Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa

Kuumasta säästä aiheutuu merkittävä määrä niin lieviä kuin vakaviakin terveyshaittoja. Suomessa joitakin viikkoja kestävistä helleaalloista voi aiheutua useampia satoja kuolemia. Vakavien haittavaikutusten riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin. Helteen terveysriskit suurenevat tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen myötä, jos sääolosuhteiden muuttumiseen ja väestön haavoittuvuuden lisääntymiseen ei varauduta riittävän hyvin. Tässä katsauksessa tarkastellaan kuumaan säähän liittyviä terveysriskejä ja niiden ehkäisyä. Terveyshaittojen torjuntakeinoja kuvataan Maailman terveysjärjestön (WHO) laatimiin suosituksiin ja ohjeistuksiin perustuen. Lisäksi kuvataan hellevarautumisen nykytilaa Suomessa ja muissa Euroopan maissa sekä varautumisjärjestelmien vaikuttavuutta ja niiden toimeenpanoon ja arviointiin liittyviä haasteita. Johtopäätösten pohjalta esitetään suosituksia hellevarautumisen kehittämiseksi Suomessa

Effects of long-range transported air pollution from vegetation fires on daily mortality and hospital admissions in the Helsinki metropolitan area, Finland

Introduction: Fine particulate matter (PM2.5) emissions from vegetation fires can be transported over long distances and may cause significant air pollution episodes far from the fires. However, epidemiological evidence on health effects of vegetation-fire originated air pollution is limited, particularly for mortality and cardiovascular outcomes. Objective: We examined association between short-term exposure to long-range transported PM2.5 from vegetation fires and daily mortality due to non-accidental, cardiovascular, and respiratory causes and daily hospital admissions due to cardiovascular and respiratory causes in the Helsinki metropolitan area, Finland. Methods: Days significantly affected by smoke from vegetation fires between 2001 and 2010 were identified using air quality measurements at an urban background and a regional background monitoring station, and modelled data on surface concentrations of vegetation-fire smoke. Associations between daily PM2.5 concentration and health outcomes on i) smoke-affected days and ii) all other days (i.e. non smoke days) were analysed using Poisson time series regression. All statistical models were adjusted for daily temperature and relative humidity, influenza, pollen, and public holidays. Results: On smoke-affected days, 10 mu g/m(3) increase in PM2.5 was associated with a borderline statistically significant increase in cardiovascular mortality among total population at a lag of three days (12.4%, 95% CI -0.2% to 26.5%), and among the elderly (>= 65 years) following same-day exposure (13.8%, 95% CI -0.6% to 30.4%) and at a lag of three days (11.8%, 95% CI -2.2% to 27.7%). Smoke day PM2.5 was not associated with non-accidental mortality or hospital admissions due to cardiovascular causes. However, there was an indication of a positive association with hospital admissions due to respiratory causes among the elderly, and admissions due to chronic obstructive pulmonary disease or asthma among the total population. In contrast, on non-smoke days PM2.5 was generally not associated with the health outcomes, apart from suggestive small positive effects on non-accidental mortality at a lag of one day among the elderly and hospital admissions due to all respiratory causes following same-day exposure among the total population. Conclusions: Our research provides suggestive evidence for an association of exposure to long-range transported PM2.5 from vegetation fires with increased cardiovascular mortality, and to a lesser extent with increased hospital admissions due to respiratory causes. Hence, vegetation-fire originated air pollution may have adverse effects on public health over a distance of hundreds to thousands of kilometres from the fires. (C) 2016 The Authors. Published by Elsevier Inc.Peer reviewe

The usefulness of Extended-Range Probabilistic Forecasts for Heat wave forecasts in Europe

Severe heat waves lasting for weeks and expanding over hundreds of kilometres in horizontal scale have many harmful impacts on health, ecosystems, societies, and economy. Under the ongoing climate change heat waves are becoming even longer and hotter, and as proactive adaptation, the development of early warning services is essential. Weather forecasts in extended range (2 weeks to 1 month) tend to indicate a higher skill in predicting warm extremes than average temperature events in Europe. We verified hindcasts of the European Centre for Medium-Range Weather Forecasts (ECMWF) in forecasting heat wave days, i.e., periods with the 5-day mean temperature being above its 90th percentile. The verification was done in 5° × 2° resolution over Europe, based on the forecast week (1 to 4 weeks). In the first forecast week, it is evident that across Europe, the accuracy of ECMWF heat wave forecasts surpasses that of a mere climatological forecast. Even into the second week, in many places in Europe, the ECMWF forecasts prove to be more reliable than their statistical counterparts. However, if we extend the forecast lead time to 3–4 weeks, predictability begins to lower to such a level that it can no longer be said, with the exception of Southeastern Europe, that the forecasts in general were statistically significantly better than the statistical forecast. Nonetheless, intense and prolonged heat waves during the third forecast weeks appear to have a higher-than-average level of predictability

Sopeutumisen suuntaviivat ilmastopolitiikassa

Non peer reviewe

Ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmien resilienssi lämpöaaltojen ja hengitystieinfektioiden suhteen : Uudis- ja korjausrakennusten teknisten ratkaisujen toiminta muuttuvissa olosuhteissa

Tutkimuksessa tehtiin laskennallisia tarkasteluja helleaaltojen vaikutuksista sisälämpötilaan sekä kenttämittauksia ja virtaussimulointeja ilmanvaihdon mitoituksen merkityksestä hengitystieinfektioiden torjunnassa. Lisäksi arvioitiin korkeiden lämpötilojen terveyshaittoja sekä influenssaviruksen terveysvaikutuksien ja koronapandemian merkitystä Suomen ylikuolleisuuteen. Passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla ja ilmanvaihdon tehostuksella voidaan vähentää rakennusten ylilämpenemistä, mutta ne eivät yksistään riitä torjumaan sitä. Helleaalloista aiheutuu Suomessa vuosittain keskimäärin noin 110 ennenaikaista kuolemaa ja 170 sairaalahoitojaksoa, ja tulevaisuudessa haitat voivat moninkertaistua. Asuntojen ylilämpenemisen torjuntatoimien avulla on mahdollista ehkäistä merkittävä osuus vakavista terveyshaitoista. Nykyiset ilmavirrat ovat opetustiloissa ja kuntosalissa riittäviä hengitysinfektioriskin hallintaan. Avotoimistossa noin 20 %:a pienempi henkilömäärä voidaan nähdä järkevänä ratkaisuna epidemiatilanteessa. Hengitystieinfektiot ovat yleisin lyhyiden työstä poissaolojen syy Suomessa ja ne aiheuttavat sekä työnantajille että yhteiskunnalle kustannuksia sairauspoissaoloina, lisääntyneinä terveydenhuollon menoina ja suurentuneena kuolleisuutena.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa – RAIL

Tutkimuksessa tehtiin laskennallisia tarkasteluja ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalisesta toimivuudesta nykyisessä ja projisoiduissa tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa. Lisäksi laskennallisella mallinnuksella tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusten ylilämpenemiseen ja lämpöviihtyvyyteen. Rakennusten kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien yhteyttä ihmisten terveyteen tarkasteltiin kahdella systemaattisella katsauksella. Korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutusta terveyteen nyt ja tulevaisuudessa arvioitiin epidemiologisin sekä vaikutusarvioinnin menetelmiin. Tehtyjen tarkastelujen perusteella suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinä­rakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa. Homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa. Pelkät auringonsuojausratkaisut eivät ole riittäviä pitämään huone­lämpötiloja riittävän alhaisella tasolla, vaan sen lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat. Ilman lisätoimia tulevat korkeiden lämpötilojen terveyshaitat huomattavasti lisääntymään Suomessa jo lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sää- ja ilmastoriskien hallinta ja tietolähteet Suomessa

Raportissa kuvaillaan sää- ja ilmastoriskien hallintaa ja siihen liittyvien tietolähteiden käyttöä Suomessa. Raportti perustuu kolmeen erilliseen, mutta toisiaan tukevaan työvaiheeseen. Ensimmäinen työvaihe koostui kahdesta verkkokyselystä, joista toinen oli suunnattu kunnille ja toinen suomalaisille organisaatioille yleisesti. Kyselyillä kartoitettiin vastaajien kokemuksia sää- ja ilmastoriskeistä, niiden hallintaa ja käytettyjä tietolähteitä. Toisen työvaiheen muodosti sidosryhmätyöpaja, jonka tavoitteena oli vahvistaa kyselyn pääpiirteiset tulokset ja kerätä ajatuksia sää- ja ilmastoriskien hallinnan ja sitä tukevien palveluiden kehittämiseen. Kolmas työvaihe koostui kirjallisuusperustaisesta toimialakartoituksesta, jossa koottiin yhteen tietoa sää- ja ilmastoriskeistä ja niiden hallinnasta valituilla yhteiskunnan aloilla (vesivarat, vesihuolto, energia, maatalous, liikenne, matkailu, kuntasektori ja finanssiala). Kukin kolmesta työvaiheesta tuloksineen on esitelty raportissa erikseen. Tulokset viittaavat siihen, että vaikka säällä ja ilmastolla on merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan eri aloille ja toimijoille, on niiden aiheuttamien riskien hallinta vaihtelevaa. Yhteistyö eri muodoissaan koetaan tärkeäksi parannettaessa kykyä sää- ja ilmastoriskien hallintaan. Raportti perustuu ELASTINEN-hankkeessa tehtyyn työhön. Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa