MyData muutosvoimana: Julkishallinnon henkilötiedon ihmiskeskeisen hyödyntämisen mallit ja vaikutukset

Valtio sekä kunnat ylläpitävät tehtäviään varten henkilötietorekistereitä, joista monet ovat sisällöltään ainutlaatuisia ja monikäyttöisiä. Joillakin hallinnonaloilla henkilöitä koskevan tiedon hyödyntämiseen liittyvät säännöt ovat sallivia, mutta henkilötiedon käyttöä rajaavat laissa määritellyt käyttötarkoitukset sekä tarvittaviin lupiin liittyvät monimutkaiset käytännöt. MyData-periaatteet kuvaavat ajatusta, että ihmisillä on määräysvaltaa heitä koskevaan tietoon. Niihin liittyy toimintamalli, jossa ihmisille tarjotaan käytännön keinoja hallita omien tietojensa käyttöä ja jakaa tietojaan eri palveluihin antamiensa lupien perusteella. Tällaiset keinot hyödyntää tietoa voisivat pienentää uusien palveluiden kehityskustannuksia ja tukea nopeiden kokeilujen tekemistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Samalla ne vahvistaisivat julkisten palveluiden ymmärrettävyyttä ja yksilöiden oikeuksia omaan tietoonsa. MyData-periaatteet voidaan toteuttaa useammalla erilaisella tavalla. Raportissa vaihtoehtoja jäsennetään luokittelulla, joka sisältää viisi eri vaatimustasoa, sekä käytännön ratkaisuilla näiden saavuttamiseen. Selvityksessä ehdotetaan, että alustoja ja työkaluja tuotettaisiin niin, että rekisterinpitäjät voisivat valita tilanteeseensa sopivat keinot tehdä henkilötieto saatavaksi. Julkishallinnon tulisi pyrkiä myös synnyttämään luottamusta ja helpottamaan yksilöiden sekä palveluntarjoajien kanssakäymistä, esimerkiksi yleisillä malleilla käyttöehdoille sekä yhteisillä ymmärrettävillä keinoilla kuvata henkilötiedon käytön tapoja. Raportissa kuvataan MyData-periaatteiden soveltamisen vaikutuksia julkishallintoon ja muihin sidosryhmiin kolmen tapaustutkimuksen kautta. Tiedon parempi saatavuus mahdollistaa yksilöityjä palveluita ja uudenlaisia sovelluksia, muun muassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sarall

Kasvipeitteisyyden viljelyteknologia muuttuvassa ilmastossa– jatkuvat mittaukset kasvipeitteisyydestä johtuvien ilmiöiden selvittämiseksi

Maataloustuotantoon kohdistuu suuria ympäristöhaasteita. Valtakunnallisessa vesiensuojelussa ontavoitteena, että maatalouden kuormitus vähenisi kolmanneksen verrattuna vuosien 2001–2005kuormitukseen vuoteen 2015 mennessä. Samaan aikaan maatalouden tulee myös sopeutuailmastonmuutokseen.Suurin osa maatalouden vesistökuormituksesta muodostuu kasvukauden ulkopuolella.Valuntahuiput ajoittuvat keväällä lumen ja roudan sulamiseen ja syksyn sateisiin. Tulevaisuudessaravinnekuormituksen hallinta on entistä haastavampaa, mikäli syksyt muuttuvat nykyistä sateisimmiksi jatalvet leudommiksi, kuten nykyisten ilmastonmuutosennusteiden perusteella voidaan olettaa.Talviaikainen kasvipeitteisyys suojaa maan pintaa ja sen on todettu vähentävän savimaideneroosiota ja partikkelifosforin huuhtoutumista. Kevätkylvöisten kasvien viljelyssä kasvukaudenulkopuolinen kasvipeitteisyys voidaan toteuttaa sekä vähentämällä syysmuokkausta (mm. kevennettymuokkaus, suorakylvö säkeen keväällä) että lisäämällä viljelykiertoon monivuotisia kasveja.Muokkausta kevennettäessä edellisen vuoden kasvustojäte voi mm. hidastaa maan lämpenemistä jakuivumista keväällä sekä luoda suotuisat olosuhteet vaikeuttaa maajakasvijätelevintäisillekasvitaudeille. Useimmiten maassa on kuitenkin jossain määrin luontaista kykyä estää taudinaiheuttajienkehittymistä ja kasvua. Syynä ovat muut maaperän mikrobit: mikrobiston monimuotoisuuden sinänsä ontodettu vahvistavan maan kykyä tukahduttaa sienitauteja. Maaperän mikrobiston koostumuksenratkaisevana tekijänä on viljelytekniikka, joka vaikuttaa maamikrobien ravintoon ja elinympäristönolosuhteisiin.Vuonna 2009 aloitettiin hanke ’Tuotannon kestävyys muuttuvissa ilmastooloissa– teknologisetratkaisut ja maaperäbiologisten ekosysteemipalvelujen hyödyntäminen (SUCCESS)’, jonka tavoitteena onkehittää innovatiivistä ja käytännön peltoviljelyyn soveltuvaa maatalouden ympäristöteknologiaa peltojenkasvipeitteisyyden lisäämiseksi samalla hyödyntäen maaperämikrobiston ekosysteemipalvelujatautimikrobien tukahduttamiseksi luontaisin menetelmin ja kasvijätteen toivotunlaiseksi hajotukseksi.Hankkeessa on monitieteinen tutkimusryhmä MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijoita maataloudenympäristöteknologiasta, ympäristöbiotekniikasta, biologiasta ja mikrobiologiasta.Posterissa esitellään SUCCESS hanke sekä siinä rakennettu jatkuvatoiminen mittausjärjestelmämaan ja maailma– rajapinnan ominaisuuksien tutkimiseen. Mittausjärjestelmät on pystytetty kahdellekoealueelle; monokulttuuri ja viljelykierto kokeisiin. Mittauksilla vertaillaan kyntö ja suorakylvölohkojenolosuhteissa tapahtuvia muutoksia vuoden ympäri. Lisäksi kerrotaan mittaustulosten hyödyntämisestämallituksessa ja menetelmäkehityksessä

Impact of tillage intensity on arable soil microbial communities, physical parameters and plant pathogen suppressiveness

The aim is to develop innovative and feasible agro-environmental technology for improvement of environmental sustainability of cultivation methods by increasing soil crop cover taking advantage of ecosystem services of soil microbes to suppress crop pathogens as an alternative system for chemical control. Studies were conducted at six long term experimental field sites with no-till and till treatment plots cultivated mainly with spring cereals. Four automatic continuous monitoring stations were established (2009) on two experimental fields

Muokkaamattoman maan lämpötila : pitääkö kylvöä myöhästyttää suorakylvössä?

vokMA

Continuous redox potential measurements in zero tilled and ploughed clay soils

vokMA

Earthworm Lumbricus terrestris mediated redistribution of C and N into large macroaggregate-occluded soil fractions in fine-textured no-till soils

By processing large quantities of crop residues, earthworms enhance the mineralization of organic matter but have also been shown to stabilize soil organic carbon (SOC) into soil fractions like microaggregates (53-250 mu m) within macroaggregates (> 250 mu m) especially in no-till soils. Our objective was to find direct evidence on the impact of an anecic, soil surface-feeding earthworm, Lumbricus terrestris L., on the redistribution of SOC and soil nitrogen (N) into macroaggregate-occluded soil fractions of boreal soils. We sampled soil (0-5 cm depth) from the middens of L. terrestris (mounds of collected residue and surface casts at the openings of its permanent burrows) and the adjacent non-midden (bulk) soil at three no-till sites in southern Finland: two clayey sites (sites 1-2) and one coarse textured site (site 3). Compared to bulk soil, the soil in L. terrestris middens featured general increase in aggregate size and content of SOC and N within the large macroaggregates (> 2000 mu m) at the clayey sites. The microaggregates within the large macroaggregates had accumulated more SOC and N in the midden soil especially at site 1 where 99% of the difference in total SOC between midden and bulk soil was associated with this type of SOC stabilization. At site 2, the increase in SOC found in the large macroaggregates was counteracted by a decrease in SOC in microaggregates within the small macroaggregates (250-2000 mu m). No differences in SOC stored in soil fractions were found between midden and non-midden soil at the coarse soil site 3 with higher top soil decomposition rate compared to sites 1 and 2. Across the study sites, the total amount of SOC was 6% higher in midden soil compared to the bulk soil. These results suggest L. terrestris mediates the storage of SOC and N into better protected soil fractions in clay soils under boreal conditions.Peer reviewe

Agricultural management strategies promoting soil microbial resqurces for improved general plant pathogen suppressiveness

www.isme-microbes.org/isme13vokMA

Crop cover management - Effects on soil physical properties and ecosystem services of soil microorganisms

vokMAAMA

Microbial communities, fungal degradation, and plant pathogen suppressiveness in no-tilled and ploughed arable soil

vokMA