Application of Big Data Analytics for Understanding the Complexity of Vehicle Routing Problems

Application of Big Data Analytics for Understanding the Complexity of Vehicle Routing Problem

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus : tarkastelussa vaikuttavuuden ilmaukset Suomen Akatemian rahoittamissa tutkimussuunnitelmissa

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus kytkeytyy ilmiönä läheisesti tieteeseen. Käsitteenä ja arvioinnin kohteena yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kuitenkin yleistynyt vasta 2000-luvulla politiikan painotusten ja tutkimusrahoituksen muutosten seurauksena. Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseen liittyviä ilmauksia rahoitushakemuksien tutkimussuunnitelmissa. Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus määritellään tutkimuksen prosessin tai tulosten vaikutukseksi tiedettä laajempaan kontekstiin. Vaikutukset ymmärretään seurauksina, joita sosiaalisissa käytännöissä muodostuvat tiedon virtaukset saavat aikaan. Näkökulma perustuu käytäntöteoriaan, joka korostaa sosiaalisten ilmiöiden monimuotoista, kontingenttia ja kytkeytynyttä luonnetta. Käytäntöteoreettisesti tarkasteltuna tutkielmassa analysoidut tutkimussuunnitelmat muotoutuvat, uusiintuvat ja muuttuvat tieteen, tutkimusrahoituksen ja tiedepolitiikan toisiinsa kytkeytyneissä käytännöissä. Tutkielman aineistona toimivat Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan vuosina 2006 ja 2017 rahoittamat tutkimussuunnitelmat tutkijatohtoreiden, akatemiahankkeiden ja akatemiatutkijoiden hankkeista. Analysointiin käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja kvantifiointia. Tutkimussuunnitelmissa havaittavat vaikuttavuuden ilmaukset teemoitellaan käytännöiksi ja kohteiksi. Käytännöt teemoitellaan kahteen vaikuttavuuden ulottuvuuteen, joiden sisällä ne teemoitellaan vielä kullekin ulottuvuudelle tyypillisiin vaikuttavuuden muotoihin. Käytäntöjen kohteet teemoitellaan yleisiin ja alakohtaisiin luokkiin. Kategorioiden avulla luodaan käsitys ilmausten luonteesta ja suhteista sekä niiden painopisteistä, muutoksista ajassa ja eroista hanketyyppien välillä. Tulosten mukaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoille on tyypillistä tuottaa erilaisia suunnitelmia ja lupauksia vaikuttavuuden edistämisestä. Vaikuttavuuden ilmaukset ovat monipuolisia ja liittyvät hiukan useammin vuorovaikutuksen kuin artefaktien ulottuvuuteen. Vuorovaikutuksen osalta tyypillisimmät käytännöt koskevat informointia, keskustelua ja koulutusta. Artefaktien osalta tyypillisimpiä ovat media-artefaktien eli pääosin lehdissä tai internetissä ilmestyvien julkaisujen tuottamiseen liittyvät käytännöt. Käytäntöjen kohteista yleisimpiä ovat julkisen sektorin alat ja toisiksi yleisimpiä yrityssektorin alat. Hanketyyppien välillä ei havaita järjestelmällisiä eroja. Vuosien 2006 ja 2017 välillä tutkimussuunnitelmien sisällöissä tapahtuu selkeitä muutoksia: vaikuttavuuden edistämiseen liittyvät ilmaukset yleistyvät ja niiden osuus tutkimussuunnitelmissa kasvaa. Lisäksi tutkimussuunnitelmissa havaittavien ulottuvuuksien, muotojen, kohteiden ja käytäntöjen ilmeneminen monipuolistuu ja niiden tutkimussuunnitelmakohtainen määrä ja esiintymistiheys kasvavat. Tulokset edustavat tutkimussuunnitelmien tuottamisen käytännöissä ilmeneviä yhtäläisyyksiä, monimuotoisuuksia ja järjestelmällisiä muutoksia. Tulosten tulkitaan esittävän yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijoille tyypillistä vaikuttavuuden ilmaisua sekä ilmentävän tutkimussuunnitelmien sisällöissä tapahtuvaa muutosta, joka vastaa yleisellä tasolla tiedepolitiikan vaikuttavuuspainotusta.Societal impact as a phenomenon is closely connected to scientific practices, thus its expressions have been part of science for a long while. However, as a concept and as an object of assessment societal impact of research has become common during the 21st century due to emphasis’ in science policy and changes in research funding. This master’s thesis focuses on statements concerning societal impact of research in funded grant proposal research plans. Societal impact of research is defined, in the context of the thesis, as contributions that research processes and outputs make to society. Impact is understood as effects formed by flows of knowledge that emerge and manifest in interactions and artefacts related to social practices. The approach is based in practice theory which emphasises the diverse, contingent, and connected nature of social phenomena and entails that the analysed research plans are created, maintained, and changed in interconnected practices of research, research funding and science policy. The research data consists of all grant proposal research plans from the years 2006 and 2017 funded by the Academy of Finland’s Research Council for Culture and Society. The research plans are from Academy Projects, Academy Research Fellow projects, and postdoctoral research projects. The research plans are analysed using deductive content analysis and quantification to examine (dis)similarities, variations and patterns in the statements concerning societal impact. Observations are categorized as practices and targets of societal impact. Practices are further categorized into two impact dimensions which each contain two dimension specific impact forms. Targets of societal impact are categorized separately to general and occupation related categories. The results indicate that plans to promote knowledge flows are typical and varied among social scientists that are present in the data. Knowledge flows are slightly more likely to be planed through interaction than artefacts. The most typical interaction related practices were observed in the form of information dissemination, discussions, education, and training. As for practices related to artefacts the most typical ones concerned the form of media artefacts meaning primarily the production of popular, occupational, and open access publications. Practices were most often directed towards public sector and second most often towards private sector. No systematic differences were observed between different project types. The years 2006 and 2017, on the other hand, differed among each category used to examine societal impact. On average the prevalence and length of statements concerning societal impact increase as well as frequency and variety of practices, targets, forms, and dimensions of societal impact. The results represent similarities, varieties and systematic changes in grant proposal writing practices. They are also interpreted to indicate impact statements typical to social scientists as well as changes in research plan contents that seem to correspond with the 20th century impact agenda of science policy

Identification of Cognitive Decline from Spoken Language through Feature Selection and the Bag of Acoustic Words Model

Memory disorders are a central factor in the decline of functioning and daily activities in elderly individuals. The confirmation of the illness, initiation of medication to slow its progression, and the commencement of occupational therapy aimed at maintaining and rehabilitating cognitive abilities require a medical diagnosis. The early identification of symptoms of memory disorders, especially the decline in cognitive abilities, plays a significant role in ensuring the well-being of populations. Features related to speech production are known to connect with the speaker's cognitive ability and changes. The lack of standardized speech tests in clinical settings has led to a growing emphasis on developing automatic machine learning techniques for analyzing naturally spoken language. Non-lexical but acoustic properties of spoken language have proven useful when fast, cost-effective, and scalable solutions are needed for the rapid diagnosis of a disease. The work presents an approach related to feature selection, allowing for the automatic selection of the essential features required for diagnosis from the Geneva minimalistic acoustic parameter set and relative speech pauses, intended for automatic paralinguistic and clinical speech analysis. These features are refined into word histogram features, in which machine learning classifiers are trained to classify control subjects and dementia patients from the Dementia Bank's Pitt audio database. The results show that achieving a 75% average classification accuracy with only twenty-five features with the separate ADReSS 2020 competition test data and the Leave-One-Subject-Out cross-validation of the entire competition data is possible. The results rank at the top compared to international research, where the same dataset and only acoustic features have been used to diagnose patients

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa tuotetun tiedon hyödyntäminen valmistelun ja päätöksenteon tukena

Tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ollut 2000-luvulla yksi keskeisimmistä tavoitteista niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin tiedepolitiikassa. Osana yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitetta peräänkuulutetaan yhä enenevässä määrin tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Tämän tutkimuksen kohteena on valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) ja kysymykset siitä, miten ja missä määrin VN TEAS -hankkeissa tuotettua tietoa on hyödynnetty erilaisissa yhteyksissä valtioneuvoston päätöksenteossa ja sen valmistelussa. Poliittinen päätöksenteko voidaan ymmärtää laajasti arvopohjaisten päämäärien tavoittelemisena – toimintana, jossa kansanedustajat tekevät poliittisia päätöksiä ja pyrkivät toteuttamaan niitä suunnitteluun, ehdotuksiin, päätösten tekemiseen ja seurantaan kohdistuvilla politiikkatoimilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tutkimustiedon hyödyntämistä politiikkatoimien kannalta keskeisten toimijoiden eli ministeriöiden ja niissä työskentelevien virkamiesten kokemuksiin perustuen

Opiskelijan hyvinvointi koetuksella? : Korkeakouluopiskelijoiden kokemat terveys- ja toimintarajoitteet, digitaalinen osaaminen ja opiskelu pandemian aikana

Suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden ilmoittamien terveys- ja toimintarajoitteiden määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Tässä artikkelissa tutkittavassa Eurostudent VIII -aineistossa lähes puolet (46,6 %) korkeakouluopiskelijoista ilmoitti yhden tai useamman terveys- ja toimintarajoitteen ja lähes neljäsosa (23,1 %) mielenterveysongelman. Pandemia-aika muutti kaikkea opintoihin liittyvää korostaen digitaalisuuden roolia. Tulosten perusteella opiskelijat arvioivatkin digivälineet tärkeiksi sekä arjessaan että opinnoissaan. Valtaosa opiskelijoista koki pandemian laskeneen opetuksen tasoa ja opiskelumotivaatiota. Pääosin pandemian ei koettu vaikuttaneen opintojen kestoon tai opintomenestykseen, mutta mielenterveysongelmia tai oppimisvaikeuksia raportoineet opiskelijat kokivat useimmin pandemian hidastaneen opintoja, ja oppimisvaikeuksista ilmoittaneista lähes puolet koki pandemian heikentäneen opintomenestystä. Monimuuttuja-analyysit profiloivat pandemia-ajan häviäjiä ja voittajia: niitä, joiden opiskelukokemus muuttui negatiiviseksi, joiden digitaidot eivät riittäneet ja jotka kaipasivat lähiopetusta, sekä niitä, joiden motivaatio jopa kasvoi ja jotka digiaktiiveina suosivat etäopetusta

L-Cysteine Containing Vitamin Supplement Which Prevents or Alleviates Alcohol-related Hangover Symptoms : Nausea, Headache, Stress and Anxiety

Correction ALCOHOL AND ALCOHOLISM Volume: 55 Issue: 6 Pages: 705-705 DOI: 10.1093/alcalc/agaa088 Published: NOV 2020Aims: Alcohol-related hangover symptoms: nausea, headache, stress and anxiety cause globally considerable amount of health problems and economic losses. Many of these harmful effects are produced by alcohol and its metabolite, acetaldehyde, which also is a common ingredient in alcohol beverages. The aim of the present study is to investigate the effect of the amino acid L-cysteine on the alcohol/acetaldehyde related aftereffects. Methods: Voluntary healthy participants were recruited through advertisements. Volunteers had to have experience of hangover and/or headache. The hangover study was randomized, double-blind and placebo-controlled. Nineteen males randomly swallowed placebo and L-cysteine tablets. The alcohol dose was 1.5 g/kg, which was consumed during 3 h. Results: The primary results based on correlational analysis showed that L-cysteine prevents or alleviates hangover, nausea, headache, stress and anxiety. For hangover, nausea and headache the results were apparent with the L-cysteine dose of 1200 mg and for stress and anxiety already with the dose of 600 mg. Conclusions: L-cysteine would reduce the need of drinking the next day with no or less hangover symptoms: nausea, headache, stress and anxiety. Altogether, these effects of L-cysteine are unique and seem to have a future in preventing or alleviating these harmful symptoms as well as reducing the risk of alcohol addiction.Peer reviewe