful innovation processes, and asked what social, operational and informational architectural prerequisites are needed for successful sustainable urban development. We have developed the conceptual framework further during the project to better acknowledge that there is a clear difference between cities and private sector actors as facilitators of innovation. Whereas the companies operate on the markets and may be interested in long-lasting growth coalitions with the cities, the cities are always accountable also to the people. The partnership arrangements are not of the type public-private but public-private-people. Besides the theoretical development, we have been observers and participants of urban development in our case study areas. We have three main case studies: two from Finland, one from Sweden. The intention has not been to study them in a strict comparative framework, although the cases do offer themselves for some comparisons. It is rather that insights in one case have made us look at the other cases in new ways. Many undertakings of the projects can actually be labelled action research, meaning that we have also been active (co-)producers of interventions with the purpose to make a difference, and have reflected on how the action has taken effect in the case study areas. In this report, we will first outline a general model of the urban governance system as a learning system. While doing so, we will also introduce a number of key theoretical concepts of our study. Then, in the chapters that follow, we will use this theoretical basis in our three case studies: the Otaniemi OK process, the Tammela urban infill case and the Malmö case. Finally, based on our theoretical work and case observations, we will offer some policy recommendations for the development of systemic architectures for sustainable urban innovation in the context of Finnish urban governance. Sustainability is a challenge that addresses the whole governance culture. Especially, it calls for transcending the dysfunctional and legitimacy-eroding effects of poorly managed institutional ambiguity with the idea of hybrid governance that, while nurturing innovativeness and partnerships towards sustainability, is sensitive to its own sources of legitimacy and trust

ToMaHoK - Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa

Tutkimus- ja kehittämishankkeessa Toimiva masennuksen hoitokäytäntö työterveyshuollossa (ToMaHoK) tutkittiin vuosina 2009–2012, millä edellytyksillä saadaan masennuksen hoidon ongelmakohtia korjattua. Hankkeessa kiinnitettiin huomiota masennuksen yksinkertaiseen tunnistamiseen, tarkkaan diagnostiikkaan, tehokkaaseen hoitoon, riittävän pitkään seurantaan ja hedelmälliseen työpaikkayhteistyöhön. Masennuksen hoitoa tutkittiin seuraamalla vuoden ajan 233 työterveyshuollon masennuspotilaan hoitoa. Raportissa kerrotaan, millä keinoilla suositusten mukainen masennuksen hoito on mahdollista toteuttaa työterveyshuollossa ja esitetään ehdotus tehokkaasta masennuksen hoitomallista

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet toimistotyyppisissä työympäristöissä : Päästölähteet, mittausmenetelmät, pitoisuustasot ja terveysvaikutukset

Katsauksessa tarkastellaan toimistotyyppisissä työympäristöissä esiintyvien haihtu-vien orgaanisten yhdisteiden yleisimpiä päästölähteitä, pitoisuustasoja, haitallisia terveysvaikutuksia ja mittausmenetelmiä. Tarkastelun pääpaino on haihtuvissa VOC-yhdisteissä (volatile organic compounds), mutta suppeasti tarkastellaan myös erittäin haihtuvia VVOC-yhdisteitä (very volatile organic compounds) ja puolihaih-tuvia SVOC-yhdisteitä (semivolatile organic compounds). Sisäilman pitoisuustasojen tarkastelu pohjautuu Työterveyslaitoksen VOC- ja formaldehydimittausaineistoihin vuosilta 2010–2019. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymisen sekä pitoisuuksien paikallinen ja ajallinen vaihtelu sisäilmassa on suurta, ja vaihteluun vaikuttavat sekä rakennuksen sisäiset että ulkoiset lähteet. Rakennuksen sisäisiä päästölähteitä ovat mm. erilaiset rakennus- ja sisustusmateriaalit, laitteet ja tekniset järjestelmät, tilojen käyttäjät ja käyttäjien toiminta sekä erilaiset kuluttajatuotteet ja siivousaineet. Ulkoilman mer-kittävin päästölähde on liikenne. Hyvinkin erilaiset materiaalit voivat vapauttaa sa-moja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, eikä siten sisäilmasta mitatun yhdisteen läh-dettä voida päätellä mittauksen perusteella. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voidaan määrittää sisäilmasta keräävillä menetelmillä ja jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Keräävillä menetelmillä otetut näytteet analysoi-daan laboratoriossa ja ainoastaan niillä saatuja tuloksia voidaan arvioida suhteessa erilaisiin ohje- ja raja-arvoihin. Jatkuvatoimisilla mittalaitteilla saadaan suuntaa anta-vaa tietoa sisäilman epäpuhtauspitoisuuksista ja pitoisuuksissa tapahtuvista muu-toksista. Jatkuvatoimisia mittalaitteita ei voida tällä hetkellä käyttää yksinään sisäil-man kemiallisen laadun arviointiin. Niitä ei tule myöskään käyttää terveysvaikutus-ten arviointiin. Tässä katsauksessa käsitellyt VOC-tulokset on analysoitu käyttäen ISO 16000-6 -standardiin pohjautuvaa analyysimenetelmää. Näytteet on kerätty pääosin aktiivi-sesti pumpulla, mutta joukossa on myös jonkin verran passiivisesti diffuusion avulla kerättyjä näytteitä. Formaldehydinäytteet on analysoitu ISO 16000-3 -standardiin perustuvalla menetelmällä ja näytteitä on kerätty sekä aktiivisesti että passiivisesti

Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018

Kyselytutkimuksen raportti kertoo, mikä oli työterveyshuoltoyksiköiden ja niiden henkilöstön määrä, valtakunnallinen kattavuus ja laatu Suomessa vuonna 2018. Selvitys on tehty sosiaali- ja terveysministeriön välineeksi seurata työterveysyksiköiden toimintaa. Työterveysyksiköt ja niiden asiakkaat voivat raportin avulla verrata työterveyshuoltoon käyttämiään henkilövoimavaroja ja työnsä sisältöä. Vertailutiedon saaminen toiminnasta on keskeinen keino, jolla toimintaa voi edelleen kehittää. Selvitys on yhdeksäs vuodesta 1992 lähtien 3-5 vuoden välein tehdyistä katsauksista

"Varmaan tarvi joku paika, tehdä jotain, kaikki tulee yhdessä" : maahanmuuttajanaisten kokemuksia kantasuomalaisten kohtaamisista Hervannassa

Kotoutuminen nähdään nykyään kahdensuuntaisena muutosprosessina, jossa aktiivisina toimijoina ovat niin maahanmuuttaja kuin kantasuomalainen. Tavoitteena kahdensuuntaisessa kotoutumisessa on monikulttuurinen yhteiskunta. Opinnäytetyön yhteistyötahona on Tampereella toimiva TEKO – Tehostettu Kotoutuminen -hanke, joka pyrkii edistämään kahdensuuntaista kotoutumista Hervannassa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Hervannassa asuvien maahanmuuttajanaisten vuorovaikutuskokemuksia kahdensuuntaisessa kotoutumisessa. Tavoitteena oli saada TEKO-hankkeelle kokemustietoa, joka edistää kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksien kehittämisen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset selvittivät, millaisia kokemuksia maahanmuuttajanaisilla on vuorovaikutuksesta kantasuomalaisten kanssa ja miten he kehittäisivät vuorovaikutuksen mahdollisuuksia Hervannassa. Laadullisessa opinnäytetyössä menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisesti. Vuorovaikutuksen koettiin vaikuttavan merkittävästi yhteiskuntaan sisälle pääsemiseen. Molemminpuolinen halu ja motivaatio tutustua nähtiin edellytyksenä vuorovaikutuksen syntymiselle. Yhteiskunnan toimintatavat on vaikea oppia ilman arjen kohtaamisia kantasuomalaisten kanssa. Haastateltavat kokivat vuorovaikutuksen viranomaisten kanssa olevan hyvää. Haasteeksi nousi vaikeus tutustua kantasuomalaisiin, koska heidät koettiin hiljaisiksi ja sisäänpäin kääntyneiksi. Paikkoja kahdensuuntaiselle kohtaamiselle ei juurikaan tiedetty. Hervannassa kehittämisen kohteeksi nousi kahdensuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollistaminen arjen ympäristöihin ja paikkoihin. Yhdessä tekemisen nähtiin madaltavan kynnystä kohtaamiselle. TEKO-hankkeelle kahdensuuntaisen kotoutumisen tukijana on tarvetta. Lähtökohtainen me-ajattelu, kantasuomalainen-maahanmuuttaja-asetelman sijaan, tukisi asenneilmapiirin ja toimintatapojen kehittymistä kohti monikulttuurista Hervantaa. Vuorovaikutusmahdollisuuksien edistämiseen Hervannassa tarvitaan viranomaisten ja arjen toimijoiden tukea ja yhteistyötä. Tiedon lisääminen kahdensuuntaisesta kotoutumisesta eri toimijoille auttaisi kehittämään arjen kohtaamisen paikkoja. Tämä tukee uusien vuorovaikutussuhteiden syntymistä. TEKO-hankkeen toteuttama Kototori pystyy parhaimmillaan luomaan maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välille kohtaamisia, jotka jatkuvat arjen vuorovaikutussuhteina.Integration is gradual multifaceted process where both Finns and immigrants participate actively. The purpose of this process is to create a multicultural society. The co-operation partner of this thesis, TEKO – Enhanced integration -project in Tampere, strives to develop multifaceted integration in Hervanta. The purpose of this research is to analyze the multifaceted interaction experiences of immigrant women living in Hervanta. The information was gathered to expand the possibilities of multifaceted interaction within the TEKO-project. The research questions are: “What types of interaction experiences occur between immigrant women and Finns?” and “What types of improvements in interaction would the immigrants like to see in Hervanta?”. This thesis is a qualitative study based on thematic interview. The data is analyzed inductively. Interaction was seen by the immigrants as an integral part of creating a sense of belonging within the society. Their experience was that the mutual will and motivation to get acquainted with each other is a prerequisite for interaction. The societal norms of Finland are virtually impossible to internalize without extensive interaction with Finns. The feedback on interaction with the authorities was mostly positive. Most of the challenges the immigrants faced were related to the quiet and introverted nature of native Finns. They were not aware of places where they could engage in reciprocal interaction with Finns. The target of the development process in Hervanta was to enable multifaceted communication in the natural environment of everyday life. Working on things together was seen as a possibility to get to know Finns. There is growing demand for the support in multifaceted integration provided by the TEKO-project. By starting from an usperspective, instead of the division between us and them, there is a possibility of developing Hervanta into a successful multicultural center. The support and cooperation of both the authorities and the native population is required to achieve this aim. Educating various agents on the topic of multifaceted integration would create a foundation for creating locales of daily encounters. This would further the goal of creating new interactive relationships. The Kototori, founded by the TEKO-project, is able to create lasting relationships between the immigrants and the Finns

Pojat kovia potkimaan : poikien liikkumisen kartoitus varhaiskasvatuksessa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa, miten poikien liikkuminen toteutuu tällä hetkellä Turun itäisen palvelualueen varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyössä selvitettiin kuinka paljon ja millä tavoin 3–5-vuotiaat pojat liikkuvat päiväkodissa kello 8–12 välisenä aikana ohjatun ja vapaan leikin tilanteissa sekä sisällä että ulkona. Tarkoituksena oli kerätä informaatiota ToLiVa-hankkeelle (Toimintakulttuurin Liikunnallistaminen Varhaiskasvatuksessa) poikalasten liikkumisen määrästä ja tavoista. Tätä informaatiota voidaan hyödyntää myöhemmin varhaiskasvatuksen liikuntakulttuurin kehittämisessä. Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena, jossa aineistonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista havainnointia. Havainnointi toteutettiin kahdessa päivähoitoyksikössä. Satunnaisotannalla kohdejoukoksi valikoitui 20 3–5-vuotiasta poikaa, joita kutakin havainnoitiin yhden aamupäivän ajan. Havainnointia toteutti kaksi havainnoitsijaa. Mittarina käytettiin itse laadittua, aiempaan tutkimustietoon pohjautuvaa havainnointilomaketta. Poikien liikkumisen aikaa mitattiin sekuntikellolla ja eri liikkumistavat merkittiin havainnointilomakkeeseen. Aineisto käsiteltiin ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tämän opinnäytetyön tulosten mukaan poikien liikkuminen havainnointiajan puitteissa ei ole varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaisella tasolla. Ajallisesti pojat liikkuivat aamupäivän aikana keskimäärin vain 36 minuuttia, mikä on päivittäiseen kokonaissuositukseen nähden (kaksi tuntia reipasta liikuntaa) hyvin vähäistä. Kaiken kaikkiaan aamupäivän toiminnot olivat fyysisesti vain kevyesti kuormittavia, jolloin lapsen aktiivisen liikkumisen toteutuminen suositusten mukaan oli mahdotonta. Myöskään liikkumisen tavoissa ei päästy aivan suositusten mukaiselle tasolle; aktiivisesti liikkuessaan kaikki lapset eivät käyttäneet monipuolisesti motorisia perustaitoja, vaan erityisesti tasapainotaidot jäivät vähäisiksi. Liikkumis- ja käsittelytaitoja puolestaan käytettiin ahkerasti. Tuloksista ilmeni, että ne lapset, jotka liikkuivat ajallisesti eniten, käyttivät liikkuessaan myös monipuolisemmin erilaisia liikkumisen tapoja. Lisäksi havaittiin, että liikkumisen määrä ja liikkumisen tapojen käyttö korreloivat suoraan liikkumisympäristön monipuolisuuteen; ulkona pojat liikkuivat ajallisesti eniten ja käyttivät eri liikkumisen tapoja monipuolisimmin. Tutkimusjoukon ollessa hyvin pieni (n=20), ei tämän opinnäytetyön tuloksia voida kuitenkaan yleistää.The aim of this thesis was to identify how the 3 to 5 year old boys` movement occurs currently in the eastern service area of Turku in early childhood education. In the thesis it was examined how much and in what ways the 3 to 5 year old boys are moving in childcare center during the period from 8 to 12 in the morning, in guided and free play situations, both indoors and outdoors. The purpose was to collect information for the ToLiVa-project (Toimintakulttuurin Liikunnallistaminen Varhaiskasvatuksessa) about the boys` ways and time in movement. That information can be utilized later in the development of sports culture in early childhood education. The thesis was made as a quantitative study, where the systematic observation was used as a collection method of data. The observation was carried out in two daycare centers. A random sampling of the target set in the end of 20, 3 to 5 years old boys, which each of them were observed on one morning. The observation was carried out by two observers. As the indicator, there was used a form of observation, which was self-made and based on earlier studies. The time of boys` movement was measured with the stopwatch and the different ways of movement were marked on to the form of observation. The data was processed and analyzed by statistical methods. According to the results of this thesis the boys` movement within the observation time is not in accordance with the early childhood physical activity recommendations. Measured in time the boys moved only 36 minutes in average in the morning, which is, compared to the whole recommendation (two hours of brisk physical exercise) at a very low level. Overall, mornings` actions were only lightly strained, so the child’s active moving was impossible to carry out according to the recommendations. Either way, the way of movements could not quite be reached to the level of the recommendations; when moving actively, all of the children did not use variously of motor skills, but in particular, the skills of balance were limited. Skills of movement and handling, in turn, were used actively. The results revealed that those children who moved the most in time, when in move, used also more variously different ways of movement. In addition, it was observed that the amount of the movement and the use of ways of the movement were correlated directly to the diversity of environment of moving; outside boys moved the most in time and used variously different ways of movement. Because the group of this study is very small (n=20), the results of this thesis cannot be generalized

Isät vauvaperheissä – aktiivinen osallisuus kiintymyssuhteen turvaajana : katsaus kirjallisuuteen

Tämä opinnäytetyö on katsaus kirjallisuuteen aiheesta ”Isät vauvaperheissä – aktiivinen osallisuus kiintymyssuhteen turvaajana”. Työ on osa Vauva Suomi ry:n hanketta, joka on toteutettu yhteistyössä Metropolian Ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tarkoitus vauvamyönteisyyden edistäminen Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on katsauksella kirjallisuuteen kuvata isän ja vauvan välisen kiintymyssuhteen muodostumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on toteutettu integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmää soveltaen, systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tapaan. Tiedonhaku tehtiin sähköisissä terveysalan tietokannoissa, Cinahl ja Medic, sekä manuaalisesti, että metahaun avulla tieteellisesti luotettavista lähteistä. Aineisto rakentuu tarkoin sisäänottokriteerein 13 tieteellisestä tutkimusartikkelista, painottuen hoitotieteellisiin tutkimuksiin. Aineisto on analysoitu induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että isien osallisuus raskausaikana ja syntymän jälkeen vaikuttaa vauvan ja isän välisen kiintymyssuhteen muodostumiseen ja siihen, millaista tukea ja ohjausta isät tarvitsevat. Isien osallisuus on yhteydessä isien tunteisiin ja odotuksiin sekä isien rooliin vanhempana ja kumppanina. Hyvä parisuhde ja ”hands-on” toimintamalli lisäävät isän osallisuutta. Kiintymyssuhteen muodostumiseen tarvittavan tuen ja ohjauksen lisäksi isät tarvitsevat tukea varhaisessa vuorovaikutuksessa, päätöksenteossa ja parisuhteessa. Eniten isät hyötyvät konkreettisesta ja yksilöllisestä ohjauksesta. Palveluiden saatavuus ja tiedon oikea-aikainen kohdentaminen vaikuttavat palveluiden käyttöön ja isien osallisuuteen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää neuvolapalveluita kehittäessä. Lisätutkimusta kaivataan erityisesti ensimmäisen lapsen saaneista isistä ja heidän tuen tarpeista. On tarpeellista tutkia, miten terveydenhuollossa saadaan jatkossa tunnistettua kaikki tukea tarvitsevat isät tai mahdolliset ongelmatilanteet. Kiintymystä lisäävien interventioiden tutkimusta on niin ikään syytä lisätä. Lisätutkimusta tarvitaan myös oikeanlaisesta ja oikea-aikaisesta osallisuudesta.This bachelor's thesis is a review of the literature “Fathers in families with baby – active involvement securing the attachment”. The thesis was conducted in cooperation with Metropolia University of Applied Sciences. The purpose of the study was to develop baby positivity in Finland and prenatal care services for families with children. The aim was to describe the formation of attachment between a father and an infant and the factors affecting it. The study was carried out by applying the method of the integrative systematic literature review. The data for the study was collected by searches made on the databases CINAHL and Medic, manually and by meta-search from scientifically reliable sources. The review includes thirteen studies that met the strictly limited inclusion criteria with emphasis on nursing and caring science studies. The data was analyzed by using inductive content analysis. According to the results of the study, fathers’ involvement during pregnancy and postnatally affects the formation of attachment between the baby and the father, also what kind of support and guidance fathers need. Fathers’ involvement is linked to numerous emotions and expectations as well as fathers’ roles as a parent and a partner. Good relationship with a partner and “hands-on” teaching model increase the involvement. In addition to attachment support and guidance, fathers need support in early interaction, decision making and in a relationship. Fathers will benefit the most from the concrete and individual guidance. The availability and right timing has an effect on the use of the services and the involvement of the fathers'. The results of the study can be utilized when developing prenatal care services. In the future, more research is needed regarding the first time fathers and their needs for support. In public health care it is necessary to study how to find fathers who are in need for more support or are in possibly problematic situations. Interventions increasing the attachment should therefore be studied further. More research should be conducted on correct and timely involvement