Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

KUITTI-projektissa arvioitiin ilmastonmuutosriskien suoria ja välillisiä kustannuksia Suomelle, ennakoivan ja reaktiivisen sopeutumisen väliset erot huomioiden. Lisäksi tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen taloudellisten vaikutusten arvioimiseen tarvittavan tiedon saatavuutta Suomessa sekä tuotettiin katsaus innovaatiotarpeista ja vaihtoehdoista, jotka palvelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merkittävimpien ilmastonmuutosvaikutusten tarkastelun perusteella valittiin jatkoanalyysejä varten toimialayhdistelmät, jotka olivat: rakennettu ympäristö erityisesti tulvariskien osalta, sähkönjakeluverkkojen häiriöt sekä erilaiset vaikutukset maa- ja metsätalouden tuotoksiin. Yhdistettyjen ilmasto- ja sosioekonomisten skenaarioiden SSP1-RCP2.6 ja SSP3-RCP4.5 perusteella arvioitiin tulevaisuuden taloudellisia riskitasoja valituille toimialoille sektorimalleilla vuodesta 2020 vuoteen 2070. Mallilaskelmien tulokset syötettiin kansalliseen makrotaloudelliseen malliin, jossa on alueellisia laajennuksia makrotaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tehtiin kevyt tarkastelu matkailun, tieliikenteen, vesihuollosta sekä terveydenhuollon osalta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kansainväliseen kilpailuasemaan analysoitiin globaalilla makrotaloudellisella mallilla. Lopuksi käytiin läpi mahdollisia merkittäviä vaihtoehtoja taloudellisesti kannattaville sopeutumisratkaisuille.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

KUITTI-projektissa arvioitiin ilmastonmuutosriskien suoria ja välillisiä kustannuksia Suomelle, ennakoivan ja reaktiivisen sopeutumisen väliset erot huomioiden. Lisäksi tarkasteltiin ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen taloudellisten vaikutusten arvioimiseen tarvittavan tiedon saatavuutta Suomessa sekä tuotettiin katsaus innovaatiotarpeista ja vaihtoehdoista, jotka palvelevat ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merkittävimpien ilmastonmuutosvaikutusten tarkastelun perusteella valittiin jatkoanalyysejä varten toimialayhdistelmät, jotka olivat: rakennettu ympäristö erityisesti tulvariskien osalta, sähkönjakeluverkkojen häiriöt sekä erilaiset vaikutukset maa- ja metsätalouden tuotoksiin. Yhdistettyjen ilmasto- ja sosioekonomisten skenaarioiden SSP1-RCP2.6 ja SSP3-RCP4.5 perusteella arvioitiin tulevaisuuden taloudellisia riskitasoja valituille toimialoille sektorimalleilla vuodesta 2020 vuoteen 2070. Mallilaskelmien tulokset syötettiin kansalliseen makrotaloudelliseen malliin, jossa on alueellisia laajennuksia makrotaloudellisten vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tehtiin kevyt tarkastelu matkailun, tieliikenteen, vesihuollosta sekä terveydenhuollon osalta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomen kansainväliseen kilpailuasemaan analysoitiin globaalilla makrotaloudellisella mallilla. Lopuksi käytiin läpi mahdollisia merkittäviä vaihtoehtoja taloudellisesti kannattaville sopeutumisratkaisuille.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Electricity Load Lost in the Largest Windstorms—Is the Fragility-Based Model up to the Task?

Most existing models for estimating electric system impacts from windstorms tend to have detailed representation only for the electric or only for the meteorological system. As a result, there is little evidence on how models with detailed electric systems and realistic wind gust field representations would perform in different windstorm cases. This work explores the evidence for the ability of such a fragility-based model to generate realistic spatiotemporal lost load profiles for the most impactful windstorm cases in Finland. The literature review shows multiple driving factors for windstorm impacts that are difficult to assess analytically, and similarities between the most impactful windstorms. All the available interruption data for thirteen years were analyzed, with their grouping by individual storm and calm periods. The fixing of time distribution fits for these periods show most faults as being within the 20% uncertainty bounds of the severity-dependent distribution trendlines. The medium-voltage electricity grid impact model with national coverage was applied for the three most impactful and most recent windstorm cases, with the model calibrated for one case. The generated spatiotemporal lost load profiles in all cases recreate historic profiles within the similar error margins of approximately 20%.Peer reviewe

Resilience of electric grid to extreme wind: Considering local details at national scale

A small number of the strongest windstorms can account for a major share of power interruptions. In addition to large direct costs, such windstorms may shift the strategic direction of the energy system development. Thus, future system planning may benefit from a better understanding of the energy system resilience against the largest historical and historically unprecedented, but meteorologically plausible windstorms. Present analysis tools handling power disruptions tend to focus either on transmission grids or small distribution grids. However, neither focus captures well impacts concentrated on the distribution level over large area that includes high variety of grids and environments. This paper presents a fragility-based power disruption model against windstorms on a national scale with details on the local medium voltage grid. The model integrates synthetically generated power grids and consumption profiles with fragility functions and windstorm severity dependent fixing times. Grids are generated by spatial mapping of the grid component totals for each distribution grid operator onto municipalities and assuming symmetrical grid topologies within the municipalities. The model is applied to reproduce the national lost load profile for year 2011 winter windstorms in Finland. The modeled profile reproduces the historical reference data with a RMSE of 9% of the outage peak.Peer reviewe

Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)

202