Functional planning and occupational safety of milk production in cold loose housing barns

The study charted the most serious occupational hazards of cold loose housing barns. Furthermore, the study gave a good general picture of cold loose housing barns (CLHB) in dairy production. The study was a thesis for the Department of Agricultural Engineering and Household Technology in the University of Helsinki

Työn suunnittelu säästää työaikaa pihatoissa

Uusimpien työntutkimusten mukaan lypsyyn kuluva työaika vaihtelee hyvin paljon myös nykyaikaisissa pihatoissa. Navettatöissä voidaan säästää työaikaa jopa useita henkilötyökuukausia vuosittain, jos lypsyn lehmäliikenne ja lypsytyö saadaan sujuvaksi.vo

Occupational health and safety of Finnish dairy farmers using automatic milking system

Introduction: Conventional pipeline and parlor milking expose dairy farmers and workers to adverse health outcomes. In recent years, automatic milking system (AMS) has gained much popularity in Finland, but the changes in working conditions when changing to AMS are not well-known. The aim of this study was to investigate the occupational health and safety risks in using AMS, compared to conventional milking systems (CMS). Methods: An anonymous online survey was sent to each Finnish dairy farm with an AMS in 2014. Only those dairy farmers with prior work experience in CMS were included in the final analysis consisting of descriptive statistics and frequency distributions. Results: We received 228 usable responses (131 male and 97 female; 25.2% response rate). The majority of the participants found that AMS had brought flexibility to the organization of farm work, and it had increased leisure time, quality of life, productivity of dairy work, and the attractiveness of dairy farming among the younger generation. In addition, AMS reduced the perceived physical strain on the musculoskeletal system as well as the risk of occupational injuries and diseases, compared to CMS. However, working in close proximity to the cattle, particularly training of heifers to use the AMS, was regarded as a high-risk work task. In addition, the daily cleaning of the AMS and manual handling of rejected milk were regarded as physically demanding. The majority of the participants stated that mental stress caused by the monotonous, repetitive, paced, and hurried work had declined after changing to AMS. However, some indicated increased mental stress because of the demanding management of the AMS. In addition, nightly alarms caused by the AMS, lack of adequately skilled hired labor or farm relief workers, and taking care of the 24/7 standby for the AMS caused mental stress. Conclusions: Based on this study, AMS may have significant potential in the prevention of adverse health outcomes in milking of dairy cows. In addition, AMS may improve the productivity of dairy work and sustainability of dairy production. However, certain characteristics of the AMS require further attention with regard to occupational health and safety risks

Karkearehun jakomenetelmien fyysinen kuormittavuus, työturvallisuus ja taloudellinen kannattavuus

ei saatavill

Extending the straight leg raise test for improved clinical evaluation of sciatica : reliability of hip internal rotation or ankle dorsiflexion

Background The straight leg raise (SLR) is the most commonly applied physical tests on patients with sciatica, but the sensitivity and specificity ratings for disc hernia and neural compression leave areas for improvement. Hip internal rotation tensions the lumbosacral nerve roots and ankle dorsiflexion tensions the sciatic nerve along its course. We added these movements to the SLR (extended SLR = ESLR) as structural differentiators and tested inter-rater reliability in patients with LBP, with and without sciatica. Methods Forty subjects were recruited to the study by the study controller (SC), 20 in the sciatic group and in the control group. Two independent examiners (E1&E2) performed the ESLR and did not communicate to the subjects other than needed to determine the outcome of the ESLR. First, SLR was performed traditionally until first responses were evoked. At this hip flexion angle, a location-specific structural differentiation was performed to confirm whether the emerged responses were of neural origin. Cohen's Kappa score (CK) for interrater reliability was calculated for ESLR result in detection of sciatic patients. Also, the examiners' ESLR results were compared to the traditional SLR results. Results The interrater agreement between Examiner 1 and Examiner 2 for the ESLR was 0.85 (p <0.001, 95%CI: 0.71-0.99) translating to almost perfect agreement as measured by Cohen's Kappa When the ESLR was compared to the traditional SLR, the overall agreement rate was 75% (30/40). Kappa values between the traditional SLR and the E1's or E2's ESLR results were 0.50 (p <0.0001; 95%CI 0.27-0.73) and 0.54 (p <0.0001; 95%CI 0.30-0.77), respectively. Conclusions ESLR with the addition of location-specific structural differentiation is a reliable and repeatable tool in discerning neural symptoms from musculoskeletal in patients with radiating low back pain. We recommend adding these movements to the standard SLR with aim of improving diagnostic ability.Peer reviewe

Työn tehokkuus osana kannattavaa lypsykarjataloutta - Case-tutkimus kahdella pohjoissavolaisella lypsykarjatilalla

Lypsykarjatilojen taloudellinen tilanne on muuttunut viimeisen kolmen vuoden aikana merkittävästi. Maitomarkkinoilla kysyntä ja tarjonta eivät ole tasapainossa maitokiintiöiden poistumisesta ja Venäjän toiminnasta johtuen. Koska tuottajat eivät voi itse vaikuttaa tuottamansa maidon markkinahintaan, täytyy tuotantoa pyrkiä optimoimaan markkinahintaa vastaavaksi. Tuotannon volyymin kasvattaminen on yksi keino parantaa tuottavuutta ja alentaa yksikkökustannuksia. Tässä tapaustutkimuksessa selvitettiin työnkäytön tehokkuuden vaikutusta suomalaisen lypsykarjatilan talouteen. Vastausta etsitään kysymykseen parantaako tehokas työskentely lypsykarjatilan kannattavuutta. Tutkimukseen osallistui kaksi pohjoissavolaista pitkälle automatisoitua lypsykarjatilaa, toisella tilalla on kaksi ja toisella kolme lypsyrobottia. Molemmilla tiloilla on täydennetty seosrehuruokinta. Tutkimusaineistoa koottiin haastatteluin, työaikamittauksin ja vuoden 2014 kirjanpidosta, ajankäyttöä mitattiin tasavälihavainnointimenetelmällä. Navetalla päivittäin kuluvaa aika eritellään lypsyyn, ruokintaan, puhdistukseen ja muihin töihin. Työnkäytön vaikutusta tilojen talouteen tutkittiin katetuottomenetelmän mukaisella Taloussuunnitelma-laskentapohjalla. Laskelmien avulla selvitettiin tilakohtaiset talouden tunnusluvut sekä kokonaistyöaika. Kasvinviljelytöihin kuluvaa aikaa arvioitiin TTS-Manager-ohjelmalla. Tilojen laitehankintoja tai niiden talousvaikutuksiin ei tarkastella, mutta kiinteitä kustannuksia on vertailtu toisiinsa. Työn tehokkuutta mittaamalla ja arvioimalla voidaan kehittää tilan toimintaa osa-alue kerrallaan. Jokaisen työvaiheen perusteellinen läpikäyminen auttaa löytämään kehitettävät kohteet. Tulokset ovat vertailukelpoisia, kun ne suhteutetaan esimerkiksi tuotannon määrään. Työn tuottavuutta voidaan mitata esimerkiksi lehmää kohden käytettävänä työaikana vuotta kohti (h- eläin-1 v-1) tai kuinka monta litraa maitoa tuotetaan työtuntia kohden (l-1 h-1 v-1). Vaikka tilojen työskentelyä selvitettiin yksityiskohtaisesti tutkimuksen aikana, niin ei pyritty etsimään oikeita tai vääriä tapoja työskennellä navetassa. Työssä keskitytään navettatöihin kuluvaan aikaan ja pohditaan sen vaikutusta työkustannukseen. Tiloilla oli koneellistettu samat työvaiheet ja erot työajoissa johtuivat työskentelytavoista. Tehokkaammalla tilalla navetalla kuluu aikaa lehmää kohti 28 tuntia vuodessa ja toisella tilalla 48 tuntia. Tutkimustilat pärjäävät hyvin kansainvälisessä vertailussa. Tuottavuudeltaan heikompi tila tuottaa noin 175 litraa maitoa yhtä työtuntia kohti, kun taas tehokkaampi tila tuottaa 390 litraa, mikä on enemmän kuin tanskalaisilla tiloilla keskimäärin (255 l-1 h-1). Työn tehokkuus näkyy tilojen talouden tunnusluvuissa. Tehokkaammalla tilalla kannattavuuskerroin on 1.43 ja yrittäjätulo 235 000 €. Toisella tilalla kannattavuuskerroin on 0.19 ja yrittäjätulo 28 400 €. Tehokas työskentely ei kuitenkaan osoittautunut ratkaisevaksi tekijäksi tässä työssä kannattavuutta selvitettäessä