Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa

Hankkeessa on selvitetty oikeusvaltion käsitettä, merkitystä ja sitä koskeviin rikkomuksiin puuttumista Euroopan unionin (EU) oikeuden näkökulmasta. Selvitys on laadittu kontekstuaalisen lainopin menetelmin. Selvityksessä katsotaan, että oikeusvaltiollisuus on EU-oikeudessa asetettu sitova velvoite, joka on ymmärrettävä laajemmassa unionin arvoihin pohjautuvassa asiayhteydessä, ja joka velvoittaa unionia sekä jäsenvaltioita sisällöltään samansuuntaisena. Selvityksen perusteella oikeusvaltion kunnioittaminen vaikuttaa olennaisesti EU:n toimintaedellytyksiin, erityisesti viranomaistoimien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvilla sääntelyaloilla. EU-oikeus mahdollistaa puuttumisen oikeusvaltiorikkomuksiin jälkikäteisesti erityisesti poliittisluonteisen sanktiomenettelyn, ehdollisuusasetuksen sekä rikkomusmenettelyn kautta sekä etukäteisesti erityisesti tiettyjen rahoitusohjelmien välityksellä. EU:n ulkosuhteissa oikeusvaltio määritellään lähtökohtaisesti samoin kuin unionin sisäisessä toiminnassa, mutta EU ei voi yksin määrittää oikeusvaltio-käsitteen sisältöä globaalisti. Suomen oikeusvaltiotilanne on kansainvälisessä vertailussa varsin hyvä; ongelmat liittyvät lähinnä oikeusturvan saatavuuteen. Selvityksessä ei ole arvioitu kotimaista oikeusvaltiotilannetta tyhjentävästi, mutta on lopuksi nostettu esiin eräitä Suomea koskevia EU-oikeuteen liittyviä ajankohtaisia oikeusvaltion ongelmia. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin

Keskinäinen luottamus, vastavuoroinen tunnustaminen ja oikeusvaltio : Maaraportti: Suomi

FIDE-raportti keskeisistä ajankohtaisista oikeusvaltio-ongelmista Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Oikeusvaltiollisuuden ongelmat heijastuvat luottamuspulana jäsenvaltioiden välillä, mikä puolestaan aiheuttaa ongelmia koko EU:n pollittisen unionin yhtenäisyydelle ja sisämarkkinoiden häiriöttömälle toiminnalle.Non peer reviewe

Det nordiska jordbruket : utmaningar i en framtid präglad av mer extremväder

Stora delar av Norden upplevde extrem torka under sommaren 2018 vilket resulterade i minskad skörd jämfört med tidigare år. Vissa effekter syns även på animalieproduktionen. För att stå bättre rustade inför kommande extremväder behöver erfarenhetsutbytet och samarbetet mellan de nordiska länderna vidareutvecklas. Nordiska ministerrådet inrättade därför i september 2018 en arbetsgrupp för att systematisera de nordiska ländernas erfarenheter från torkan 2018 samt föreslå konkreta nordiska samarbetsområden som kan bidra till ett mer motståndskraftigt nordiskt jordbruk. Arbetsgruppen lägger fram fem förslag till samarbetsområden: Kunskapshöjning: klimatsmarta vatten- och odlingssystem, Växter anpassade för framtida nordiska förhållanden, Strategier för effektivare organisering i händelse av extremväder, Nordiskt kunskapsutbyte mellan rådgivare, Nordiskt nätverk för jordbruk och extremväder