Laidunnusstrategiat ja niiden vaikutus emolehmätilan tuotantoon ja talouteen

Maailmalla emolehmätuotanto on jo pitkään perustunut laiduntamiseen. Suomessakin laiduntamista on pidetty ja osittain pidetään edelleen yhtenä kannattavan emolehmätuotannon kulmakivenä. Laiduntamisella luodaan myönteistä imagoa emolehmätuotannolle. Se luo kuluttajalle kuvan eettisestä tuotantotavasta. Laiduntaminen on lihantuotannossa yksi tärkeistä markkinointikeinoista myydessä lopputuotetta suoraan kuluttajalle. Luonnollinen tuotantotapa ja eettisyys ohjaavat kuluttajia yhä enemmän elintarvikeostoissaan. Viime vuosina keskustelua on kuitenkin herättänyt se, onko perinteiseen malliin järjestetty laiduntaminen tilalle kuitenkaan kannattavin vaihtoehto. Ajatusta perustellaan pääasiassa laitumen alhaisemmaksi jäävällä satotasolla ja sen myötä tilan karkearehuomavaraisuuden heikkenemisellä. Laiduntamisen imago- ja eläinten hyvinvointihyödyt ovat kiistattomat, mutta ne voidaan saada käyttöön myös perinteisestä poikkeavilla laidunnusmenetelmillä. Savonia-ammattikorkeakoulussa tehtiin yhdessä A-Tuottajien hallinnoiman ja Luonnonvarakeskuksen osatoteuttaman Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto-hankkeen kanssa selvitys, jossa kuvattiin neljä erilaista emolehmätilojen laidunnusmallia ja selvitettiin, kuinka laidunnusstrategia vaikuttaa tilojen tuotantoon ja talouteen, työssä tarkasteltujen tuotantotekijöiden ja kustannustenkautta. Työssä luotiin laidunnusmallit, joiden pohjalta emolehmätilalliset voisivat selvittää, millainen laidunnusstrategia toimisi heidän tilallaan. Case-tilat valittiin esihaastattelemalla noin kahtakymmentä emolehmätilallista, joiden joukosta valittiin neljä tutkimukseen parhaiten soveltuvaa tilaa. Näillä neljällä tilalla käytiin ja tehtiin laajempi haastattelu. Haastattelulla selvitettiin, kuinka laidunnus tilalla on käytännössä toteutettu ja millaisia vaikutuksia sillä on tarkastelussa oleviin kustannuksiin ja tuotantotekijöihin. Työssä esiteltävät laidunnusstrategiat ovat intensiivinen laiduntaja, tyypillinen laiduntaja, osittaislaiduntaja sekä ulkotarhassa jaloittelija, joka ei laidunna eläimiä ollenkaan. Kustannuksia ja eläinterveyden tuotantotekijöitä vertaillessa laiduntamaton tila ei suurimmassa osassa tarkastelukohteista päässyt yhtä hyviin tuloksiin laiduntavien tilojen kanssa. Kokonaistyöaikaa tarkastellessa tuloksiin vaikutti laidunkautta enemmän sisäruokintakauden työmenetelmät. Tiloilla, joilla sisäruokintakauden työmenetelmät ovat aikaa vieviä, tilat hyötyvät enemmän laidunkauden työmäärää vähentävästä vaikutuksesta

COOLEST STUDENT PAPERS AT FINLAND FUTURES RESEARCH CENTRE 2021–2022: Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen valittuja opiskelijatöitä 2021–2022

Tärkeä osa maisteriopintojen oppimistavoitteita on osoittaa, että opiskelija pystyy itsenäiseen tutkimustyöhön ja tuottamaan tieteellistä tekstiä artikkeleiden ja muiden julkaisutapojen muodossa. Akateeminen kirjoittaminen on oma osaamisalueensa, ja vaikka sosiaalinen media ja tieteen popularisaatio asettavat erilaisia haasteita ja kanavia tutkimustulosten levittämiseen kuin perinteinen akateeminen julkaiseminen, tiedeyhteisössä vallinnee konsensus siitä, että tutkijoiden on osattava tuottaa akateemista tekstiä. Opintojen on tuettava tämän taidon kehittymistä. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on julkaissut vuodesta 2016 lähtien koosteita ansiokkaista opiskelijoiden opintojensa aikana kirjoittamista esseistä, harjoitustöistä ja muista kirjallisista opintosuoritteista. Haluamme tarjota opiskelijoille oikean julkaisukanavan ja auttaa heitä saamaan vaikka sen ensimmäisen julkaisutiedon ansioluetteloon. Tämänvuotinen julkaisumme osoittaa, että pelko opiskelijoiden kirjallisten kykyjen huonontumisesta tai taantumisesta on turhaa. Samalla se todistaa myös opettajiemme onnistuneen opiskelijoiden akateemisen kirjoittamisen taitojen harjaannuttamisessa. Julkaisumme koostuu tulevaisuudentutkimuksen kansainvälisen maisteriohjelman, Turun yliopiston kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) ja Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) opiskelijoiden kirjoituksista. Koska opiskelijatyöt on tehty englanniksi maisteriohjelmassa ja suomeksi KEKO- ja TVA-opinnoissa, julkaisemme työt alkuperäisellä kielellä. Sisällöllisesti aiheet vaihtelevat suuresti, mutta niitä yhdistävä tekijä on tulevaisuussuuntautuneisuus. Samalla ne kertovat tulevaisuuksien moninaisuudesta sekä mahdollisista tavoista ja keinosta ymmärtää tulevaisuuksia. Toivotan mukavia lukuhetkiä!---- An important part of the study goals of master’s studies is that students show that they are able to make works of independent research and produce scientific texts in different forms, like articles and other publication formats. Academic writing is a skill of its own and even if social media and popularisation of science have changed the criteria of dissemination of research results compared to traditional academic publication forums, I believe that the scientific community still would agree that researchers must be able to produce scientific text. Studies have to support the development of writing skills. Finland Futures Research Centre has published since 2016 a collection of the most prominent student papers written during their studies. FFRC wants to offer a real publication forum for students and perhaps help them to get their first publication marked on their list of publications. This year’s collection of papers shows that any fear of declining or worsening academic writing skills of students is groundless. At the same time, it shows that our teachers are succeeding in training of these skills. Our publication consists of writings by students from our Masters Degree Programme in Futures Studies, Sustainable Development Studies at the University of Turku and Finland Futures Academy. These study programs are coordinated by FFRC. Because student papers are originally written in Finnish or English, we publish them in their original language. The contents and context of the papers vary a lot, but the common feature is futures orientation. All of them tell a story of multiple futures and of possible ways and means to understand futures. I hope You enjoy reading our book

Evolution and modulation of antigen-specific T cell responses in melanoma patients

Analyzing antigen-specific T cell responses at scale has been challenging. Here, we analyze three types of T cell receptor (TCR) repertoire data (antigen-specific TCRs, TCR-repertoire, and single-cell RNA + TCR alpha beta-sequencing data) from 515 patients with primary or metastatic melanoma and compare it to 783 healthy controls. Although melanoma-associated antigen (MAA) -specific TCRs are restricted to individuals, they share sequence similarities that allow us to build classifiers for predicting anti-MAA T cells. The frequency of anti-MAA T cells distinguishes melanoma patients from healthy and predicts metastatic recurrence from primary melanoma. Anti-MAA T cells have stem-like properties and frequent interactions with regulatory T cells and tumor cells via Galectin9-TIM3 and PVR-TIGIT -axes, respectively. In the responding patients, the number of expanded anti-MAA clones are higher after the anti-PD1(+anti-CTLA4) therapy and the exhaustion phenotype is rescued. Our systems immunology approach paves the way for understanding antigen-specific responses in human disorders.Peer reviewe

Evolution and modulation of antigen-specific T cell responses in melanoma patients

Analyzing antigen-specific T cell responses at scale has been challenging. Here, we analyze three types of T cell receptor (TCR) repertoire data (antigen-specific TCRs, TCR-repertoire, and single-cell RNA + TCRαβ-sequencing data) from 515 patients with primary or metastatic melanoma and compare it to 783 healthy controls. Although melanoma-associated antigen (MAA) -specific TCRs are restricted to individuals, they share sequence similarities that allow us to build classifiers for predicting anti-MAA T cells. The frequency of anti-MAA T cells distinguishes melanoma patients from healthy and predicts metastatic recurrence from primary melanoma. Anti-MAA T cells have stem-like properties and frequent interactions with regulatory T cells and tumor cells via Galectin9-TIM3 and PVR-TIGIT -axes, respectively. In the responding patients, the number of expanded anti-MAA clones are higher after the anti-PD1(+anti-CTLA4) therapy and the exhaustion phenotype is rescued. Our systems immunology approach paves the way for understanding antigen-specific responses in human disorders.</p

Coolest Student Papers at Finland Futures Research Centre 2021–2022. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen valittuja opiskelijatöitä 2021–2022

Tärkeä osa maisteriopintojen oppimistavoitteita on osoittaa, että opiskelija pystyy itsenäiseen tutkimustyö-hön ja tuottamaan tieteellistä tekstiä artikkeleiden ja muiden julkaisutapojen muodossa. Akateeminen kir-joittaminen on oma osaamisalueensa, ja vaikka sosiaalinen media ja tieteen popularisaatio asettavat eri-laisia haasteita ja kanavia tutkimustulosten levittämiseen kuin perinteinen akateeminen julkaiseminen, tie-deyhteisössä vallinnee konsensus siitä, että tutkijoiden on osattava tuottaa akateemista tekstiä. Opintojen on tuettava tämän taidon kehittymistä.Tulevaisuuden tutkimuskeskus on julkaissut vuodesta 2016 lähtien koosteita ansiokkaista opiskelijoi-den opintojensa aikana kirjoittamista esseistä, harjoitustöistä ja muista kirjallisista opintosuoritteista. Halu-amme tarjota opiskelijoille oikean julkaisukanavan ja auttaa heitä saamaan vaikka sen ensimmäisen jul-kaisutiedon ansioluetteloon. Tämänvuotinen julkaisumme osoittaa, että pelko opiskelijoiden kirjallisten ky-kyjen huonontumisesta tai taantumisesta on turhaa. Samalla se todistaa myös opettajiemme onnistuneen opiskelijoiden akateemisen kirjoittamisen taitojen harjaannuttamisessa.Julkaisumme koostuu tulevaisuudentutkimuksen kansainvälisen maisteriohjelman, Turun yliopiston kestävän kehityksen opintokokonaisuuden (KEKO) ja Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) opiskelijoiden kirjoituksista. Koska opiskelijatyöt on tehty englanniksi maisteriohjelmassa ja suo-meksi KEKO- ja TVA-opinnoissa, julkaisemme työt alkuperäisellä kielellä. Sisällöllisesti aiheet vaihtelevat suuresti, mutta niitä yhdistävä tekijä on tulevaisuussuuntautuneisuus. Samalla ne kertovat tulevaisuuksien moninaisuudesta sekä mahdollisista tavoista ja keinosta ymmärtää tulevaisuuksia. Toivotan mukavia lukuhetkiä!An important part of the study goals of master’s studies is that students show that they are able to make works of independent research and produce scientific texts in different forms, like articles and other publi-cation formats. Academic writing is a skill of its own and even if social media and popularisation of science have changed the criteria of dissemination of research results compared to traditional academic publication forums, I believe that the scientific community still would agree that researchers must be able to produce scientific text. Studies have to support the development of writing skills.Finland Futures Research Centre has published since 2016 a collection of the most prominent student papers written during their studies. FFRC wants to offer a real publication forum for students and perhaps help them to get their first publication marked on their list of publications. This year’s collection of papers shows that any fear of declining or worsening academic writing skills of students is groundless. At the same time, it shows that our teachers are succeeding in training of these skills.Our publication consists of writings by students from our Masters Degree Programme in Futures Stud-ies, Sustainable Development Studies at the University of Turku and Finland Futures Academy. These study programs are coordinated by FFRC. Because student papers are originally written in Finnish or English, we publish them in their original language. The contents and context of the papers vary a lot, but the common feature is futures orientation. All of them tell a story of multiple futures and of possible ways and means to understand futures. I hope You enjoy reading our book!FFRC eBooks 9/202