Uuden tuotteen markkinakartoitus

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää toimeksiantoyritykselle, onko uusille markkinoille hyvä lähteä kilpailemaan. Tavoitteena oli myös kartoittaa valittujen markkinoiden kilpailutilanne ja koko. Tarkasteltavat kilpailijat toimeksiantaja on valinnut itse etukäteen. Teoriaosuudessa on kerrottu ensin yrityksestä ja sen toimialasta, jonka jälkeen tärkeitä käsitteitä on avattu erikseen. Teoriassa on käsitelty toimialan markkinoita, kilpailijoita sekä ulkoista toimintaympäristöä. Empiriassa on tarkasteltu toimeksiantoyrityksen heikkouksia ja vahvuuksia SWOT-analyysillä ja selvitetty valmiiksi valittujen yritysten talous- ja tuotetilannetta. Lisäksi työssä on kartoitettu ulkomaalaisten yritysten ominaisuuksia ja vertailtu niiden tuotteita Suomessa toimiviin kilpailijoihin. Ennen päätöstä uusille markkinoille lähtemisestä toimeksiantoyrityksen kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota omien tuotteiden erottuvuuteen markkinoilla sekä tarkastella markkinoiden sen hetkistä tilannetta ja trendien muuttumista. Toimeksiantoyrityksen tulee tuoda itsensä hyvin esille markkinoimalla oikein.The purpose of this thesis was to find out for the client if there was a possibility to enter new markets and to assess the competitive situation and size of the selected markets. The client company had chosen the competitors to be analyzed by itself. The first part of the theory of the thesis deals with the company and the industry it operates in. The second part goes through important concepts in the industry. In the theoretic section, various literature and online sources have been used. In the empirical section, SWOT analysis was used to examine the client company‘s strengths and weaknesses and the competitors’ economic and productional situation was clarified. Features in foreign companies’ products were also examined and their products were compared to those of the Finnish competitors. The result of the thesis was that the company would have possibilities to enter new markets. The author's opinion about the market entry and the reasons for the decision are given in the end part of the thesis. It is to be hoped that this work brings new perspective for the client company and makes the decision about entering new markets easier

Orgaaniset haitta-aineet puhdistamolietteissä

Paine lietteen hyväksikäyttöön maataloudessa on lisääntymässä. Yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen lietteet sisältävät paljon ravinteita varsinkin fosforia, minkä vuoksi niillä voidaan korvata epäorgaanisia lannoitteita. Aiemmin lietteiden käyttöä lannoitustarkoituksessa rajoitti ennen kaikkea niiden sisältämät raskasmetallit, mutta nykyään nämä pitoisuudet Suomessa alittavat raja-arvot. Tämän lisäksi liete saattaa sisältää myös huomattavan määrän eri lähteistä peräisin olevia pysyviä orgaanisia yhdisteitä. Tällaisia ovat mm. erilaiset palonestoaineet, pintakäsittelyaineet, muovin pehmentimet, erilaiset lääkeaineet sekä kosmetiikan sisältämät yhdisteet. Lietteille tai niistä jalostetuille orgaanisille lannoitevalmisteille ei vielä ole asetettu ohje- tai raja-arvoja haitallisten tai pysyvien orgaanisten yhdisteiden suhteen. Lietteessä esiintyvistä lukuisista yhdisteiden joidenkin on myös havaittu kertyvän maaperään ja sieltä edelleen kasveihin tai eliöihin. Tässä selvityksessä tarkasteltiin kirjallisuustietojen perusteella erilaisten haitallisten aineiden esiintymistä yhdyskuntien puhdistamolietteissä lähinnä Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Lietteiden turvallisen hyötykäytön arvioimiseksi tarvitaan nykyistä laajempaa tietoa erilaisten yhdisteiden esiintymisestä ja käyttäytymisestä jätevedenpuhdistamolietteissä sekä niistä lannoitevalmisteiksi tai maanparannusaineiksi jalostetuissa lopputuotteissa. Selvityksen perusteella etenkin dioksiinien (PCDD/F), polykloorattujen bifenyylien (PCB), dioksiinien kaltaisten polykloorattujen bifenyylien (DL-PCB), heksabromisyklododekaanin (HBCD), polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH), polybromattujen difenyyliettereiden (PBDE), PFAS -ryhmän yhdisteistä perfluorioktaanisulfonaatin (PFOS) sekä eräiden PPCP – (Pharmaceuticals and Personal Care Products) yhdisteiden (triklosaani, sitalopraami ja diklofenaakki) havaittiin pidättyvän melko tehokkaasti sekä lietteeseen että maaperän pintakerrokseen

Lääkeaineiden ympäristöluokittelun käyttöönoton mahdollisuudet Suomessa

Tässä raportissa on esitetty vaihtoehtoisia toteutustapoja lääkeaineiden ympäristöluokittelun käyttöönotolle Suomessa. Nämä vaihtoehdot pohjautuvat taustakirjallisuuteen lääkeaineiden ympäristöperusteisesta luokittelusta, kokemuksiin Ruotsissa ja Norjassa käytössä olevista järjestelmistä sekä keskusteluihin suomalaisten sidosryhmien kanssa. Luokittelujärjestelmän käyttöönotto on tärkeää, koska näin voidaan lisätä ympäristön kannalta vähemmän haitallisten lääkkeiden käyttöä. Koska lääkeaineita käytetään jatkuvasti, ympäristössä pysyvimpien aineiden pitoisuudet kasvavat vähitellen. Väestönkasvu, ikääntyminen ja kaupungistuminen kasvattavat ongelmaa. Pelkän luokittelujärjestelmän käyttöönotto ei ole vaikuttavaa, ellei sitä yhdistetä terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen lääkkeiden ympäristövaikutuksista ja ympäristöluokittelujärjestelmästä. Riippumatta siitä millä tavoin lääkeaineiden ympäristöluokittelu otetaan käyttöön Suomessa, terveydenhuollon ammattilaisten tietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista tulee lisätä jo koulutuksen aikana. Lääkeaineiden ympäristöriskien arviointiin liittyy paljon tiedon keräämistä ja tuottamista, jota ei tule toteuttaa pelkästään kansallisesti. Näitä ovat mm. lääkeaineiden ekotoksikologiset vaikutukset sekä pysyvyys ja biokertyvyys. Lääkeaineiden ympäristöluokittelu on huomioitu myös EU:n strategisessa lähestymistavassa ympäristössä oleviin lääkeaineisiin. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää, ettemme tee sellaista päällekkäistä työtä, joka tultaisiin toteuttamaan EU-laajuisesti. Yksi tärkeimmistä EU:n tasolla päätettävistä asioista on lääkkeiden myyntilupaprosessien aikana tuotettujen ympäristöriskinarvioiden tulosten saattaminen julkisiksi. Tämä lisäisi lääkeaineiden ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon määrää ja luotettavuutta ja olisi olennainen kulmakivi ympäristöluokittelujärjestelmien kehittämisessä

Lääkeaineet lääketeollisuuden ympäristöluvissa

Lääkkeiden valmistus ja maahantuonti ovat luvanvaraisia ja tarkasti säänneltyjä toimia. Kun lääkevalmisteelle haetaan myyntilupaa EU:n alueella, täytyy sille tehdä ympäristöriskinarviointi. Lisäksi lääkkeitä valmistavien tehtaiden sekä niiden raaka-ainevalmistajien tulee noudattaa EU:n määrittelemiä hyviä valmistustapoja (GMP, Good Manufacturing Practices). Nämä mekanismit eivät nykyään kuitenkaan ota huomioon lääkkeen valmistusketjussa ympäristöön kohdistuvia päästöjä. Lääketeollisuudesta ympäristöön aiheutuvien päästöjen sääntely riippuu kansallisesta ympäristölainsäädännöstä ja sen toimeenpanosta. Lääkeaineita voi päätyä ympäristöön lääkkeiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, aina valmistuksesta alkaen. Lääketeollisuudesta aiheutuvat päästöt oletetaan länsimaissa yleisesti vähäisiksi, mutta esimerkiksi Suomessa lääkeaineiden päästötietoja ei ole julkaistu. Tässä selvityksessä käytiin läpi 13 Suomessa toimivan lääkkeitä tai lääkeaineita valmistavan laitoksen ympäristölupapäätökset ja tarkasteltiin erityisesti, miten jätevesien ja jätteiden sisältämät lääkeainepäästöt on huomioitu luvissa ja niissä annetuissa ympäristölupamääräyksissä. Ympäristölupapäätöksistä tehtyjen havaintojen perusteella lääketeollisuus on harvoin velvoitettu tarkkailemaan toimintansa lääkeainepäästöjä tai päästöjen aiheuttamia vaikutuksia. Tästä huolimatta teollisuuden on ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja 7 §:n mukaisesti rajattava toiminnasta ympäristöön ja viemäriverkostoon aiheutuvat päästöt mahdollisimman vähäisiksi. Lähes kaikkien tarkasteltujen laitosten jätevedet johdetaan esikäsittelyn tai haitallisimpien jakeiden erotuksen jälkeen kunnalliseen viemäriverkostoon. Kolmessa uusimmassa lupapäätöksessä jätevesien sisältämät lääkeainepäästöt otettiin yksiselitteisesti huomioon. Havaintojen perusteella tunnistettiin parhaita nykyisin käytössä olevia lupamääräyksiä ja annettiin suosituksia siitä, miten lääkeainepäästöjä voitaisiin entisestään ehkäistä. Erityisen tärkeäksi nähtiin lääkeaineiden päästöarvioiden parantaminen ja jäteveden biotestaamisen sekä raja-arvojen käytön laajentaminen

Good practices for take-back and disposal of unused pharmaceuticals in the Baltic Sea region. Clear Waters from Pharmaceuticals (CWPharma) Activity 4.1 Report

Appropriate collection and disposal of medicine-related waste has been identified as one of the main ways to decrease the emission of active pharmaceutical ingredients (APIs) into the environment. Improvement to the take-back and treatment of collected pharmaceutical waste may be considered low-hanging fruit when one is considering measures to reduce API emissions. However, comparable information that would enable estimating the potential impact of these efforts has not been available. Directive 2004/27/EC, related to medicinal products for human use, mandates that EU member states implement appropriate collection schemes for unused or expired human-use medicinal products. However, it does not provide any guidelines on practical implementation of these schemes. Several studies have pointed out significant differences among Member States in this regard. In March 2019, the European Commission published the European Union Strategic Approach to Pharmaceuticals in the Environment. The actions specified therein cover all stages of the pharmaceutical life cycle, from design and production to disposal and waste management. It emphasizes such elements as sharing good practices, co-operating at international level, and improving understanding of the risks. This report is aimed at filling knowledge gaps and proposing good practices for take-back and disposal of unused human and veterinary medicines and other pharmaceutical waste. The report is targeted to e.g. ministries, environment and medicines agencies, supervisory authorities, municipalities, hospitals, NGOs, pharmacists, doctors, and veterinarians. For the report, current national practices for take-back and disposal of unused medicines and other pharmaceutical waste in Denmark, Estonia, Finland, Germany, Latvia, Lithuania, Poland, Russia, and Sweden were evaluated. The pharmaceutical waste originating from households, hospitals and other health care institutions, the pharmaceutical industry, and veterinary use was considered. The proportion of citizens who return unused pharmaceuticals via designated collection points varies greatly between Baltic Sea countries, from about 10% to 70%, with 16–80% disposing of them of as mixed household waste and 3–30% flushing them down the drain. The most commonly cited reason for improper disposal of medicines on households’ part is lack of information about their environmental impacts and how to get rid of them in an environmentally sound manner. Separate collection of unused household pharmaceuticals does not exist in Russia, and the collection mechanism functions poorly in Latvia, Lithuania and Poland. Information on the take-back schemes for unused human medicines is more readily available than is corresponding information on veterinary medicines. We identified, all told, 21 good practices and recommendations for take-back and disposal of unused pharmaceuticals and other pharmaceutical waste and for promoting the rational use of pharmaceuticals in the Baltic Sea region. Nevertheless, implementing them at national level requires particular consideration due to differences in national legislation and other characteristics of the EU Baltic Sea countries and Russia. The good practices identified in this report answer the call issued in the EU strategic approach for an efficient risk-reduction strategy

Kuvaus hyvistä menettelytavoista

Vesipolitiikan puitedirektiivissä vahvistetaan puitteet pinta- ja pohjavesien suojelulle ja asetetaan ympäristöpolitiikan tavoitteet, joihin kuuluvat hyvän kemiallisen ja ekologisen tilan saavuttaminen ja vesien tilan huonontumisen ehkäiseminen. Meristrategiadirektiivissä säädetään merenhoidon suunnittelusta ja hyvän tilan saavuttamisesta. Tämän julkaisun tarkoituksena on toimia ohjeena, hyvien menettelytapojen kuvauksena ja avata haitallisia aineita koskevia säädöksiä. Tavoitteena on yhdenmukaistaa koko maassa mm. haitallisia aineita koskevia lupamenettelyjä, vesien ja merenhoidon suunnittelua, kuormituksen seuranta- ja tarkkailusuunnitelmia sekä vesikemiallisia mittauksia ja analyysien laadunvarmennusta. Julkaisussa annetaan ohjeita mm. haitallisten aineiden kuormitusinventaarioiden laatimista, ympäristönlaatunormien soveltamista sekä tarkkailun ja seurannan järjestämistä varten