Viestinnällä ja vuorovaikutuksella tutkimustiedosta enemmän irti

Tiivistelmä Erilaiset rahoitusinstrumentit asettavat tieteentekijöille uudenlaisia vaateita. Nykytutkijoilta odotetaan substanssiosaamisen lisäksi käsitystä yhteiskunnassa ilmenevistä kehittämistarpeista ja siitä kuka heidän tuottamastaan tiedosta hyötyy. Ymmärryksen rakentumiseksi tutkijoilta odotetaan vuorovaikutusta sekä näkemystä tämän toteuttamisesta. Vaatimusten ristipaineessa ei pitäisi unohtaa, että tutkija tarvitsee aikaa ennen kaikkea tulokselliseen tutkimustyöhön. Vuorovaikutuksen ammattilaisuutta ei odoteta — tarvitaan tukea tarjoavaa viestinnän osaajaa

Pakolais- ja turvapaikanhakijakotoutujien tiedonhankintakäyttäytyminen Oulun kaupungin alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelussa

Pro gradu -tutkielmassa selvitetään pakolais- ja turvapaikanhakija-asiakkaan tiedonhankintakäyttäytymistä sekä vuorovaikutteisen tiedon tarjoamis- ja vastaanottamistilanteen luonnetta. Tätä kautta luodaan kuvaa tiedontarpeiden ja -tarjonnan keskinäisistä suhteista ja tarjotaan virikkeitä kotoutumista edistävien informaatiopalveluiden kehittämiseen. Asiakkaan tiedonhankintakäyttäytymistä systematisoi sovellettu, nk. skemaattinen tiedonhankinnan malli (Haasio & Savolainen 2004, 43–46). Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluin neljältä Oulun kaupungin ohjaus- ja neuvontapalveluiden työntekijältä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulosten mukaan pakolais- ja turvapaikanhakija-asiakkaan tiedontarpeet ovat ensisijaisesti praktisia arkipäivän ongelmia. Lisäksi esiintyy henkisen ja sosiaalisen tuen tarpeita. Merkittävimmiksi tiedonlähteiksi ja -hankintakanaviksi osoittautuvat alkuvaiheen ohjaus- ja neuvontapalvelut, joista etenkin maahanmuuttajapalvelut koetaan tärkeäksi. Tietoa tarjotaan tiedontarpeeseen perustuen joko yksilöpalvelussa tai informaatiotilaisuudessa. Tiedon tarjoamisen ja vastaanottamisen tilanteessa korostuu ensisijaisesti kieli, kulttuuri ja luottamus. Riittävä toistaminen ja havainnollistaminen lisäävät asiakkaan tiedonhankinnan aktiivisuutta parantaen hahmottamista, ymmärtämistä ja kiinnostuneisuutta. Työntekijöiden mielestä kotoutumisen kannalta tärkeintä on saavuttaa yksittäisten praktisten tietojen sijasta elämään orientoivaa tietoa. Riittävän tiedonsaannin myötä yhteiskunnan tuntemus lisääntyy, itsetunto paranee, voimaannuttavat kokemukset lisääntyvät ja kotoutuminen edistyy. Haastateltujen työntekijöiden näkemykset ovat samansuuntaisia taustatutkimuksissa esiin tulleiden maahanmuuttajien kokemusten kanssa. Palveluiden järjestämisen näkökulmasta oululaiset palvelut toteuttavat tiedon tarjontaansa EU:n ja kansallisten periaatteiden mukaisesti. Kohdennetuilla palveluilla on paikkansa, mutta myös integroitujen palveluiden kehittämistä pidetään tärkeänä. Koska kyseessä on laadullinen, niukkaan empiiriseen aineistoon perustuva tutkimus, ei tutkimustuloksia voida yleistää. Läpinäkyvän tutkimuksen toteutuksen ja saatujen tulosten ansiosta yksittäiset näkemykset voidaan kuitenkin hyväksyä konsensukseen perustuvan totuusteorian mukaisesti. Käytäntöä ajatellen arvokas, pragmaattinen tutkimuksen lopputulos muodostuu suhteuttamalla empiria sitä selittävään ja täydentävään teoriataustaan sekä omaan pohdintaan. Pro gradu -tutkielman tuloksien pohjalta ehdottamaani pakolais- ja turvapaikanhakija-asiakkaan tiedonhankinnan viitekehystä voidaan hyödyntää sellaisenaan tai soveltaen maahanmuuttajille suunnattujen neuvontapalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä

Knowledge creation in an R&D project:a multiple case study in the context of clean energy markets in Finland

Abstract Introduction: This study examines organisational information behaviour in a multi-disciplinary, multi-professional and multi-organisational context. This environment is provided by a project on clean energy and a cloud computing-based market place for electricity trading. The focus is on the interaction and communication involved in creating new, interdisciplinary knowledge. The ultimate aim of our study is to contribute to theoretical understanding of knowledge creation as an aspect of organisational information behaviour, including public engagement in a research and development project, and to present a model of it. In this paper we aim at providing a concise description of our study. The study was commenced in late 2015 and is planned to run until 2021. Method: A descriptive method is applied to outline our multiple case study. The study is based on an interpretative paradigm of organisational studies. Analysis: The research in progress is described. The description further develops the research plan and elaborates on a practice oriented interaction plan and communication agenda of the project as a whole. Results: The context along with the four case studies are outlined, and the methods are described including the ethical concerns. This is to present a model of organisational knowledge creation in a research and development project. Our model may prove to be an alternative to Japanese models on knowledge creation presented in the multidisciplinary field of knowledge management. Conclusion: This study is a part of the BCDC Energy project. The preliminary findings of the study will be reported by the mid-term evaluation in 2017. Proceedings of ISIC: the information behaviour conference, Zadar, Croatia, 20–23 September, 2016: Part 1

Tietojohtaminen, tiedon luominen ja vuorovaikutus:usean tapauksen tutkimus uusiutuvien energiamarkkinoiden T&K-hankkeessa

Informaatiotutkimuksen päivät 2016

Puhtaan energian tutkimuksen termistön kehittäminen:tapaus BCDC Energia -hankkeesta

Informaatiotutkimuksen päivät 2018

Toimintamallin johtaminen pilotoinnin avulla Lukuinto-ohjelmassa

Tiivistelmä Lukuinto-ohjelmassa (Lukuinto 2014) on pilotoinnin avulla etsitty käytäntöjä, jotka innostavalla tavalla monipuolistavat esi- ja perusopetuksessa lasten ja nuorten lukemisen tapoja. Uudet luku- ja kirjoitustaidot alati muuttuvassa tekstiympäristössä ovat niitä tulevaisuuden taitoja, joihin koulu ja kirjasto voivat yhdessä panostaa. (Korkeamäki 2011, 15; Coiro ym. 2014) Keskeisiä elementtejä kehittämistyössä on ollut koulun ja kirjaston yhteistyö ja kehittämistä tukevan koulutuksen räätälöinti yhteistyökumppaneiden kanssa. Koulutukset ovat toimineet ajattelun uudistajina ja tukena yhteisen tutkimusperustaisen käsitteistön omaksumiselle kirjaston ja koulun kesken