National Self-Determination and Ethnic Minorities

The paper will include three parts. In the first part, the relation between nationality and popular sovereignty is explored. In the second part, there is a somewhat analogous discussion of the concept of ethnicity. In the last part, the conclusions are applied in a discussion of ethnic nationalism

Esittikö Westermarck darwinilaisen yhteiskunta-analyysin?

Edvard Westermarckin tutkimuksen keskiössä oli moraali, joka syntyy yksilöpsykologian ja yhteiskunnan instituutioiden vuorovaikutuksessa. Biologinen ihmisluonto oli hänelle yhteiskunnallisen analyysin reunaehto, ei sellaisenaan riittävä, selittävä tekijä

Onko likainen kiellettyä? Lian käsite filosofiassa ja kulttuuriantropologiassa

Für die Chemie gibt es keinen Dreck, esitti jo Justus von Liebig. Lika ei kuulu kemian eikä yleensäkään luonnontieteen teoriaan, mutta myös ihmistieteiden puolella sen asema on epäselvä. Käsiteltäessä likaa teoreettisissa yhteyksissä erilaiset reduktionismin muodot ovat tulleet normiksi. Lian ei ajatella olevan todella likaa, vaan pohjimmiltaan jotakin muuta. Kulttuuriantropologiassa likaa käsitellään yhteydessä rituaalisiin puhtauskäytäntöihin. Yleistäen voi sanoa, että käsitteen likainen ajatellaan olevan läheisemmässä yhteydessä käsitteeseen kielletty kuin esimerkiksi käsitteeseen ruosteinen. Reduktionismi ei kuitenkaan ole suoraa seurausta antropologisesta aineistosta, vaan liittyy pikemminkin perinteisiin filosofisiin taustaoletuksiin. Se voidaan välttää, jos huomioidaan ympäristöämme koskevien kuvausten käytäntösidonnaisuus

Westermarckin maineenpalauttajat

Otto Pipatti: Morality Made Vi­sible: Edward Westermarck’s Moral and Social Theory. The University of Helsinki, Depart­ment of Social Research 2017. Niina Timosaari: Edvard Wester­marck – totuuden etsijä. Gau­deamus 2017

Miksi värit eivät redusoidu?

Fysikalismina tunnettu filosofinen virtaus katsoo, että maailman olemus on perimmiltään fysiikkaa. Fyysikot opastavat meidät arkikokemuksen takaiseen todellisuuteen. Värikäs, lämmin, tuoksuva ja maistuva maailmamme eläimineen ja ihmisineen on 'oikeastaan' harhaa: sen perustana ovat mm. hiukkasfysiikan kuvaamat ilmiöt. – Tämän lehden sivuilla on huomautettu useaan otteeseen, ettei fysikalismin edellyttämä reduktio tee oikeutta ainakaan ihmistieteiden tutkimuskohteille. Jäljelle jää kysymys, sopiiko fysikalismi sentään fyysisten kappaleiden teoreettiseen tarkasteluun. Seuraavassa käsittelen värien mahdollista redusoitumista fysiikkaan eli elektromagneettisen säteilyn spektraaliseen tehojakaumaan

Maisema ja ihmisen biologia

Keskustelua Risto Pitkäsen kirjoituksesta Miten evoluutio selittää esteettisiä mieltymyksiä (Tieteessä tapahtuu 2/2009)

Did Westermarck Present a Darwinian Social Analysis?

Edvard Westermarckin tutkimuksen keskiössä oli moraali, joka syntyy yksilöpsykologian ja yhteiskunnan instituutioiden vuorovaikutuksessa. Biologinen ihmisluonto oli hänelle yhteiskunnallisen analyysin reunaehto, ei sellaisenaan riittävä, selittävä tekijä

Investigating “Man’s Relation to Reality”: Peter Winch, the Vanishing Shed and Metaphysics after Wittgenstein

Peter Winch believed that the central task of philosophy was toinvestigate ‘the force of the concept of reality’ in human practices. Thisinvolved creative dialogue with critical metaphysics. In ‘Ceasing toExist’, Winch considered what it means to judge that somethingunheard-of has happened. Referring to Wittgenstein, Winch argued thatjudgments concerning reality must relate our observations to a shared‘flow of life’. This implies criticism of the form of epistemologyassociated with metaphysical realism. Just as, according to Wittgenstein, asentence has no fixed meaning in isolation, an observation does notconstitute knowledge outside shared human practices

Beyond the Inner-Outer Model: Subjectivity after Wittgenstein by Chantal Bax

Review of Chantal Bax. Subjectivity after Wittgenstein. The Post-Cartesian Subject and the ‘Death of Man’. London: Bloomsbury 2011 (hb), 2012 (pb)

National Self-Determination and Ethnic Minorities

The paper will include three parts. In the first part, the relation between nationality and popular sovereignty is explored. In the second part, there is a somewhat analogous discussion of the concept of ethnicity. In the last part, the conclusions are applied in a discussion of ethnic nationalism