263 research outputs found
Fosfaattiaineenvaihdunnan säätely ja häiriöt
•Laboratoriossa mitattu plasman fosfori kuvaa pääosin fosfaattia. Kliinisessä työssä termejä ”fosfori” ja ”fosfaatti” käytetään usein synonyymeinä. •Plasman fosfaatti heijastaa huonosti koko kehon fosfaattivarastoja. •Fosfaatin saanti ravinnosta on suosituksia suurempaa. •Plasman fosfaattipitoisuuden kasvaessa lisäkilpirauhashormonin (PTH) ja fibroblastikasvutekijän 23 (FGF-23) pitoisuudet suurenevat. Tämä johtaa vähentyneeseen fosfaatin reabsorptioon munuaisissa ja fosfaturiaan. •Hyperfosfatemian yleisin syy on munuaisten vajaatoiminta. •Plasman fosfaattia tulisi seurata sairaalahoitoon joutuvalta huonokuntoiselta ja aliravitulta potilaalta sekä alkoholistilta.Peer reviewe
Glukagoni - unohdettu haimahormoni
English summaryPeer reviewe
Palmitate and oleate exert differential effects on insulin signalling and glucose uptake in human skeletal muscle cells
Saturated fatty acids are implicated in the development of insulin resistance, whereas unsaturated fatty acids may have a protective effect on metabolism. We tested in primary human myotubes if insulin resistance induced by saturated fatty acid palmitate can be ameliorated by concomitant exposure to unsaturated fatty acid oleate. Primary human myotubes were pretreated with palmitate, oleate or their combination for 12 h. Glucose uptake was determined by intracellular accumulation of [H-3]-2-deoxy-d-glucose, insulin signalling and activation of endoplasmic reticulum (ER) stress by Western blotting, and mitochondrial reactive oxygen species (ROS) production by fluorescent dye MitoSOX. Exposure of primary human myotubes to palmitate impaired insulin-stimulated Akt-Ser(473), AS160 and GSK-3 beta phosphorylation, induced ER stress signalling target PERK and stress kinase JNK 54 kDa isoform. These effects were virtually abolished by concomitant exposure of palmitate-treated myotubes to oleate. However, an exposure to palmitate, oleate or their combination reduced insulin-stimulated glucose uptake. This was associated with increased mitochondrial ROS production in palmitate-treated myotubes co-incubated with oleate, and was alleviated by antioxidants MitoTempo and Tempol. Thus, metabolic and intracellular signalling events diverge in myotubes treated with palmitate and oleate. Exposure of human myotubes to excess fatty acids increases ROS production and induces insulin resistance.Peer reviewe
Skeletal muscle proteomes reveal downregulation of mitochondrial proteins in transition from prediabetes into type 2 diabetes
Skeletal muscle insulin resistance is a central defect in the pathogenesis of type 2 diabetes (T2D). Here, we analyzed skeletal muscle proteome in 148 vastus lateralis muscle biopsies obtained from men covering all glucose tolerance phenotypes: normal, impaired fasting glucose (IFG), impaired glucose tolerance (IGT) and T2D. Skeletal muscle proteome was analyzed by a sequential window acquisition of all theoretical mass spectra (SWATH-MS) proteomics technique. Our data indicate a downregulation in several proteins involved inmitochondrial electron transport or respiratory chain complex assembly already in IFG and IGT-muscles, with most profound decreases observed in T2D. Additional phosphoproteomic analysis reveals altered phosphorylation in several signaling pathways in IFG, IGT, and T2D muscles, including those regulating glucose metabolic processes, and the structure of muscle cells. These data reveal several alterations present in skeletalmuscle already in prediabetes and highlight impairedmitochondrial energy metabolism in the trajectory from prediabetes into T2D.Peer reviewe
Metabolic milieu associates with impaired skeletal characteristics in obesity
High leptin concentration, low-grade inflammation, and insulin resistance often coexist in obese subjects; this adverse metabolic milieu may be the main culprit for increased fracture risk and impaired bone quality seen in patients with type 2 diabetes. We examined the associations of leptin, hs (high sensitivity)-CRP and insulin resistance with bone turnover markers (BTMs) and bone characteristics in 55 young obese adults (median BMI 40 kg/m(2)) and 65 non-obese controls. Mean age of the subjects was 19.5 +/- 2.5 years (mean +/- SD). Concentrations of leptin, adiponectin, hs-CRP, MMP-8 and TIMP-1, fasting plasma glucose and insulin (to calculate HOMA), BTMs (BAP, P1NP, CTX-1, and TRAC5b) were measured. Bone characteristics were determined with pQCT at radius and tibia, and with DXA for central sites. Leptin, hs-CRP and HOMA correlated inversely with BTMs: the partial coefficients were 1.5-1.9 fold higher in males than in females. After adjusting for age, BMI, and other endocrine factors, leptin displayed an independent effect in males on radial bone mass (p = 0.019), tibial trabecular density (p = 0.025) and total hip BMD (p = 0.043), with lower densities in males with high leptin. In females, the model adjusting for age, BMI, and other endocrine factors, revealed that hs-CRP had independent effects on radial bone mass (p = 0.034) and lumbar spine BMD (p = 0.016), women with high hs-CRP having lower values. Partial correlations of adiponectin and TIMP-1 with bone characteristics were discrepant; MMP-8 showed no associations. In conclusion, in young obese adults and their controls, leptin, hs-CRP and HOMA associate inversely with BTMs and bone characteristics. Leptin appears to be the key independent effector in males, whereas hs-CRP displayed a predominant role in females.Peer reviewe
Koneellinen hakkuu : Seurantatutkimus
Tutkimuksessa selvitettiin koneellisen hakkuun tuottavuutta ja ajankäytön rakennetta 23 hakkuukoneen tallentaman aineiston avulla. Hakkukertymä oli yhteensä 626 000 m3 ja se oli peräisin 1 573 korjuulohkolta eri puolilta maata. Hakkuun keskimääräinen tuotantoaikatuottavuus oli 15,0 m3/h. harvennuksilla se oli 10,2 m3/h ja päätehakkuilla 22,1 m3/h. Tuotantoaika käsittää käyttöajan lisäksi kaikki keskeytykset. Hakkuupoistuman keskimääräinen runkotilavuus oli 198 dm3 (harvennukset 127 dm3, päätehakkuut 327 dm3). Rungon keskitilavuus oli harvennuksilla huomattavasti pienempi kuin 1990-luvun alussa, jolloin tehtiin edellinen julkinen koneellisen puunkorjuun seurantatutkimus. Rungon keskitilavuus oli Pohjois-Suomessa pienempi kuin muilla alueilla, varsinkin päätehakkuilla. Hakkuun tuottavuus on noussut harvennuksilla suhteellisesti enemmän kuin päätehakkuilla.
Hakkuun ajanmenekkiä, polttoaineen kulutusta ja niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin koneoppimisen avulla erillisissä osa-aineistoissa, joita jouduttiin muodostamaan ajanseuranta-aineiston konemerkkikohtaisten erojen ja vaihtelevien tallennusparametrien vuoksi. Lisäksi selvitettiin kantokäsittelyliuoksen kulutusta. Rungon keskitilavuus ja hakkuutapa olivat tärkeimmät ajanmenekkiä selittävät tekijät. Työskentelytavan mukauttaminen hakkuutähteen talteenottoa varten alensi kuusivaltaisilla avohakkuilla tuottavuutta noin kymmenellä prosentilla. Tuotantoajan polttoaineenkulutus oli keskimäärin 0,9 l/m3 (rungon keskitilavuus 220 dm3), ja kantokäsittelyliuosta kului keskimäärin 0,6 l hakattua havupuukuutiometriä kohti (rungon keskitilavuus 256 dm3). Hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saadut tulokset viittaavat siihen, että suuria hakkuukoneita käytettiin osittain niiden optimaalisen käyttöalueen ulkopuolella.201
- …