10 research outputs found

    Puunsuojakäsittelyiden kehityskaari ja tulevaisuuden näkymät

    Get PDF
    Tutkimuksessa perehdyttiin puunkäsittelymenetelmiin - kuten painekyllästykseen, modifiointiin ja pintakäsittelyyn - joilla voidaan parantaa puun ominaisuuksia ja siten lisätä puun käyttöä rakentamisessa tai pidentää puun käyttöikää. Tutkimuksessa tarkasteltiin menetelmien mahdollisuuksia edistää puun käytön lisäämistä rakentamisessa sekä tutkittiin minkälaisia haasteita ilmastonmuutos tuo puumateriaalille tulevaisuudessa. Tutkimuksen pääasiallinen tarkastelu kohdistui puunsuojausteollisuuden kehityskaareen ja teollisuuden nykypäivänä ja tulevaisuudessa kohtaamiin haasteisiin. Tutkimuksen aineistoa kerättiin laajasti eri tutkimusraporteista, kirjallisuudesta, laeista ja asetuksista, eri tuotevalmistajien esitteistä sekä internet-artikkeleista. Puu ja puunsuojateollisuus kohtaa erilaisia haasteita eri puolella maailmaa paikallisista ilmasto-olosuhteista ja lainsäädännöstä riippuen. Tutkimuksessa keskityttiin etenkin Suomen kannalta oleellisiin ilmiöihin ja puunsuojaukseen vaikuttaviin tekijöihin hyödyntäen lähteenä kuitenkin myös kansainvälistä kirjallisuutta. Aiheeseen syvennyttiin alan asiantuntijoita haastattelemalla. Asiantuntijoilta kysyttiin näkemyksiä etenkin puunsuojausmenetelmien nykypäivän kehityksestä ja puunkäsittelyn tulevaisuudesta. Haastateltavia pyydettiin alan merkittävimmistä suomalaisista yrityksistä ja tutkimuslaitoksista. Asiantuntijuutta saatiin monipuolisesti niin pintakäsittelyn, painekyllästyksen kuin modifioinninkin osa-alueilta. Kirjallisuus- ja haastattelututkimuksista tehtyjä löydöksiä ja tuloksia koottiin yhteen ja arvioitiin kriittisesti sekä pohdittiin tulosten luotettavuutta. Kriittisen arvioinnin pohjalta tehtiin johtopäätökset ja pohdittiin jatkotutkimusehdotuksia. Tutkimuksessa havaittiin, että puunsuojateollisuuden kehitykseen vaikuttaa nykypäivänä etenkin ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät, monipuoliset ilmiöt. Suurin haaste alan kannalta on EU:n kemikaaliviraston asettamat kemikaalikiellot, joilla pyritään vähentämään puunsuojauksessa käytettyjen tuotteiden ympäristövaikutuksia sekä terveydelle haitallisia tekijöitä. Samaan aikaan kun sallitut kemikaalit vähenevät, Suomen ilmasto-olosuhteet muuttuvat puun kannalta haastavammiksi lisääntyvän ilmankosteuden ja kasvavien UV-arvojen myötä. Lisäksi ilmaston lämpeneminen vaikuttaa puuta ravintonaan käyttävien termiittien levinneisyyteen. Kiellettyihin aineisiin koitetaan löytää vähemmän ympäristölle ja terveydelle haitallisia ratkaisuja etenkin biopohjaisista vaihtoehdoista. Sääntelyn lisäksi ympäristöystävällisyyteen kannustetaan erilaisia sertifikaatteja myöntämällä ympäristövaikutuksiltaan parhaille tuotteille. Sääntely ja erilaiset sertifikaatit ohjaavat tuotteiden valmistajia testauttamaan tuotteitansa, mikä osaltaan lisää tuotteiden tutkimista, mutta toisaalta hidastaa uusien tuotteiden syntyä kalliiden ja hitaiden testausprosessien vuoksi. Ilmastonmuutos tuo haasteita myös välillisesti, sillä puurakentamisen lisääntyessä etenkin isommissa rakennuskohteissa, puulta vaaditaan enemmän. Etenkin palomääräykset asettavat rajoituksia sille, missä määrin puuta voidaan rakentamisessa käyttää. Palosuoja-aineet ja palonkestoltaan paremmaksi modifioidut puutuotteet mahdollistavat puun käytön lisäämisen vaatimustasoltaan B-s1, d0 -luokan kohteisiin. Painekyllästyksen ja pintakäsittelytuotteiden suurin haaste on löytää ympäristöystävällisiä ja terveellisiä vaihtoehtoja markkinoilta poistuville kemikaaleille ja samalla vastata yhä haastavammiksi muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Uusia ratkaisuja etsitään etenkin biopohjaisista tuotteista. Kupariöljykyllästeet ovat esimerkki painekyllästyksen siirtymävaiheesta ympäristöystävällisempiin tuotteisiin. Pintakäsittelyaineissa perinnemaalien kuten keitto- ja pellavaöljymaalien suosio lisääntyy mutta etenkin uusia biopohjaisia, uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia vaihtoehtoja kehitetään jatkuvasti. Modifioitujen puutuotteiden haasteena on pääasiassa tuotteiden kallis hinta. Siirtymä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin näyttää kuitenkin lupaavalta modifioitujen puutuotteiden, kuten Kebonyn© ja Accoyan© kysynnän kannalta. Kysynnän lisääntyessä ja tuotantokapasiteettien kasvaessa hinnan voi odottaa alenevan, mikä edelleen lisää tuotteiden kysyntää. Haasteista huolimatta ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä on puunsuojausteollisuudelle hyötyä, kun puurakentaminen ja erilaisten kestävien puutuotteiden kysyntä kasvaa jatkuvasti

    Ullakkorakentaminen vanhoissa kivikerrostaloissa: Ullakkorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet

    Get PDF
    Vanhojen rakennusten vajaalle käytölle jääneet ullakot tarjoavat erityislaatuisen mahdollisuuden uusien asuntojen rakentamiselle. Tässä kandidaatintyössä perehdytään ullakkorakentamisen mahdollisuuksiin ja tutkitaan, minkälaisia haasteita ullakkorakentamiseen liittyy. Tutkimukseni keskittyy pääosin vanhoihin ennen 1940-lukua rakennettuihin kivikerrostaloihin. Työ perustuu lähdekirjallisuudesta ja verkkojulkaisuista ja -sivuista kerättyihin tietoihin sekä omiin havaintoihini. Ullakkorakentaminen on täydennysrakentamisen muoto, jolla voidaan lisätä asuntoja jo olemassa oleviin rakennuksiin. Uusien asuntojen rakentaminen jo täyteen rakennetuille kaupunkien keskusta-alueille on houkutteleva keino tiivistää kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin on nähty eräänä keinona ilmastollisten haasteiden ehkäisemiseksi. Ullakkorakentamiskohteet hyödyntävät jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaverkostoa, joten uuden rakentamiselta vältytään. Uusista asukkaista hyötyy myös palveluverkosto. Ullakkorakentamisen houkuttelevuutta lisäävät vanhojen rakennusten tarjoamat ominaisuudet, joita nykyrakentamisella on vaikea saavuttaa. Ullakkorakentamisen tuloksena on usein uniikkeja asuntoja, jotka tarjoavat omakotitalomaista asumista keskellä kaupunkia. Talonyhtiön näkökulmasta ullakkorakentamisella voidaan kerryttää varoja esimerkiksi talonyhtiön perusparannushankkeita varten. Ullakkorakentamiseen ja vanhoihin rakennuksiin liittyy paljon erityispiirteitä, jotka aiheuttavat ongelmallisia tilanteita arkkitehtisuunnittelijalle. Haasteita voivat aiheuttaa tilojen mataluus, kaltevat seinät, kantavat puurakenteet, lattian tasoerot, hormiryhmät sekä ikkunoiden ja terassien sekä uusien LVI-linjojen rajalliset sijoitusmahdollisuudet. Vaikka ullakkorakentaminen muistuttaa korjausrakentamista, sovelletaan siinä uudisrakentamisessa käytettyjä määräyksiä, mikä saattaa osaltaan lisätä haasteita. Myös työmaan organisointi on tavanomaista uudisrakentamista haastavampaa, sillä rakennus on usein asukkaidensa käytössä ullakkorakentamisen aikana. Jokainen ullakkorakentamiskohde on erilainen, joten niihin tulee suhtautua tapauskohtaisesti. Näin ollen minkäänlaista yleispätevää ongelmanratkaisukaavaa ei tämän työn perusteella voida ullakkorakentamiseen antaa. Tässä työssä on kuitenkin esitelty yleisimpiä ullakkorakentamisen perusratkaisuja, joita soveltamalla arkkitehtisuunnittelussa voidaan päästä jo pitkälle. Kuitenkin arkkitehdin, ja toisaalta myös rakentajan kokemus, ongelmanratkaisutaito ja yksityiskohtien hallitseminen on lopputuloksen kannalta ratkaisevaa

    Ullakkorakentaminen vanhoissa kivikerrostaloissa: Ullakkorakentamisen haasteet ja mahdollisuudet

    Get PDF
    Vanhojen rakennusten vajaalle käytölle jääneet ullakot tarjoavat erityislaatuisen mahdollisuuden uusien asuntojen rakentamiselle. Tässä kandidaatintyössä perehdytään ullakkorakentamisen mahdollisuuksiin ja tutkitaan, minkälaisia haasteita ullakkorakentamiseen liittyy. Tutkimukseni keskittyy pääosin vanhoihin ennen 1940-lukua rakennettuihin kivikerrostaloihin. Työ perustuu lähdekirjallisuudesta ja verkkojulkaisuista ja -sivuista kerättyihin tietoihin sekä omiin havaintoihini. Ullakkorakentaminen on täydennysrakentamisen muoto, jolla voidaan lisätä asuntoja jo olemassa oleviin rakennuksiin. Uusien asuntojen rakentaminen jo täyteen rakennetuille kaupunkien keskusta-alueille on houkutteleva keino tiivistää kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistäminen täydennysrakentamisen keinoin on nähty eräänä keinona ilmastollisten haasteiden ehkäisemiseksi. Ullakkorakentamiskohteet hyödyntävät jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaverkostoa, joten uuden rakentamiselta vältytään. Uusista asukkaista hyötyy myös palveluverkosto. Ullakkorakentamisen houkuttelevuutta lisäävät vanhojen rakennusten tarjoamat ominaisuudet, joita nykyrakentamisella on vaikea saavuttaa. Ullakkorakentamisen tuloksena on usein uniikkeja asuntoja, jotka tarjoavat omakotitalomaista asumista keskellä kaupunkia. Talonyhtiön näkökulmasta ullakkorakentamisella voidaan kerryttää varoja esimerkiksi talonyhtiön perusparannushankkeita varten. Ullakkorakentamiseen ja vanhoihin rakennuksiin liittyy paljon erityispiirteitä, jotka aiheuttavat ongelmallisia tilanteita arkkitehtisuunnittelijalle. Haasteita voivat aiheuttaa tilojen mataluus, kaltevat seinät, kantavat puurakenteet, lattian tasoerot, hormiryhmät sekä ikkunoiden ja terassien sekä uusien LVI-linjojen rajalliset sijoitusmahdollisuudet. Vaikka ullakkorakentaminen muistuttaa korjausrakentamista, sovelletaan siinä uudisrakentamisessa käytettyjä määräyksiä, mikä saattaa osaltaan lisätä haasteita. Myös työmaan organisointi on tavanomaista uudisrakentamista haastavampaa, sillä rakennus on usein asukkaidensa käytössä ullakkorakentamisen aikana. Jokainen ullakkorakentamiskohde on erilainen, joten niihin tulee suhtautua tapauskohtaisesti. Näin ollen minkäänlaista yleispätevää ongelmanratkaisukaavaa ei tämän työn perusteella voida ullakkorakentamiseen antaa. Tässä työssä on kuitenkin esitelty yleisimpiä ullakkorakentamisen perusratkaisuja, joita soveltamalla arkkitehtisuunnittelussa voidaan päästä jo pitkälle. Kuitenkin arkkitehdin, ja toisaalta myös rakentajan kokemus, ongelmanratkaisutaito ja yksityiskohtien hallitseminen on lopputuloksen kannalta ratkaisevaa

    Wood Preservation Practices and Future Outlook : Perspectives of Experts from Finland

    Get PDF
    This paper examined wood preservation practices and outlook considering climate change from the perspective of Finnish experts through interviews. Key findings highlighted that: (1) pressure impregnated wood will continually evolve and secure its market, and it seems worthy of developing modified wood products, especially with the increasing attention to recyclability and lifecycle con-cepts; (2) demand for highly processed surface treatment products is high; (3) opportunities for more sustainable and environmentally friendly wood preservation methods, and thus production volume will increase in the future; (4) increasing mold problems in Finland due to climate change make surface treatment more important than ever; (5) demands for fire protection treatments are increasing, but fire testing fees and processes have slowed product development; (6) although the possibility of the spread of termites triggered by global warming to Finland seems to be a future scenario, this issue needs to be considered in products exported to hot countries; and (7) preservatives have become more critical to protect untreated wood from the adverse effects of climate change. It is believed that this study will help accelerate the transition of innovative and environmentally friendly wood treatments on the Finnish market, thereby promoting the use of wood in the building construction industry.publishedVersionPeer reviewe

    Genome-wide association meta-analysis of childhood and adolescent internalising symptoms.

    Get PDF
    OBJECTIVE: To investigate the genetic architecture of internalizing symptoms in childhood and adolescence. METHOD: In 22 cohorts, multiple univariate genome-wide association studies (GWASs) were performed using repeated assessments of internalizing symptoms, in a total of 64,561 children and adolescents between 3 and 18 years of age. Results were aggregated in meta-analyses that accounted for sample overlap, first using all available data, and then using subsets of measurements grouped by rater, age, and instrument. RESULTS: The meta-analysis of overall internalizing symptoms (INToverall) detected no genome-wide significant hits and showed low single nucleotide polymorphism (SNP) heritability (1.66%, 95% CI = 0.84-2.48%, neffective = 132,260). Stratified analyses indicated rater-based heterogeneity in genetic effects, with self-reported internalizing symptoms showing the highest heritability (5.63%, 95% CI = 3.08%-8.18%). The contribution of additive genetic effects on internalizing symptoms appeared to be stable over age, with overlapping estimates of SNP heritability from early childhood to adolescence. Genetic correlations were observed with adult anxiety, depression, and the well-being spectrum (rg> 0.70), as well as with insomnia, loneliness, attention-deficit/hyperactivity disorder, autism, and childhood aggression (rangerg = 0.42-0.60), whereas there were no robust associations with schizophrenia, bipolar disorder, obsessive-compulsive disorder, or anorexia nervosa. CONCLUSION: Genetic correlations indicate that childhood and adolescent internalizing symptoms share substantial genetic vulnerabilities with adult internalizing disorders and other childhood psychiatric traits, which could partially explain both the persistence of internalizing symptoms over time and the high comorbidity among childhood psychiatric traits. Reducing phenotypic heterogeneity in childhood samples will be key in paving the way to future GWAS success

    Genome-wide Association Meta-analysis of Childhood and Adolescent Internalizing Symptoms

    No full text
    Objective: To investigate the genetic architecture of internalizing symptoms in childhood and adolescence. Method: In 22 cohorts, multiple univariate genome-wide association studies (GWASs) were performed using repeated assessments of internalizing symptoms, in a total of 64,561 children and adolescents between 3 and 18 years of age. Results were aggregated in meta-analyses that accounted for sample overlap, first using all available data, and then using subsets of measurements grouped by rater, age, and instrument. Results: The meta-analysis of overall internalizing symptoms (INToverall) detected no genome-wide significant hits and showed low single nucleotide polymorphism (SNP) heritability (1.66%, 95% CI = 0.84-2.48%, neffective = 132,260). Stratified analyses indicated rater-based heterogeneity in genetic effects, with self-reported internalizing symptoms showing the highest heritability (5.63%, 95% CI = 3.08%-8.18%). The contribution of additive genetic effects on internalizing symptoms appeared to be stable over age, with overlapping estimates of SNP heritability from early childhood to adolescence. Genetic correlations were observed with adult anxiety, depression, and the well-being spectrum (|rg| > 0.70), as well as with insomnia, loneliness, attention-deficit/hyperactivity disorder, autism, and childhood aggression (range |rg| = 0.42-0.60), whereas there were no robust associations with schizophrenia, bipolar disorder, obsessive-compulsive disorder, or anorexia nervosa. Conclusion: Genetic correlations indicate that childhood and adolescent internalizing symptoms share substantial genetic vulnerabilities with adult internalizing disorders and other childhood psychiatric traits, which could partially explain both the persistence of internalizing symptoms over time and the high comorbidity among childhood psychiatric traits. Reducing phenotypic heterogeneity in childhood samples will be key in paving the way to future GWAS success

    Genome-wide association meta-analysis of childhood and adolescent internalizing symptoms

    No full text

    Genome-wide Association Meta-analysis of Childhood and Adolescent Internalizing Symptoms

    No full text
    Objective: To investigate the genetic architecture of internalizing symptoms in childhood and adolescence. Method: In 22 cohorts, multiple univariate genome-wide association studies (GWASs) were performed using repeated assessments of internalizing symptoms, in a total of 64,561 children and adolescents between 3 and 18 years of age. Results were aggregated in meta-analyses that accounted for sample overlap, first using all available data, and then using subsets of measurements grouped by rater, age, and instrument. Results: The meta-analysis of overall internalizing symptoms (INToverall) detected no genome-wide significant hits and showed low single nucleotide polymorphism (SNP) heritability (1.66%, 95% CI = 0.84-2.48%, neffective = 132,260). Stratified analyses indicated rater-based heterogeneity in genetic effects, with self-reported internalizing symptoms showing the highest heritability (5.63%, 95% CI = 3.08%-8.18%). The contribution of additive genetic effects on internalizing symptoms appeared to be stable over age, with overlapping estimates of SNP heritability from early childhood to adolescence. Genetic correlations were observed with adult anxiety, depression, and the well-being spectrum (|rg| > 0.70), as well as with insomnia, loneliness, attention-deficit/hyperactivity disorder, autism, and childhood aggression (range |rg| = 0.42-0.60), whereas there were no robust associations with schizophrenia, bipolar disorder, obsessive-compulsive disorder, or anorexia nervosa. Conclusion: Genetic correlations indicate that childhood and adolescent internalizing symptoms share substantial genetic vulnerabilities with adult internalizing disorders and other childhood psychiatric traits, which could partially explain both the persistence of internalizing symptoms over time and the high comorbidity among childhood psychiatric traits. Reducing phenotypic heterogeneity in childhood samples will be key in paving the way to future GWAS success

    Genome-wide Association Meta-analysis of Childhood and Adolescent Internalizing Symptoms

    No full text

    Genome-wide association meta-analysis of childhood and adolescent internalizing symptoms

    No full text
    Objective: To investigate the genetic architecture of internalizing symptoms in childhood and adolescence. Method: In 22 cohorts, multiple univariate genome-wide association studies (GWASs) were performed using repeated assessments of internalizing symptoms, in a total of 64,561 children and adolescents between 3 and 18 years of age. Results were aggregated in meta-analyses that accounted for sample overlap, first using all available data, and then using subsets of measurements grouped by rater, age, and instrument. Results: The meta-analysis of overall internalizing symptoms (INToverall) detected no genome-wide significant hits and showed low single nucleotide polymorphism (SNP) heritability (1.66%, 95% CI = 0.84-2.48%, neffective = 132,260). Stratified analyses indicated rater-based heterogeneity in genetic effects, with self-reported internalizing symptoms showing the highest heritability (5.63%, 95% CI = 3.08%-8.18%). The contribution of additive genetic effects on internalizing symptoms appeared to be stable over age, with overlapping estimates of SNP heritability from early childhood to adolescence. Genetic correlations were observed with adult anxiety, depression, and the well-being spectrum (|rg| > 0.70), as well as with insomnia, loneliness, attention-deficit/hyperactivity disorder, autism, and childhood aggression (range |rg| = 0.42-0.60), whereas there were no robust associations with schizophrenia, bipolar disorder, obsessive-compulsive disorder, or anorexia nervosa. Conclusion: Genetic correlations indicate that childhood and adolescent internalizing symptoms share substantial genetic vulnerabilities with adult internalizing disorders and other childhood psychiatric traits, which could partially explain both the persistence of internalizing symptoms over time and the high comorbidity among childhood psychiatric traits. Reducing phenotypic heterogeneity in childhood samples will be key in paving the way to future GWAS success
    corecore