10 research outputs found
COVID-19 Mitigation and Global Justice: On the Swedish Experiment
The novel coronavirus (from here on COVID-19) is an example of the many acute threats that the global society is creating to the sustainability of animal, ecosystem and human health as well as to global justice including economically sustainable development. COVID-19 is relatively unknown to natural science. The virus and its mitigation operate at the interface of various scientific disciplines (e.g. medicine), social sciences (e.g. strategic planning) and societal development (e.g. sustainability). COVID-19 also requires diverse stakeholders to take responsibility for the situation, political ideology inspired activism and an effort to achieve a truly global, not only Western solution, to the crisis. The objective of this paper is to argue that the human rights basis and the basic pillars of the “Swedish Experiment’s” approach to COVID-19 mitigation of the pandemic constitute a promising pathway for co-learning in the adaptation to the COVID-19 era. The authors find four pillars in the Swedish Experiment: 1) Natural Science, 2) Social Science, 3) Political Ideology and 4) Their mutually amplifying feed-back loops.</p
Bioenergy entrepreneurship as a tool for rural development in Northern Finland
This paper aims at analyzing business services in bioenergy investments
and innovations on farms in the Northern Ostrobothnia region in Finland.
Finance into research of bioenergy has strongly increased during the last years
both in Finland and Europe. Primary focus of this research has been so far on the
technical and economic problems, like production, processing and combustion
techniques of biofuels and environmental effects of bioenergy production. Energy
resources of farms and their possibilities to act as bioenergy entrepreneurs has
been paid attention to only lately. Research focusing on the background factors,
support services and regional conditions effecting farm level bioenergy entrepreneurship
has been minor in Finland.
The number of Finnish farm enterprises is assumed to decrease from 70,000 to
about 50,000 by the year 2013 and the decline is especially drastic in marginal
rural areas like Northern Finland. This trend fosters the depopulation of rural
areas and weakens the well-being there. New business opportunities are important
in keeping up agricultural enterprises in business. High hopes have been put
on the production and use of domestic bioenergy as one of the farm businesses,
which is at the same time seen as one of the solutions for reacting to the demands
of climate change. In here, governmental and other business services have an
important role, but the Finnish business services are scattered in numerous organizations.
The research emphasis is put on local/regional actors, who make fi nal energy
decisions. Empirically this paper is based on questioning (150 farmers) and
structural interviews (39 farmers) for farms directed to bioenergy production in
the province of Northern Ostrobothnia, Finland. The data was collected in 2006 and 2007. Three groups of farmers were categorized according to their attitudes
to bioenergy production on their farms: investors, entrepreneurs and hobbyist.
The results will help to develop future business services, increase bioenergy use,
and bring in information about the factors and causalities behind bioenergy decisions
Bioenergy decision-making of farms in Northern Finland: Combining the bottom-up and top-down perspectives
Finnish farmers' role as energy producers is small compared to their role as energy resource owners. Since climate and energy policy in Finland continues favoring large-scale energy visions, additional investment support for agriculture will stay modest. To utilize fully the energy potential in farms, we analyze the farmers' decision-making environment. First, we present an overview of the Finnish energy policy and economy and their effect on farms (the top-down perspective). Then we analyze the drivers behind the bioenergy decisions of farms in general and in the Oulu region, located in Northern Finland (the bottom-up perspective). There is weak policy coherence between national and regional energy efforts. Strong pressure is placed on farmers to improve their business and marketing knowledge, innovation and financial abilities, education level, and networking skills. In the Oulu region, bioenergy forerunners can be divided in three different groups - investors, entrepreneurs and hobbyists - that have different levels of commitment to their energy businesses. This further stresses the importance of getting quality business services from numerous service providers.Agriculture Bioenergy Finland
Tutkimusraportti tuhkan tuottajille ja käyttäjille
Suomen energiateollisuus synnyttää energiantuotannon ohella vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia tuhkaa, josta suuri osa hyödynnetään biokiertotalouden tuotteena metsänlannoituksessa ja maarakentamisessa. Tuhkien hyötykäyttöä edistämällä voidaan vaikuttaa hiilipäästöjen vähentämiseen sekä metsätalouden kannattavuuden parantamiseen samalla kun minimoidaan kaatopaikoille loppusijoitettavan tuhkan määrää.
Liiketalouden näkökulmasta tuhkan hyödyntämistä tulisi kehittää edelleen, jotta mahdollisimman suuri osa raaka-aineesta voidaan hyödyntää taloudellisesti kannattavasti, pyrkien erityisesti eri toimijoiden yhteistyöllä saavuttamaan yhä monipuolisempaa ja alueellisesti kattavampaa kiertotalouteen perustuvaa tuotantotoimintaa. Viimeaikaisilla ja tulevilla tukirahoituksilla tavoitellaan hiilensidonnan lisäämistä eri muodoissaan, mikä tulee taloudellisesti parantamaan tuhkan hyötykäytön mahdollisuuksia. Tämä edellyttää yrityksiltä ja muilta alan toimijoilta yhteistoiminnan lisäksi tietoa ja osaamista tuhkan käytöstä, siihen liittyvästä ympäristölainsäädännöstä sekä liiketoiminnasta.
Tuhkan hyötykäytön mahdollisuuksista ei ole ollut saatavilla kokoavaa, aiheen eri näkökulmia valottavaa yhteenvetoa, mikä herätti ajatuksen kirjoittaa tämä julkaisu. Siihen on koottu monipuolisesti tietoa hyötytuhkan perinteisistä ja uusista käyttökohteista, polttoteknisistä ratkaisuista sekä ympäristölainsäädännöstä ja liiketoiminnan mahdollisuuksista. Tietoperustaa täydennettiin vielä Pohjois-Suomen ja Kainuun tuhkatuottajille suunnatulla kyselyllä
Kiertotalous Lapin ammattikorkeakoulussa
Kiertotalous otettiin vuonna 2016 osaksi Lapin ammattikorkeakoulun strategiaa. Seuraavana vuonna Lapin liitto myönsi rahoituksen Lapin Ammattikorkeakoululle ja Kemin Digipolis Oy:lle hankkeeseen ”Lapin ammattikorkeakoulun kiertotalouteen liittyvän TKI-toiminnan suunnittelu ja kehittäminen.” Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Lapin elinkeinoelämää parantamalla ammattikorkeakoulun bio- ja kiertotalouteen liittyvää TKI-toimintaa tavoitteena edesauttaa erityisesti uusien teollisen mittakaavan hankkeiden toteutumista Lapissa. Hankkeen aikana rakennetaan ammattikorkeakoululle selkeä toimintasuunnitelma bio- ja kiertotaloustoiminnan kehittämiseksi.
Käsillä oleva julkaisu on osa tämän kaksi ja puolivuotisen (2017 - 2019) hankkeen tuloksia ja kokoaa yhteen monipuolisesti Lapin AMKin kiertotalouteen liittyvää tutkimus- ja koulutustoimintaa. Kiertotalouteen eri tavoin liittyviä projekteja on ollut käynnissä Lapin ammattikorkeakoulussa jo ennen varsinaista kiertotalouden kehittämishanketta. Koulutukseen liittyvät kiertotaloushankkeet käynnistyivät vuosien 2017 ja 2018 aikana. Kaikkiaan kiertotaloutta sivuavia hankkeita on käynnissä useita kymmeniä.
Julkaisussa kuvataan eri tyyppisiä hankkeita, jotka liittyvät materiaali tehokkuuteen ja energiaan eri aloilla: prosessi- ja kaivosklusterissa, kunnossapidossa, yhdyskunnissa, rakentamisessa ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisessä. Koulutukseen liittyvät kehityshankkeet kuvataan omassa luvussaan.
Tämä kiertotalouden artikkelikokoelma on toteutettu Lapin ammattikorkeakoulun kiertotalouteen liittyvän TKI –toiminnan suunnittelu ja kehittäminen –hankkeessa, joka toteutettiin 1.5.2017-31.7.2019. Hanketta rahoittamassa olivat Lapin liitto, Vipuvoimaa EU:lta sekä Euroopan aluekehitysrahasto. Rahoituksen osuus yhteensä oli 254 337€