Huotari, M.-L. (Maija-Leena)

Ikonen, K. (Kaisa)

Innanen, K. (Kaisu)

Suorsa, A. (Anna)

University of Oulu Repository - Jultika

Tietojohtaminen, tiedon luominen ja vuorovaikutus:usean tapauksen tutkimus uusiutuvien energiamarkkinoiden T&K-hankkeessa

Maija-Leena Huotari

Kaisa Ikonen

Kaisu Innanen

Anna Suorsa

Directory of Open Access Journals

LYHYT KATSAUSTutkimus lisää ymmärrystä ja uutta teo-reettista tietoa organisaatioiden infor-maatiokäyttäytymisestä uuden tiedon luomisen ja vuorovaikutuksen näkö-kulmasta tarkasteltuna. Se on osa Suomen Aka-temian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa hanketta, joka pyrkii uusiutuvien energialähteiden (aurinko- ja tuulienergian) hyödyntämisen ja niiden markkinoiden kehit-tämiseen vuosina 2015–2017(–2020). STN pai-nottaa tutkijayhteisön ja muiden yhteiskunnal-listen toimijoiden vuorovaikutusta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Siten tutki-musympäristö on tieteidenvälinen, organisaa-tiorajat ylittävä tutkimus- ja kehittämis (T&K) -hanke, jonka toimijoita ovat yliopistojen lisäk-si tutkimuslaitokset, yritykset sekä kunta- ja yh-distyssektori.Tutkimus kytkeytyy tietojohtamisen alaan ja siinä uuden tiedon luomista tarkastellaan niin kutsutun yhteiskehittelyn (co-creation) näkö-kulmasta tieteidenvälisyyden ja osallistavan tie-deviestinnän avulla. Päämääränä on esittää uusi käsitteellinen malli uuden tiedon luomisesta ja vuorovaikutuksesta T&K-ympäristössä. Tutki-mus toteutetaan usean tapauksen tutkimukse-na, joiden tavoitteet ovat: 1) T&K -hankkeen tietopohjan tunnistaminen sekä sen kehittämi-nen uusien tieteidenvälisten käsitteistöjen ja ter-minologian luomiseksi 2) tiedon luomiseen liittyvien tekijöiden sekä tiedon jakamisen ja le-vittämisen tapojen tarkastelu etnografisesti T&K-yhteisössä 3) osallistavan tiedeviestinnän tutki-mus 4) alustavan tiedon luomisen mallimme edelleen kehittäminen tässä T&K-ympäristössä. Teoreettiset lähtökohdatTiedon luomisen tutkimukseen on keskitytty organisaatioteorian sekä johtamisen tutkimuk-sessa, joka perustuu tulkitsevaan paradigmaan (Burrell ja Morgan 1985) sekä tietojohtamisen tutkimuksessa tulkitsevaan diskurssiin (Schultze ja Leidner 2002). Organisaation informaatio-käyttäytymisen tutkimus on vähäisempää (ks. esim. Choo 1996, 2015, Allen et al. 2011, Huo-tari ja Wilson 2001) kuin informaatiokäyttäy-tymisen tutkimus, ja rajoittunutta erityisesti tiedon luomisen tarkastelussa. Tutkimus perus-Maija-Leena Huotari, Kaisa Ikonen, Kaisu Innanen & Anna SuorsaTietojohtaminen, tiedon luominen ja vuorovaikutus: Usean tapauksen tutkimus uusiutuvien energiamarkkinoiden T&K-hankkeessa Maija-Leena Huotari, Oulun yliopisto, maija-leena.huotari@oulu.fi30 Huotari et al.: Tietojohtaminen... Informaatiotutkimus 35 (3), 2016tuu teoreettiseen tietoon inhimillisistä, sosiaa-lisista, teknologisista sekä muista tekijöistä, jot-ka liittyvät tiedon luomiseen T&K-ympäristöissä. Se kohdistuu ryhmätasolle sekä laajemmin or-ganisaatio- ja useiden organisaatioiden tasolle. Tiedon luominen ymmärretään prosessina. Sii-nä uutta tietoa luodaan osoittamalla uusia yh-teyksiä ja merkityksiä ihmisten vuorovaikutuk-sessa sekä kasvokkain (ks. esim. Tsoukas, 2009) että tieto- ja viestintätekniikan välityksellä eri organisaatioissa ja niiden välillä sekä eri tasoil-la. Lisäksi tarkastellaan vuorovaikutusta sisäis-ten ja ulkoisten tietoresurssien kanssa. Merkityksellistä uutta tietoa voi syntyä esimer-kiksi tutkimus- ja kehittämistoimien tuloksena (esim. Travaille ja Hendriks 2010), organisato-risissa prosesseissa (esim. Mehta 2007), päätök-sentekotilanteissa tai arjen käytännöissä. (Ks. myös Huotari et al. 2016.)Tutkimusmenetelmä ja tapaustutki-muksetTutkimus toteutetaan usean tapauksen tutkimukse-na (multiple case study) (Yin 2009). Siinä hyödyn-netään toimintatutkimukselle tyypillisiä menetelmiä, kuten triangulaatiota. Tutkimuksessa noudatetaan humanististen tieteiden ja yhteiskuntatieteiden tut-kimuseettisiä ohjeita sekä avoimen tieteen periaat-teita. Tulosten raportointiin valitaan avoimia julkaisukanavia mahdollisuuksien mukaan.Ensimmäisessä tapaustutkimuksessa luodaan in-tegroiva tietopohja koko T&K-hankkeelle. Julkai-suaineisto koostuu Scopus-tietokannasta poimituista tutkimusryhmien johtajien ydinartikkeleista vuosil-ta 1995–2015. Informetriikkaa sovelletaan julkaisu-jen viittausten sekä tekijöiden antamien indeksitermien ja yhteissana (co-word) -analyyseis-sä. Tutkijat osallistetaan ydintermien määrittelemi-seen. Syntynyt terminologia ’Clean Energy Research’ liitetään Tieteen termipankkiin, joka on osa suoma-laista ja eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria. So-siaalisella verkostoanalyysillä, UCINET:a (ks. https://sites.google.com/site/ucinetsoftware/home) hyödyntäen, kartoitetaan T&K-hankkeen viestintä- ja vuorovaikutusrakenteita (esim. Allen 1977, Burt 1992, Granovetter 1973, Wellman et al. 2015), mikä tukee vuorovaikutuksen edistämistä käytännössä. Toisessa tapaustutkimuksessa keskitytään vuoro-vaikutukseen, jota käsitteellistetään soveltamalla teo-reettista viitekehystä (Suorsa ja Huotari 2014a, Suorsa 2015) sekä siihen liittyvää metodologiaa (Suorsa ja Huotari 2016). Metodologiaa on osittain testattu em-piirisissä ympäristöissä Oulun yliopiston koordinoi-massa Lukuinto-ohjelmassa (Suorsa ja Huotari 2014b). Viitekehys koostuu vuorovaikutustapahtumien ta-soista ja näiden tapahtumien organisaatio-olosuh-teista. Näin viitekehys sallii tiedon luomisen ja tiedon käytön käsitteellisesti yhteensopivan tutkimuksen BCDC Energiayhteisössä. Tiimissä tutkitaan vuoro-vaikutusta, joka tapahtuu sekä kasvokkain että ICT-sovelluksien kautta, sekä tapahtumana että kokemuk-sena, ja jota käsitteellistetään ja analysoidaan fenomenologisen, laadullisen lähestymistavan valos-sa. Tässä viitekehyksessä vuorovaikutus ymmärre-tään yhteisöllisenä ja jaettuna kokemuksena, ja ihminen historiallisena, erottamattomasti taustaan-sa liittyvänä toimijana (Suorsa ja Huotari 2014a, Suor-sa 2015). Viestinnällä puolestaan viitataan historialliseen, kokemuspohjaiseen tapahtumaan (Suorsa 2015, ks. Gadamer 2004). Vuorovaikutuk-sen laadullinen ja määrällinen etnografinen aineisto koostuu mm. sosiaalisiin kontakteihin liittyvistä ky-sely- ja yhteisön jäsenten haastatteluaineistoista. Ai-neistoa kerätään osallistuvalla havainnoinnilla sekä videoimalla yhteisön tapaamisia audiovisuaalisia pal-veluita tarjoavassa Oulun yliopiston LeaForum-tut-kimustilassa. Laadullista sisällönanalyysiä sovelletaan havainnointi, haastattelu- ja dokumenttiaineistojen analyysissä.Kolmannessa tapaustutkimuksessa selvitään tut-kijoiden asenteita, kokemuksia ja valmiuksia viestiä laajemmalle yleisölle. Osallistavan tiedeviestinnän näkökulmasta tarkasteluna tutkimus kehittyy vuo-rovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja siinä paino-tetaan muun muassa viestintäympäristöön mukau-tumista ja dialogisuutta (Bucchi 2013; Dudo & Besley 2016). Kohteena ovat muun muassa tieteenala- ja or-ganisaatiorajat ylittävän T&K-hankkeen viestinnän- ja vuorovaikutuksen organisointi ja menetelmät ku-ten tutkijoiden, heidän kotiorganisaatioidensa viestintäyksiköiden ja strategisten kumppaneiden osallistaminen.Aineisto muodostuu haastattelu- ja kyselytutki-muksista sekä T&K-hankkeen dokumenteista. Haas-tattelu- ja dokumenttiaineistot analysoidaan sovel-tamalla laadullista sisällönanalyysiä, kyselyt puolestaan 31Huotari et al.: Tietojohtaminen...Informaatiotutkimus 35 (3), 2016määrällisellä menetelmällä.Neljännessä tapaustutkimuksessa edellisten kol-men tapaustutkimuksen tuloksia hyödynnetään T&K-ympäristöä kuvaavan uuden tiedon mallin esittämi-seksi. Tutkimus on teoreettinen. Se haastaa tietojohtamisen alan tiedon luomisen mallit ja voi osoittautua relevantiksi vaihtoehdoksi organisatori-sen tiedon luomisen japanilaisille malleille (Nonaka et al. 1992; Nonaka ja Takeuchi 1995; Nonaka et al. 2000; ks. myös von Kroghin 2009).LopuksiUusi tieteidenvälinen tieto on koko T&K-hank-keen keskiössä. Hanke käynnistyi syksyllä 2015, väliarviointi on vuonna 2017. Hanke päättyy vuonna 2020.  Tutkimuksen rahoittaa Strategi-sen tutkimuksen neuvosto (STN), Suomi, pro-jektinro 292854.LähteetAllen, T. (1977). Managing the flow of technolo-gy. Technology transfer and the dissemination of technological information within the R&D organization. Cambridge, Mass.: MIT Press.Bucchi, M. (2013). Style in science communica-tion. Public Understanding of Science (Bristol, England), 22(8), 904-915. doi:10.1177/0963662513498202Burrell, G. & Morgan, G. (1985). Sociological pa-radigms and organizational analysis. Elements of the sociology of corporate life. Aldershot, UK: Gower.Burt, R.S. (1992). Structural holes. The social struc-ture of competition. Cambridge, Mass.: Har-vard University Press.Choo, C.W. (1996). The knowing organisation. How organisations use information to construct meaning, create knowledge and make decisions. New York, NY: Oxford University Press.Choo, C.W. (2016). The inquiring organization. How organizations acquire knowledge & seek information. New York, NY: Oxford Universi-ty Press. Dudo, A. & Besley, J.C. (2016). Scientists’ priori-tization of communication objectives for pub-lic engagement. PLoS ONE 11(2), e0148867. Retrieved from 10.1371/journal.pone.0148867 Gadamer, H.-G. (2004). Truth and method. Lon-don & New York, NY: Continuum. Granovetter, M. (1973). The strength of weak ties. American Journal of Sociology 78, 1360-1380.Huotari, M-L, Suorsa A, Ikonen K & Innanen K (2016, painossa). Knowledge creation in a re-search and development project. A multiple ca-se study in the context of clean energy markets in Finland. In the Proceedings of the ISIC2016, to held at the University of Zadar, Croatia, in 21st-23rd Sept, 2016.Mehta, N. (2007). The value creation cycle: mo-ving towards a framework for knowledge ma-nagement implementation. Knowledge Management Research & Practice 5, 126–135.Nonaka, I. (1994). A dynamic theory of organiza-tional knowledge creation. Organization Science 5(1), 14-37.Nonaka, I. & Takeuchi, H. (1995). The knowled-ge creating company. How Japanese companies create the dynamics of innovation. New York, NY: Oxford University Press.Nonaka, I., Toyama, R & Konno, N. (2000). SECI, ba and leadership: a unified model of dynamic knowledge creation. Long Range Planning 30, 5-34.Schultze, U. & Leidner, D.E. (2002). Studying knowledge management in information sys-tems research: discourses and theoretical as-sumptions. MIS Quarterly 26(3), 213-242. Suorsa, A. (2015). Knowledge creation and play – a phenomenological approach. Journal of Documentation 71(3), 503-525.32 Huotari et al.: Tietojohtaminen... Informaatiotutkimus 35 (3), 2016Suorsa, A. & Huotari, M.-L. (2014a). Knowledge creation and the concept of a human being: a phe-nomenological approach. Journal of the Associa-tion for Information Science and Technology 65(5), 1042-1057.Suorsa, A. & Huotari M. (2014b). Knowledge crea-tion in interactive events. A pilot study in the Joy of Reading programme. In Proceedings of ISIC, the Information Behaviour Conference, Leeds, 2-5 September, 2014: Part 1, (paper isic02). Retrie-ved from http://www.informationr.net/ir/19-4/isic/isic02.html (Archived by WebCite® at http://www.webcitation.org/6M8OUKtXZ)Suorsa, A. & Huotari, M.-L. (2016). A methodolo-gy for studying knowledge creation in organiza-tional settings. A phenomenological viewpoint. In Matthew Kelly & Jared Bielby (Eds.) Informa-tion cultures in the digital age: A festschrift in ho-nor of Rafael Capurro (pp. 125-142). Zurich, Switzerland: Springer.Travaille, A. M. & Hendriks, P. H. J. (2010). What keeps science spiralling? Unravelling the critical success factors of knowledge creation in univer-sity research. Higher Education, 59(4), 423-439.Tsoukas, H. (2009). A dialogical approach to the creation of new knowledge in organizations. Or-ganization Science 20(6), 941-957.Wellman B., Dimitrova, D., Hayat, Z., Mo, G.Y. & Sma-le, L. (2015). Networking scholars in a networked or-ganization. In Daniel J. Brass, Giuseppe Labianca, Ajay Mehra, Daniel S. Halgin & Stephen P. Borgatti (Eds.) Contemporary perspectives on organizational social networks. Research in the Sociology of Orga-nizations, Vol 40, 479-497. Bingley, UK: Emerald. von Krogh, G. (2009). Individualist and collectivist pers-pectives on knowledge in organizations: implications for information systems research. Journal of Strate-gic Information Systems 18, 119-129.Yin, R.K. (2009). Case study research. Design and met-hods. Applied Social Research Methods Series, Vol. 5 (4th ed.). Thousand Oaks, CA: Sage.

Informaatiotutkimus

Tietojohtaminen, tiedon luominen ja vuorovaikutus: Usean tapauksen tutkimus uusiutuvien energiamarkkinoiden T&K-hankkeessa

Tietojohtaminen, tiedon luominen ja vuorovaikutus:usean tapauksen tutkimus uusiutuvien energiamarkkinoiden T&K-hankkeessa

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

University of Oulu Repository - Jultika

Directory of Open Access Journals

Journal.fi