The Library as a Part of Research Development Work

One of the main conclusions of the Research Assessment Exercise (RAE) conducted at Tampere University of Technology (TUT) in 2011 was the need to develop TUT’s publication activities and patterns. It was pointed out by the assessment panels that the researchers’ choice of publication channels was not always successful. Also in the case of many departments the amount of publications was unsatisfactory. In order to address the challenges pointed out by the RAE, a Roadmap for Research was created and it includes measures to improve TUT’s publication activity. At the same time, the importance of publications in the national allocation of research funding has grown. TUT Library has been in a key role in the management of publication activities since the beginning of the 1990’s. At the moment, the library is managing the procurement of a new current research information system (CRIS). The CRIS will increase the visibility of TUT’s academic activities by linking research outputs to projects and groups. The research outputs will be better presented in the context of research areas. Also in order to enhance the visibility and impact of TUT research outputs, the library is boosting open access publishing and encouraging research data management through national storage service. In order to support the development of TUT’s publication activities, the library created an information package called “Publication activities analyses”. The aim of the package is to give tools and support to the departments and researchers to develop their publishing activities and research skills related to promoting research outputs. Additionally, new web pages which are organized according to the life cycle of the research process presenting the library’s research support services were launched

På toppmötet i Helsingfors i december 1999. En jämförande studie i läsbarhet, lexikogrammatiska drag och textbindning i finländska och svenska EU-texter

Pro gradu -tutkielma käsittelee Suomessa ja Ruotsissa ruotsin kielellä ilmestyneiden, Euroopan unionista kertovien tekstien luettavuutta, kieliopillista rakennetta ja sidoksisuutta. Tutkimusmateriaali koostuu neljästätoista tekstistä, joista seitsemän on laadittu Suomen ja seitsemän Ruotsin ulkoministeriössä. Tekstien tarkoituksena on kertoa objektiivisesti Euroopan unionista, sen hallintoelimistä, päätöksenteosta, politiikasta jne. jäsenmaiden kansalaisille. Lehtisiä on saatavissa mm. kirjastojen yhteydessä sijaitsevista Europe Direct -toimipisteistä, jollaisena esimerkiksi Suomessa toimii Eurooppa-tiedotus. Tutkielman tavoitteena on selvittää kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla, eroavatko Suomessa ja Ruotsissa laaditut tekstit toisistaan, kuinka suuria mahdolliset erot ovat ja mistä ne johtuvat. Analyysin kohteina ovat tekstien luettavuus, kieliopillinen rakenne sekä sidoksisuus. Tutkimustuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin, kun se on mahdollista. Suomessa ilmestyneet ruotsinkieliset tekstit ovat käännöksiä vastaavista suomenkielisistä teksteistä, mutta tekstejä ei käsitellä tutkimuksessa käännöksinä. Tutkimustulokset osoittavat, että selvimmät erot suomalaisten ja ruotsalaisten tekstien välillä ovat niiden luettavuudessa. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Suomessa ruotsiksi ilmestyneet tekstit ovat vaikealukuisempia ja ne voidaan luokitella hyvin vaikeiksi teksteiksi kun taas Ruotsissa ilmestyneitä tekstejä voidaan kuvailla vaikeiksi. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan mm. siitä, että Suomessa ilmestyneissä teksteissä on käytetty enemmän pitkiä sanoja (vähintään seitsemän kirjainta) kuin ruotsalaisissa teksteissä. Eroja löytyy myös kieliopillisesta rakenteesta. Suomessa julkaistuissa ruotsinkielisissä teksteissä esiintyy useammin substantiiveja, adjektiiveista ja verbeistä muodostettuja substantiiveja sekä passiivimuotoja kuin Ruotsissa julkaistuissa teksteissä, jotka puolestaan sisältävät enemmän mm. adjektiiveja, verbejä ja sanoja, jotka päättyvät -ande/-ende-suffiksiin. Sidoksisuudessa suurimmat erot ovat tematiikassa, sillä Ruotsissa ilmestyneiden tekstien temaattiset sidokset ovat mm. hieman vahvempia ja lisäksi teksteissä siirrytään tiheämmin uuteen asiaan teemaa vaihtamalla kuin Suomessa ilmestyneissä teksteissä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että varsinaisia suuria eroja Suomessa ja Ruotsissa ilmestyneiden tekstien välillä ei ole. Tästä huolimatta pienet erot kumuloituvat niin, että Ruotsissa ilmestyneitä tekstejä voidaan silti pitää kokonaisuutena helppolukuisempina ja ymmärrettävämpinä kuin vastaavia Suomessa ilmestyneitä tekstejä. Avainsanat: luettavuus, kieliopillinen rakenne, sidoksisuus, tekstilingvistiikk

På toppmötet i Helsingfors i december 1999. En jämförande studie i läsbarhet, lexikogrammatiska drag och textbindning i finländska och svenska EU-texter

Pro gradu -tutkielma käsittelee Suomessa ja Ruotsissa ruotsin kielellä ilmestyneiden, Euroopan unionista kertovien tekstien luettavuutta, kieliopillista rakennetta ja sidoksisuutta. Tutkimusmateriaali koostuu neljästätoista tekstistä, joista seitsemän on laadittu Suomen ja seitsemän Ruotsin ulkoministeriössä. Tekstien tarkoituksena on kertoa objektiivisesti Euroopan unionista, sen hallintoelimistä, päätöksenteosta, politiikasta jne. jäsenmaiden kansalaisille. Lehtisiä on saatavissa mm. kirjastojen yhteydessä sijaitsevista Europe Direct -toimipisteistä, jollaisena esimerkiksi Suomessa toimii Eurooppa-tiedotus. Tutkielman tavoitteena on selvittää kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla, eroavatko Suomessa ja Ruotsissa laaditut tekstit toisistaan, kuinka suuria mahdolliset erot ovat ja mistä ne johtuvat. Analyysin kohteina ovat tekstien luettavuus, kieliopillinen rakenne sekä sidoksisuus. Tutkimustuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin, kun se on mahdollista. Suomessa ilmestyneet ruotsinkieliset tekstit ovat käännöksiä vastaavista suomenkielisistä teksteistä, mutta tekstejä ei käsitellä tutkimuksessa käännöksinä. Tutkimustulokset osoittavat, että selvimmät erot suomalaisten ja ruotsalaisten tekstien välillä ovat niiden luettavuudessa. Analyysin perusteella voidaan todeta, että Suomessa ruotsiksi ilmestyneet tekstit ovat vaikealukuisempia ja ne voidaan luokitella hyvin vaikeiksi teksteiksi kun taas Ruotsissa ilmestyneitä tekstejä voidaan kuvailla vaikeiksi. Tämä johtuu tutkimuksen mukaan mm. siitä, että Suomessa ilmestyneissä teksteissä on käytetty enemmän pitkiä sanoja (vähintään seitsemän kirjainta) kuin ruotsalaisissa teksteissä. Eroja löytyy myös kieliopillisesta rakenteesta. Suomessa julkaistuissa ruotsinkielisissä teksteissä esiintyy useammin substantiiveja, adjektiiveista ja verbeistä muodostettuja substantiiveja sekä passiivimuotoja kuin Ruotsissa julkaistuissa teksteissä, jotka puolestaan sisältävät enemmän mm. adjektiiveja, verbejä ja sanoja, jotka päättyvät -ande/-ende-suffiksiin. Sidoksisuudessa suurimmat erot ovat tematiikassa, sillä Ruotsissa ilmestyneiden tekstien temaattiset sidokset ovat mm. hieman vahvempia ja lisäksi teksteissä siirrytään tiheämmin uuteen asiaan teemaa vaihtamalla kuin Suomessa ilmestyneissä teksteissä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että varsinaisia suuria eroja Suomessa ja Ruotsissa ilmestyneiden tekstien välillä ei ole. Tästä huolimatta pienet erot kumuloituvat niin, että Ruotsissa ilmestyneitä tekstejä voidaan silti pitää kokonaisuutena helppolukuisempina ja ymmärrettävämpinä kuin vastaavia Suomessa ilmestyneitä tekstejä. Avainsanat: luettavuus, kieliopillinen rakenne, sidoksisuus, tekstilingvistiikk

Transferable skills training: Open science & data management

Topic: transferable skills training on open science and data management Target audience: ESRs in H2020 MSCA ITN projec

Tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden suositus tutkimusrahoittajille

publishedVersio