Is conservative opposition to climate change threat-based? articulating an integrated threat model of climate change attitudes

Throughout the literature, there are assertions that those endorsing conservative ideologies reject the science and solutions of climate change due to perceived threat. That is, they fear that accepting climate change means accepting problems with a favoured socioeconomic system and supporting action on climate change threatens to disrupt these systems. We draw together lines of research and reasoning on this topic to outline three key predictions this perspective makes about the drivers of conservative denial of climate change and opposition to climate policy. The first is that an asymmetry exists in climate-related threat perceptions, whereby greater endorsement of conservative ideology predicts lower perceived threat from climate change and greater perceived threat from climate reform. Second, climate-related threat perceptions are multifaceted, such that threats to economic and cultural well-being can be experienced, at personal or collective levels. Third, the asymmetry in threat perceptions explains conservatives\u27 lower support for pro-climate reforms. We then specify a new integrated threat model of climate change attitudes, review the current evidence for and against each prediction in this model and outline ways to interrogate these theoretical predictions with empirical research. Doing so will advance understanding of the underpinnings of ideological disagreement on climate change

The Impact of Serial Cyclone Clustering on Extremely High Sea Levels in the Baltic Sea

In the Baltic Sea, sea level variations are often very pronounced. During the winter season, storm surges caused by strong extratropical cyclones (ETCs) can have major societal impacts on coastal cities. In this study, using reanalysis-based cyclone tracks and in-situ tide gauge records, we show that serial cyclone clustering (SCC) leads to higher sea levels in the Baltic Sea than situations where only one ETC passes the tide gauge. Consequently, almost half of extreme sea level events in the Baltic Sea are associated with cyclone clustering periods. For example, in Helsinki, 45% of the extreme sea level events coincided with SCC periods of three or more ETCs, while only 6% of the events coincided with a single ETC. Our study represents a significant advance in the understanding of the factors influencing sea level variations in the Baltic Sea.Peer reviewe

Historical freezing rain cases in Europe based on the ERA-Interim reanalysis in 1979–2017

This dataset contains the identified freezing rain cases in Europe for 1979–2017 based on the ERA-Interim reanalysis and the freezing rain detection algorithm (Kämäräinen et al. 2017)

Ilmasto- ja sosioekonomiset skenaariot ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eri toimialoilla ovat usein seurausta usean meteorologisen tekijän ja niiden muuttumisen yhteisvaikutuksesta yhdistettynä haavoittuvuuteen ja altistumiseen. Raportissa kuvataan skenaarioita valittujen meteorologisten tekijöiden yhdistelmistä, ja kehys, joka integroi ilmasto- ja sosioekonomisia skenaarioita Suomessa. Tulevaisuuden muutoksia termisessä kasvukaudessa ja kuivuusriskissä tutkittiin erittäin korkean resoluution ilmastomallilla ja kuivuusindeksillä (VPD), joka yhdistää ilman lämpötilaa ja kosteutta. Vuosisadan loppuun mennessä kasvukausi pitenee, mutta kuivuuden lisääntyminen rajoittaa saatavia hyötyjä kaikkialla Suomessa. Maailmanlaajuisten CMIP6-ilmastomallien avulla tutkittiin talvisin kertyvää pakkassummaa ja vesisateiden yleistymistä keskitalvella yhdistämällä lämpötila- ja sademääräskenaarioita. Pakkassummat vähenevät absoluuttisesti eniten Lapissa, mutta suhteellisesti eniten Etelä- ja Länsi-Suomessa. Keskimääräisen päästöskenaarion mukaan Helsingissä yli 60 % ja Rovaniemellä 20 % talvisateista tulisi vuosisadan lopussa vetenä. Kansalliset sosioekonomiset kehityspolut, jotka perustuvat maailmanlaajuisiin sosio­ekonomisiin kehityspolkuihin (SSP), ovat saatavilla maa- ja elintarvikealalle sekä sosiaali- ja terveysalalle. Maakunnallisten, järjestelmätason SSP-pohjaisten skenaarioiden ja narratiivien yhteiskehittäminen on alkuvaiheessa.Julkaisun sisällöstä vastaavat kirjoittajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta maa- ja metsätalousministeriön näkemystä

Barentsin alue muuttuu – miten Suomi sopeutuu?

Ympäristön, ilmaston ja yhteiskunnallisten muutosten yhteisvaikutukset ja niiden seuraukset leimaavat arktisen alueen kehitystä seuraavina vuosikymmeninä. Muutoksiin sopeutuminen vaatii varautumista alueen toimijoilta. Suomi osana euroarktista aluetta sopeutuu muutoksiin monin tavoin. Barentsin alue on erityinen arktinen alue: teollisesti ja infrastruktuuriltaan kehittynyt, suhteellisen tiheästi asuttu sekä monikulttuurinen verrattuna muihin arktisiin alueisiin. Raportissamme tarkastelemme muutoksiin sopeutumista Suomen sopeutumiskyvyn ja hallinnan näkö-kulmista. Tavoitteena on tuottaa kokonaisvaltaista tietoa Barentsin alueen muutoksista, niiden vaikutuk-sista sekä pitkän aikavälin sopeutumisesta nimenomaan suomalaisesta näkökulmasta suomalaisille päättäjille. Näin voidaan tukea sopeutumista edistävää päätöksentekoa. Raportti sisältää myös suosi-tuksia sopeutumisen edistämiseksi. Raportti perustuu suomalaisten asiantuntijoiden tekemään työhön Arktisen neuvoston ja Arktisen alu-een ympäristön tilaa arvioivan ohjelman (AMAP) arktisen alueen sopeutumisen vaihtoehtoja tarkastele-vassa ”Adaptation Actions for a Changing Arctic” (AACA) -hankkeessa. Asiantuntijat ovat valmistelleet AACA-hankkeessa englanninkielisen Barentsin alueen muutoksia, niiden vaikutuksia ja sopeutumista koskevan osaraportin, joka julkaistaan vuonna 2017 (AMAP 2017). The cumulative impacts of environmental, climatic and societal changes and their consequences will affect the development of the Arctic region in the coming decades. Adaptation to these changes will re-quire measures of all the actors in the region. Finland, part of the Euro-Arctic region, will adapt to these changes in a variety of ways. The Barents area is unique in the Arctic in being a multicultural, relatively densely populated area with well-developed industries and infrastructure. This report examines adaptation to changes and their consequences in the Barents area in terms of governance and Finland’s capacities to adapt. The aim has been to produce comprehensive information from the Finnish perspective for local and national decision-makers about long-term changes in the re-gion, their expected impacts and adaptation options, and to support decision-making that will advance adaptation. The report includes recommendations. This report is based on the contribution of Finnish experts to an Arctic Council and Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP) project titled ”Adaptation Actions for a Changing Arctic” (AACA). The project has prepared a pilot report by Nordic and Russian experts on the Barents area in English on changes, their impacts and adaptation options. The report will be published in 2017 (AMAP 2017).201

Barentisin alue muuttuu - miten Suomi sopeutuu?

201