Omapäisesti laitosvaltaa vastaan

Tiivistelmä Tarkastelen koulukotien lähihistoriaan sijoittuvassa artikkelissani laitokseen sijoitettujen lasten ja nuorten hiljaisen vastarinnan taktiikoita. Taktiikat käsitän peitellyiksi keinoiksi ja toimintatavoiksi, joiden avulla laitosnuoret ovat pyrkineet vaikuttamaan elämäänsä koulukoti-instituution vallanalaisena. Artikkeli perustuu koulukodeissa sotien jälkeen − vuosina 1945−1985 −olleiden haastatteluihin, ja niiden perusteella laitoksissa asetuttiin liian tiukoiksi koettuja sääntöjä ja kontrollia vastaan sekä uhmattiin yleistä moraalikoodistoa

Yhteiskunnan merkitsemät:kokemukset koulukodista 1950–1985 ja niiden muisto

Tutkimukseni kohteena ovat olleet kokemukset koulukodista neljällä eri vuosikymmenellä, vuosina 1950–1985. Koulukotiin tuolloin sijoitettuna olleiden omat kertomukset ovat akateemisen tutkimuksen ohittama aihe, joten pyrkimys paikata historian tietoaukkoa on ollut yksi tutkimukseni tavoitteista. Lähtökohtana on ollut viitteet siitä, että lasten sijaishuollon lähimenneisyys sisältää epäkohtia, kaltoinkohtelua ja jopa väkivaltaa. Tutkimuksen tarkoitus on ollut tuottaa tietoa tästä ilmiöstä ja siten tutkimustehtävään liittyy myös vahva eettinen ulottuvuus. Kysyn: millaisia kokemuksia ja muistoja koulukotiin lähetetyillä, nyt jo keski-iän ylittäneillä ihmisillä on elämästään laitoksessa, ja miten he arvioivat siellä vietetyn ajan vaikuttaneen heidän myöhempään elämäänsä. Tutkimukseen on haastateltu 19 henkilöä. Tutkimuksen keskeinen teoreettinen ja käsitteellinen paikannus on Michel Foucault’n käsitys vallasta. Olen valinnut Foucault’n ajatukset vallasta tutkimukseni teoreettiseksi taustaksi, sillä hänen analyysinsa siitä, että tiettyjen instituutioiden tavoite on muokata ihmisen identiteettiä, on mielestäni selitysvoimainen. Koulukoti on yksi tällaisista instituutioista. Foucault’n käsitys vallasta suhteiden verkostona auttaa toisaalta näkemään koulukotiin sijoitetut lapset ja nuoret, ei pelkästään kohteina, vaan aktiivisina toimijoina, joilla on mahdollisuus vastarintaan. Haastattelujen perusteella koulukodin historiaa keskeisesti määrittävä ojentava ja rankaiseva ydin on säilynyt yllättävän muuttumattomana. Kertomuksissa eri vuosikymmeniltä korostuvat voimattomuuden tunteet, pelko ja väkivalta. Työnteko koulukodeissa on perustunut pakkoon ja maatilaa niiden yhteydessä on vielä 1960-luvulla ylläpidetty paljolti oppilaiden työllä ja koulunkäynnin kustannuksella

Vihollinen saa kasvot:neuvostosotavangit suomalaisilla maatiloilla

Tiivistelmä Artikkelissa tarkastellaan suomalaissiviilien ja neuvostoliittolaisten sotavankien välistä kanssakäymistä hiljaisena vastarintana viranomaisia ja heidän sääntöjään vastaan. Jatkosodan aikana suomalaisille maatiloille sijoitettiin pakkotyöhön tuhansia sotavankeja, ja heidän kohtelunsa ja käsittelynsä oli tarkasti ohjeistettua ja rangaistusten uhalla säädeltyä. Vangit ja siviilit eivät saaneet olla tekemisissä toistensa kanssa, vankeja tuli vartioida, pitää vapaa-ajat lukkojen takana ja vihollismaan kansalaisina heitä tuli jatkuvasti varoa. Sota-ajan muistavien haastatteluihin perustuva tutkimuksemme osoittaa, että arki muodostui monessa talossa päinvastaiseksi

Perceptions of older people’s oral health care among nurses working in geriatric home care

Abstract Objectives: This study investigates nurses’ self-reported experiences and perceptions of older people’s oral health care using a qualitative method. Methods: We interviewed 10 nurses working in geriatric home care who regularly visit and take care of older people in their homes. The interviews consisted of semi-structured questions. The interviews were then transcribed and analysed. Results: All nurses were aware of the connection between oral health and general health, but more detailed knowledge about oral health was lacking and confidence in oral health care practices was limited. Many of the interviewees noted the cleaning of removable dentures and problems related to them, but did not mention anything about periodontal diseases. Oral health education among the nurses was rare. The nurses reported lack of time to take care of their clients’ oral health. As possible development steps, the interviewees suggested that including oral health care in the daily treatment plan would improve oral health care practices. Conclusions: The nurses’ lack of knowledge about oral health care and uncertainty in oral health practices among older people are major problems in daily geriatric home care. Oral health education and confidence in oral health practices should be improved in both basic and on-the-job education

Oral health status associated with sociodemographic factors of Nepalese schoolchildren:a population-based study

Abstract Objectives: The aim of this study was to investigate the oral health of Nepalese schoolchildren relative to their sociodemographic characteristics. Methods: This school‐based, cross‐sectional study was conducted among 5–6‐, 12‐ and 15‐year‐old Nepalese children in 18 randomly selected districts of the 75 in Nepal. Clinical parameters were recorded according to the World Health Organization (WHO) guidelines. Results were presented as mean (SD) and proportions; the chi‐square test, t‐test and one way‐ANOVA were also performed. The risk of dental caries in association with the place of residence was presented according to the outcome of a binary logistic regression analysis. Results: The mean d‐value for the 5–6‐year‐old children was 5.0 (4.22), which was higher than the mean D‐values for the 12‐ and 15‐year‐old subjects, of 1.3 (1.77) and 1.9 (2.28), respectively. The youngest children, as well as children from the Kathmandu Valley, were likely to have more untreated caries lesions than children in the other age groups. The mean number of teeth with severe consequences of dental caries (pulpitis/ulceration/fistula/abscess or pufa/PUFA) was 1.3 (1.91) for the 5–6‐year‐old children, 0.1 (0.35) for the 12‐year‐old children and 0.3 (0.75) for the 15‐year‐old children. All age groups had gingival bleeding on probing in more than 15% of teeth. Children from rural locations had significantly more gingival bleeding than urban children. The same was true for 15‐year‐old girls compared with boys of the same age. Conclusions: Among Nepalese children, oral diseases are common, and geographical variation is prevalent. The health policy should address the alarming oral health situation and need for urgent treatment and population‐based preventive programmes that is evident in Nepal