Tutkimuksessa selvitettiin koneellisen hakkuun tuottavuutta ja ajankäytön rakennetta 23 hakkuukoneen tallentaman aineiston avulla. Hakkukertymä oli yhteensä 626 000 m3 ja se oli peräisin 1 573 korjuulohkolta eri puolilta maata. Hakkuun keskimääräinen tuotantoaikatuottavuus oli 15,0 m3/h. harvennuksilla se oli 10,2 m3/h ja päätehakkuilla 22,1 m3/h. Tuotantoaika käsittää käyttöajan lisäksi kaikki keskeytykset. Hakkuupoistuman keskimääräinen runkotilavuus oli 198 dm3 (harvennukset 127 dm3, päätehakkuut 327 dm3). Rungon keskitilavuus oli harvennuksilla huomattavasti pienempi kuin 1990-luvun alussa, jolloin tehtiin edellinen julkinen koneellisen puunkorjuun seurantatutkimus. Rungon keskitilavuus oli Pohjois-Suomessa pienempi kuin muilla alueilla, varsinkin päätehakkuilla. Hakkuun tuottavuus on noussut harvennuksilla suhteellisesti enemmän kuin päätehakkuilla.
Hakkuun ajanmenekkiä, polttoaineen kulutusta ja niihin vaikuttavia tekijöitä tutkittiin koneoppimisen avulla erillisissä osa-aineistoissa, joita jouduttiin muodostamaan ajanseuranta-aineiston konemerkkikohtaisten erojen ja vaihtelevien tallennusparametrien vuoksi. Lisäksi selvitettiin kantokäsittelyliuoksen kulutusta. Rungon keskitilavuus ja hakkuutapa olivat tärkeimmät ajanmenekkiä selittävät tekijät. Työskentelytavan mukauttaminen hakkuutähteen talteenottoa varten alensi kuusivaltaisilla avohakkuilla tuottavuutta noin kymmenellä prosentilla. Tuotantoajan polttoaineenkulutus oli keskimäärin 0,9 l/m3 (rungon keskitilavuus 220 dm3), ja kantokäsittelyliuosta kului keskimäärin 0,6 l hakattua havupuukuutiometriä kohti (rungon keskitilavuus 256 dm3). Hakkuun tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta saadut tulokset viittaavat siihen, että suuria hakkuukoneita käytettiin osittain niiden optimaalisen käyttöalueen ulkopuolella.201
