Significant effects of Pgi genotype and body reserves on lifespan in the Glanville fritillary butterfly

Individuals with a particular variant of the gene phosphoglucose isomerase (Pgi ) have been shown to have superior dispersal capacity and fecundity in the Glanville fritillary butterfly (Melitaea cinxia), raising questions about the mechanisms that maintain polymorphism in this gene in the field. Here, we investigate how variation in the Pgi genotype affects female and male life history under controlled conditions. The most striking effect is the longer lifespan of genotypes with high dispersal capacity, especially in nonreproducing females. Butterflies use body reserves for somatic maintenance and reproduction, but different resources (in thorax versus abdomen) are used under dissimilar conditions, with some interactions with the Pgi genotype. These results indicate life-history trade-offs that involve resource allocation and genotype!environment interactions, and these trade-offs are likely to contribute to the maintenance of Pgi polymorphism in the natural populations.Non Peer reviewe

Aikuisväestön hyvinvointi, terveys ja palvelut – FinSote 2020 : Aikuisten palvelukokemuksissa ja hyvinvoinnissa alueellisia eroja

FinSote-tutkimus tuottaa laajasti tietoa väestön koetusta hyvinvoinnista, elinoloista, terveydentilasta, elintavoista, työ- ja toimintakyvystä sekä laajasti palvelukokemuksista kuten niiden saatavuudesta ja asiakastyytyväisyydestä. Tässä raportissa tarkastellaan kahta keskeistä teemaa: psyykkistä kuormittuneisuutta ja riittämätöntä terveyspalveluiden saantia

Kolme erilaista esiopetusryhmää : Esiopetusikäisten lasten matemaattisten, kielellisten ja motoristen taitojen kehittymisen vertailu syyslukukauden aikana

Tässä tutkimuksessa selvitimme koulunkäyntiin liittyvien taitojen kehittymistä erilaisissa esiopetusympäristöissä syyslukukauden aikana. Tutkimuksessa vertailimme metsäesiopetuksessa, päiväkodin yhteydessä toimivassa sekä koulun yhteydessä toimivassa esiopetuksessa olevien lasten matemaattisten, kielellisten ja motoristen taitojen kehittymistä. Toteutimme tutkimuksen testaamalla lapsia yksilötesteillä syyslukukauden alussa ja lopussa sekä kartoittamalla esiopetusympäristöjen erityispiirteitä opettajille suunnatulla kyselyllä. Keräsimme aineiston Varsinais-Suomen alueelta kolmesta eri esiopetusryhmästä ja analysoimme sen tilastotieteellisin menetelmin epäparametrisillä testeillä, joilla mitattiin alku- ja loppumittauksessa tapahtuvaa muutosta tutkittavissa taidoissa. Alkumittauksen tuloksista huomasimme, että kaikkien kolmen tutkittavan taidon lähtötasot oli- vat jokaisessa ryhmässä erilaiset. Matemaattiset taidot kehittyivät eniten päiväkodin yhteydessä toimivassa esiopetusryhmässä ja matemaattisissa taidoissa oli paljon hajontaa ryhmien sisällä sekä niiden välillä. Kielellisten taitojen kehitys eri ryhmissä oli vaihtelevaa. Eniten kehitystä tapahtui päiväkodin yhteydessä olevassa esiopetusryhmässä. Erot matemaattisten ja kielellisten taitojen kehittymisessä ryhmien välillä eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien väliltä löytyi kuitenkin motorisista taidoista, joissa kehitys oli vahvaa päiväkodin yhteydessä. Metsäesiopetusryhmässä motoristen taitojen kehittymistä tapahtui vähän, mutta motoristen taitojen taitotasot olivat kahta muuta ryhmää korkeammalla molemmissa mittauksissa. Tutkimuksestamme saimme suuntaa antavia tuloksia siitä, miten eri esiopetustyypeissä lasten taidot saattavat karttua eri tavoin. Taidoiltaan eritasoiset oppilaat saattavat aiheuttaa haasteita varsinkin alkuopetuksessa ja pohdimme, kuinka paljon lisätyötä erilaisten taitotasojen huomioiminen opetuksessa teettää. Tutkimuksessa huomasimme, että vaikka taitotasot olivat erilaiset eri ryhmissä, ei pelkän esiopetustyypin perusteella voida ennustaa esiopetusvuoden lopun tai alkuopetusvuoden alun taitotasoja. Esiopetusryhmän toimintatavat ja -ympäristöt sen sijaan vaikuttavat taitojen painottumiseen oppimisympäristöä enemmän

Multidimensional plasticity in the Glanville fritillary butterfly: larval performance is temperature, host and family specific

Variation in environmental conditions during development can lead to changes in life-history traits with long-lasting effects. Here, we study how variation in temperature and host plant (i.e. the consequences of potential maternal oviposition choices) affects a suite of life-history traits in pre-diapause larvae of the Glanville fritillary butterfly. We focus on offspring survival, larval growth rates and relative fat reserves, and pay specific attention to intraspecific variation in the responses (G × E × E). Globally, thermal performance and survival curves varied between diets of two host plants, suggesting that host modifies the temperature impact, or vice versa. Additionally, we show that the relative fat content has a host-dependent, discontinuous response to developmental temperature. This implies that a potential switch in resource allocation, from more investment in growth at lower temperatures to storage at higher temperatures, is dependent on the larval diet. Interestingly, a large proportion of the variance in larval performance is explained by differences among families, or interactions with this variable. Finally, we demonstrate that these family-specific responses to the host plant remain largely consistent across thermal environments. Together, the results of our study underscore the importance of paying attention to intraspecific trait variation in the field of evolutionary ecology.Peer reviewe

Life-history of the Glanville fritillary butterfly in fragmented versus continuous landscapes

Habitat loss and fragmentation threaten the long-term viability of innumerable species of plants and animals. At the same time, habitat fragmentation may impose strong natural selection and lead to evolution of life histories with possibleconsequences for demographic dynamics. The Baltic populations of the Glanville fritillary butterfly (Melitaea cinxia) inhabit regions with highly fragmented habitat (networks of small dry meadows) as well as regions with extensive continuous habitat (calcareous alvar grasslands). Here, we report the results of common garden studies on butterflies originating from two highly fragmented landscapes (FL) in Finland and Sweden and from two continuous landscapes (CL) in Sweden andEstonia, conducted in a large outdoor cage (32 by 26 m) and in the laboratory. We investigated a comprehensive set of 51 life-history traits, including measures of larval growth and development, flight performance, and adult reproductive behavior. Seventeen of the 51 traits showed a significant difference between fragmented versus CL. Most notably, the growth rate of postdiapause larvae and several measures of flight capacity, including flight metabolic rate, were higher in butterflies from fragmented than CL. Females from CL had shorter intervals between consecutive egg clutches and somewhat higher life-time egg production,but shorter longevity, than females from FL. These results are likely to reflect theconstant opportunities for oviposition in females living in continuous habitats, while the more dispersive females from FL allocate more resources to dispersal capacity at the cost of egg maturation rate. This study supports theoretical predictions about small population sizes and high rate of population turnover in fragmented habitats selecting for increased rate of dispersal, but the results also indicate that many other life-history traits apart from dispersal are affected by the degree of habitat fragmentation.Peer reviewe

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021 : Tutkimuksen toteutus ja menetelmät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti ensimmäistä kertaa Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvintointitutkimuksen (KOTT) vuonna 2021. Tutkimuksessa selvitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä, elintapoja, koettua hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita, kokemuksia opiskeluterveydenhuollon palveluista, näihin vaikuttavia tekijöitä sekä opiskelukykyä ja siihen liittyvää tuen tarvetta. Vuonna 2021 selvitettiin lisäksi koronaepidemian vaikutuksia opiskelijoihin. Tutkimus on jatkoa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vuosina 2000, 2004, 2008, 2012 ja 2016 toteuttamille valtakunnallisille korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksille. Tämä menetelmäraportti sisältää kattavan kuvauksen tiedonkeruun toteutuksesta, aineistosta ja käytetyistä menetelmistä. Raportti soveltuu lähtökohdaksi laadittaessa menetelmäkuvauksia eri julkaisuihin

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö kaupunki-maaseutu-alueluokituksen mukaan Suomessa

Several health policy goals have been outlined for electronic services in sparsely populated Western countries. Social and health care services may be implemented as electronic services, where applicable. However, the use of electronic services requires the necessary instruments, skills and service provision. We investigated the use of electronic services in health care among the adult population in different areas in Finland. The electronic services included contacts with a doctor, registered nurse or social worker by video or by chat. The study is based on responses from randomly selected individuals aged 20 to 99 (n=28 199; participation rate: 46%) at FinSote. The results are presented as non-adjusted and adjusted proportions. We used the seven-class urban–rural classification provided by the Finnish Environment Institute. We report the results for the working-age population (aged 20 to 64) and for the retired population (aged 65 to 99). In urban areas, the use of electronic services for health or social care was higher than in rural areas. Electronic service use among the working-age population was 39% among those living in inner urban areas compared with 25% of those living in sparsely populated rural areas. The use of electronic services was lower (only 13% and 8% for inner urban areas and sparsely populated rural areas respectively) among those of pensionable age. While 86% of the working-age population in the outer urban area and 75% of those living in local centres in rural areas reported that at least one electronic contact replaced a face-to-face visit, the proportion of those of pensionable age was lower: 70% in the inner urban areas and 54% in sparsely populated rural areas. Among those members of the population that have used health and social care services within a year, the use of electronic services was relatively high. The use of electronic services was more common in urban areas compared with sparsely populated rural areas. Respondents who had used social and health care services electronically more often stated that the electronic service use replaced the face-to-face visit. The working-aged respondents used electronic services more often than the older respondents. In the future, more information is needed on the supply of electronic services in the public social and health care services available in different regions. For many, the use of electronic services has become everyday life. How to keep the instruments accessible to everyone, how to improve skills and how to support the use of electronic services are challenges that need to be addressed by both social and health policy and employment and education policy.Sähköistä asiointia kohtaan on asetettu terveyspoliittisia tavoitteita harvaan asutuissa länsimaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita voidaan toteuttaa soveltuvin osin sähköisinä palveluina. Sähköisten palveluiden käyttö edellyttää asiakkailta välineitä sekä osaamista ja tietoa palveluista, joihin hakeutua. Selvitimme sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluiden käyttöä eri alueilla. Tutkimus perustuu satunnaisesti valittujen 20–99 vuotiaiden henkilöiden antamiin vastauksiin aikuisväestöä edustavassa FinSote 2020 kyselytutkimuksessa (n=28 199, osallistumisaktiivisuus 46 prosenttia). Alueluokituksena käytettiin seitsemänluokkaista kaupunki-maaseutu-alueluokitusta. Tulokset esitetään työikäisille (20–64 vuotiaat) ja eläkeikäisille (65–99 vuotiaat) väestöä edustavina osuuksina vakioimattomina ja demografisten tekijöiden suhteen vakioituna. Sähköisesti vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus laskettiin edeltävän vuoden aikana sosiaali- tai terveyspalveluja käyttäneistä. Vastaajan antama arvio siitä, korvasiko sähköinen asiointi vähintään yhden perinteisen soiton tai käynnin, laskettiin sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneistä. Kaupunkimaisilla alueilla käytettiin useammin sähköisiä vastaanottopalveluja verrattuna maaseutumaisiin alueisiin. Sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita käyttäneistä työikäisistä 39 prosenttia oli käyttänyt sähköisiä vastaanottopalveluita sisemmällä kaupunkialueella, kun vastaava osuus harvaan asutulla maaseudulla oli vain 25 prosenttia. Eläkeikäisistä nämä osuudet olivat pienempiä: sisemmällä kaupunkialueella 13 prosenttia ja harvaan asutulla maaseudulla kahdeksan prosenttia. Kun työikäisistä 86 prosenttia ulommalla kaupunkialueella ja 75 prosenttia maaseudun paikalliskeskuksissa raportoi sähköisen asioinnin korvanneen vähintään yhden perinteisen käynnin, niin eläkeikäisillä osuudet olivat pienempiä: 70 prosenttia sisemmällä kaupunkialueella ja 54 prosenttia harvaan asutulla maaseudulla. Sähköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus oli melko korkea. Sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö oli yleisempää kaupunkialueella kuin harvaan asutulla maaseudulla. Ne, jotka olivat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisesti, arvioivat useimmiten, että sähköinen asiointi korvasi perinteisen käynnin. Työikäiset käyttivät sähköistä vastaanottopalvelua useammin kuin ikääntyneet. Sähköiset palvelut mahdollistavat asioinnin myös harvaan asutuilla seuduilla. Se, miten pitää välineet kaikkien tavoitettavissa, miten voidaan kohentaa osaamista ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön ovat haasteita, joihin sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä työllisyys- ja koulutuspolitiikan keinoin on vastattava