Traditions of Research in Architecture: Finnish Trend

Finnish trends in research in architecture are described and related to three traditions of research: the subjective idealistic, the empirical positivistic, and the hermeneutic interpretative traditions. The influence of the contexts on research are discussed

L’ancien dépôt ferroviaire d’Helsinki comme champ de bataille sémantique

Le dépôt de la gare centrale d’Helsinki, délaissé dans les années 80, situé à côté du centre commerçant et de bâtiments prestigieux comme le Parlement, est devenu un champ de bataille sémantique. Plusieurs groupes d’intérêt ont déployé différentes argumentations pour prendre le contrôle de la zone : Conseil municipal, architectes, citoyens aux orientations critiques, chercheurs. Leurs expressions permettent de comparer les valeurs propres à chaque groupe.The old railyard in central Helsinki, adjacent to the commercial core and prestigious buildings such as the Parliament house, became a semantic battlefield after it was vacated in the 1980s. Various interest groups have used public arguments to gain control of the area : the City council, architects, critically oriented citizens and researchers. The expressions enables the comparison of the values of each group.El antiguo depósito de la estación central de Helsinki, abandonado en los años 1980, al lado del centro comercial y de los prestigiosos edificios como el Parlamento, se ha transformado en un campo de batalla semántico. Varios grupos de interés desarrollaron diferentes argumentaciones para obtener el control de la zona : Municipio, arquitectos, ciudadanos de orientaciones críticas. Sus expresiones permiten comparar los valores propios de cada grupo

Keskusteluja modernista Helsingistä

Arvosteltu teos: "Pilvenpiirtäjäkysymys": Urbaani mielikuvitus ja 1920-luvun Helsingin ääriviivat / Silja Laine. [Turku] : k&h, Turun yliopisto, kulttuurihistoria, 2011

Kartano arkkitehtuuri- ja kulttuurihistorian tutkimuskohteena

Anna-Lisa Amberg: ”Kotini on linnani” – Kartano ylemmän porvariston omanakuvana. Esimerkkinä Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelema Suur-Merijoki vuodelta 1904. Suomen Muinaismuistoyhdistys 2003, 213 s

Kartano arkkitehtuuri- ja kulttuurihistorian tutkimuskohteena

Anna-Lisa Amberg: ”Kotini on linnani” – Kartano ylemmän porvariston omanakuvana. Esimerkkinä Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelema Suur-Merijoki vuodelta 1904. Suomen Muinaismuistoyhdistys 2003, 213 s

Kuinka rakennetun kaupungin historiaa kirjoitetaan. Helsingin empirekeskusta muutosprosessina

Kun Helsingin historiaa on kirjoitettu, on sen empirekeskustalla ollut siinä merkittävä rooli. Perinteisesti Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungin ytimeksi rakennettu Senaatintori ja sitä ympäröivät uusklassiset rakennukset on nähty poliittisen tapahtuman monumenttina ja kansallisen identiteetin symboleina. Paikan syntyvaiheita on pidetty sen tärkeimpänä ominaisuutena. Tämä tulkinta on hallinnut tutkimusta niin historian kuin taidehistoriankin piirissä. Historiallinen kuva on pysäytetty 1800-luvun alkupuolelle