Russia of Transformations

The reader is holding the second, more comprehensive study on developments in Russia commissioned by the Ministry of Defence. The first, published in 2008, focused on society and domestic politics, the economy, traffic and transport, the environment and energy, and foreign and security policy. At the time, this project represented a new approach. Extensive use was made of expertise outside the defence establishment, while reports submitted for publication were drawn up by thematic working groups, based on the preliminary research question and their own work. From the Finnish security perspective, the ‘Russia of Challenges’ publication demonstrated a clear need to gather knowledge on Russia produced, analysed and processed in a practical manner. Three editions were published. Of these, around 13,000 copies in Finnish and 2,700 in English were downloaded from the internet. Over a period of four years, developments in both Russia and the international community have once again created the need for a survey of Russia by Finnish experts and specialists in various fields

Muutosten Venäjä

Lukijalla on nyt kädessään järjestyksessään toinen puolustusministeriön tilaama laajempi tutkimus Venäjän kehityksestä. Vuonna 2008 julkaistussa Venäjä–tutkimuksessa tarkastelun kohteena olivat yhteiskunta ja sisäpolitiikka, talous liikenne ja kuljetus, ympäristö ja energia sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Hankkeen toteuttamismalli oli uusi: siinä hyödynnettiin laajasti puolustushallinnon ulkopuolista osaamista ja teemaryhmät tuottivat annettujen kysymysten ja työskentelynsä pohjalta raportit, jotka toimitettiin julkaisuksi. Haasteiden Venäjä -julkaisu osoitti selvän tarpeen Suomen turvallisuuden näkökulmasta tuotetun, analysoidun ja käytännönläheisen Venäjä-tiedon kokoamiselle. Julkaisusta otettiin kolme painosta ja suomenkielisten Internet-latausten määrä oli noin 13 000 ja englanninkielisten noin 2 700. Neljän vuoden aikana sekä Venäjällä että kansainvälisessä yhteisössä tapahtunut kehitys ovat jälleen kannustaneet kokoamaan yhteen eri alojen kotimaisen Venäjä-asiantuntemuksen

Kontitusratkaisun käyttöönotto KAMK:in DC-laboratorioon

Opinnäytetyössä tutustutaan kontteihin ja eri kontitusjärjestelmiin ja verrataan niitä tavalliseen virtualisointiin. Lopuksi valitaan asennettava kontitusjärjestelmä ja asennetaan se DC-laboratorioon klusteriksi. Kontittaminen on tapa, jolla sovellus, sekä sen konfiguraatiotiedostot ja liitännäiset on pakattu yhteen konttikuvaan. Tavallisessa virtualisoinnissa koneilla on omat käyttöjärjestelmänsä. Kontit taas jakavat ytimen host-koneen kanssa. Tästä johtuen konttien koko lasketaan megatavuissa, kuin taas virtuaalikoneiden koko lasketaan gigatavuissa. Kontteja voidaan luoda ja käynnistää sekunneissa toisin kuin virtuaalikoneita. Docker on avoimen lähdekoodin järjestelmä kontitukseen. Dockerista on saatavilla sekä ilmainen, että maksullinen versio. Docker klusteria kutsutaan nimellä Swarm. Kubernetes on Googlen kehittämä konttien orkestrointi järjestelmä. Kubernetes-klusteri koostuu eri määrästä master ja node -tyyppisiä koneita. Master hallitsee noodeja. Kuberneteksen työkuormista käytetään nimitystä Pod. Openshift on Red Hatin PAAS-järjestelmä. Se on asennettavissa yrityksen omille palvelimille tai pilvipalveluihin. Openshift on maksullinen, mutta siitä on saatavilla ilmaisversio OKD. Kontitusjärjestelmäksi valikoitui Kubernetes, joka asennettiin kahden noodin klusteriksi Ubuntu-virtuaalikoneisiin. Kubernetes-klusterin testausta varten luotiin deployment-tiedostoja, joilla saatiin klusterille työkuormaa ja porttiohjauksia. Liitteeksi luotiin kevyt ylläpito-opas klusterin käyttöä varten. Työ onnistui hyvin. Jatkokehitystä varten klusteriin tulisi lisätä vielä noodeja, sekä oppilaille voisi tarvittaessa luoda konttikuvarekisterin

Yhteisöasumisen vaikutus mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin

Opinnäytetyössä tutkittiin yhteisöasumisen vaikutuksia osana mielenterveyskuntoutujien kuntoutusprosessia. Tutkimus tehtiin Etelä-Pohjanmaan alueella kahdessa eri mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä. Opinnäytetyössä tarkastellaan yhteisöasumista myös yleisellä tasolla ja sen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda tietoa sosiaalialalle ja erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämiseen. Tutkimus esittelee yhteisöasumisen mahdollisuuksia vastaamaan väestörakenteen kehitykseen ja tulevaisuuden asumisen haasteisiin kestävällä tavalla. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksensa, joka sisälsi laadullisia eli avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi kymmenen mielenterveyskuntoutujaa. Lisäksi tutkimusta täydennettiin asumispalveluiden ohjaajille suunnatuilla avoimilla kysymyksillä sähköpostin välityksellä. Tutkimuksen pääkysymys oli, miten yhteisöasuminen vaikuttaa mielenterveyskuntoutujien hyvinvointiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään yhteisöasumisen vaikutusta mielenterveyteen ja väestön hyvinvointiin. Näkökulmat jakautuvat siten, että tutkimuksen teoriaosuudessa tarkasteltiin yhteisöasumisen vaikutuksia lähinnä mielenterveyskuntoutujaan yksilötasolla. Pohdinnassa käsiteltiin aihetta laajemmin myös yhteiskunnallisesti. Tutkimuksen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla, jossa saatu aineisto ohjasi analyysin tekoa. Teemoiksi tutkimuksessa muodostuivat mm. sosiaalinen tuki, yhteisvastuu ja vapaaehtoisuus. Tutkimuksesta selvisi, että yhteisöasumisen vaikutukset hyvinvointiin koettiin enimmäkseen positiivisena ja että yhteisön tuki on merkittävässä asemassa kuntoutusprosessissa. Mielenterveysasumispalveluissa yhteisövalmennus on myös suuressa roolissa, josta sosiaalialan ammattilaiset vastaavat. Yhteisöasumisen turvaaminen yhtenä kuntoutuspalveluna nähtiin tärkeinä, sillä se luo kuntoutujille tukea, turvaa, sosiaalista pääomaa ja tukee heidän toimijuuttaan.The aim of this thesis was to investigate the effect of co-housing on the well-being of clients in mental health rehabilitation. We did this research in Southern-Ostrobothnia in two different mental health housing units. In this thesis, we deal with co-housing in general and the possibilities it brings for our society. Our purpose was to provide new information to social services, especially on how to develop mental health services. We estimate the possibilities of co-housing and how it can help solve problems that our society face with ageing population and future living conditions in a sustainable way. This thesis was made using quantitative methods. An electronic questionnaire was made, which included open questions. Data were collected from mental health co-housing clients with Webropol -survey. We supplemented the research with three open questions to facilitators of mental health co-housing unit. Our research question was ‘How cohousing affects the well-being of clients in mental health rehabilitation?’. The theory part of thesis deals with mental health and co-housing and how they influence on society well-being. The thesis includes two points of view how co-housing effects on the individual and on society. The material of the questionnaire was analyzed using material-based content. The themes formed from the content were divided into lower, upper and main categories. There were three main themes: social support, common responsibility and voluntarism. The results of the thesis revealed that the effects of co-housing on well-being were mostly perceived as positive. Social support and community couching played a significant role in the rehabilitation process. Continuity as part of the rehabilitation process was one of the areas for development. Co-housing for mental health rehabilitation clients as part of the rehabilitation process should be maintained, as it creates support, security, social capital and supports the agency of clients