Marjanviljelyn ja pölyttämisen yhteensovittaminen Kainuussa

201

Mykorritsa- eli sienijuurisymbioosi

201

Herukanviljelyn tulevaisuus?

201

Vähentävätkö mansikan pöytäviljely ja kausihuonetuotanto harmaahometta ja härmää?

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljely ovat yleistyneet viime vuosina muualla Euroopassa.Kausihuonetuotannon etuina ovat sadon aikaistaminen ja sadon laadun varmistaminen, pöytäviljelynetuina maalevintäisten kasvitautien aiheuttamien ongelmien vähentyminen, viljelykiertotarpeenpoistuminen sekä nopeampi poiminta. MTT Sotkamon tutkimusasemalla tutkittiin kasvukaudella 2009näiden viljelymenetelmien vaikutusta mansikan härmän ja harmaahomeen esiintymiseen sadossa.Koe sisälsi neljä käsittelyä: 1) pöytäviljely kausihuoneessa, 2) pöytäviljely avomaalla, 3)kausihuoneviljely maassa ja 4) viljely avomaalla ilman kausihuonetta tai pöytiä. Lisäksi kaikkikäsittelyt toistettiin kahdella eri lajikkeella, jotka olivat Polka ja Honeoye. Maassa olleet taimet saivatkaksi homeruiskutusta ja yhden härmäruiskutuksen. Pöydillä olevat taimet eivät saaneetkasvinsuojelua, koska vieressä maassa olevat taimet tuottivat samanaikaisesti satoa pöytämansikoidenkukinnan kanssa.Tässä kokeessa kausihuoneviljely ei vähentänyt harmaahomeen ja härmän määrää sadossa.Käsittelyssä kausihuone+pöytäviljely harmaahomeen määrä kokonaissadosta oli pienempi, muttatoisaalta härmän määrä suurempi kuin muissa käsittelyissä. Kauppakelpoisen sadon suhteellinenmäärä ei siksi lisääntynyt kausihuonepöytäviljelyssä. Ruiskutusten vaikutuksia oli mahdotontaarvioida, sillä pöytäviljelyssä mansikkakasvusto kukki ja aloitti sadontuoton noin kuukauttamyöhemmin kuin avomaakasvustoissa. Ilmasto pöytäviljeltyjen marjojen kukkiessa ja kehittyessä olierilainen kuin ilmasto maassa viljeltyjen marjojen kukkiessa ja kehittyessä. Koe antaa kuitenkinsuuntaa-antavia tuloksia

Pölytyspalvelut marjanviljelijän näkökulmasta

201

Kun teet tuotantosopimusta marjoista

201

Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla

201

Mansikka ottaa pääravinteita läpi kasvukauden

Mansikka ottaa typpeä, fosforia ja kaliumia maasta koko kasvukauden ajan. Voimakkainta näiden pääravinteiden otto on satokauden aikana heinäkuussa. Ravinteiden oton tunteminen auttaa sekä suunnittelemaan lannoitusajankohtia että laskemaan tarvittavia lannoitemääriä.vo

Mansikan fosforilannoituksen tarkentaminen sienijuuren avulla

201

Uusia mansikkalajikkeita Pohjois-Suomeen

Viime vuosina markkinoille on tullut uusia kotimaisia mansikkalajikkeita, Suvetar, Valotar ja Kaunotarsekä Kulkuri-koejaloste. Uudet lajikkeet ovat nyt ensimmäisen kerran lajikekokeissa MTT:n pohjoisillatutkimusasemilla Sotkamossa ja Rovaniemellä. Lisäksi lajikekokeissa oli mukana ennestääntunnetut lajikkeet Polka, Honeoye, Senga Sengana, Jonsok, Bounty ja Korona. Sotkamossa ja Rovaniemellätehtyjen mansikan lajikekokeiden tavoitteena oli löytää uusia satoisia ja talvenkestäviä lajikkeitaPohjois-Suomeen vakiintuneiden lajikkeiden lisäksi. Kokeet olivat osa EU:n Maaseuturahastonrahoittamaa ja MTT Sotkamon tutkimusaseman koordinoimaa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hanketta. Tässä käsitellään lajikekokeiden ensimmäisen satovuoden, 2009, tulokset.Sotkamossa satoisimmiksi osoittautuivat lajikkeet Polka, Honeoye, Korona ja Bounty. Rovaniemelläselvästi parasta lajiketta ei kokeissa noussut esiin, mutta kokonaissadoltaan suurimmiksi ylsivätvanhat lajikkeet Senga Sengana, Bounty ja Polka. Uusimpien lajikkeiden Suvetar ja Valotar satomäärätriittivät Sotkamossa kannattavaan viljelyyn, vaikka ne eivät yltäneetkään parhaimpien lajikkeidensatotasolle. Rovaniemellä Suvetar ja Valotar tuottivat alle paikkakunnan keskimääräisen satotason.Lajike Kaunotar antoi keskimääräistä heikomman sadon molemmilla paikkakunnilla. Lajike Kulkuriantoi koko lajikekokeen heikoimman sadon molemmilla paikkakunnilla.Harmaahometta esiintyi huomattavasti enemmän Sotkamossa kuin Rovaniemellä. Senga Sengana,Polka ja Korona osoittautuivat molemmilla paikkakunnilla joko erittäin aroiksi tai keskimääräistäaremmiksi harmaahomeelle. Uusista lajikkeista Suvetar oli Sotkamossa erittäin herkkä harmaahomeelle,mutta Rovaniemellä se yllättäen sieti hometta keskimääräistä paremmin. Lajikkeet Valotar, Bounty,Honeoye ja Kaunotar olivat keskimääräistä parempia homeenkestävyydeltään molemmilla paikkakunnilla.Homeenkestävyydeltään parhaimmaksi osoittautui lajike Kulkuri.Yhden vuoden tulosten pohjalta uusista lajikkeista lupaavimmaksi satotasoltaan, homeenkestävyydeltäänja marjakooltaan osoittautui lajike Valotar. Lajike Kulkuri olisi myös kiinnostava erittäinhyvän homeenkestävyytensä ja ison marjakokonsa puolesta, mutta satotasot ovat aivan liian heikottuottavaan viljelyyn. Vanhemmista lajikkeista Bounty osoittautui keskisatoiseksi, homeenkestäväksi jakokeilemisen arvoiseksi, vaikka marjakoko jäikin hieman keskimääräistä pienemmäksi. Lajikekokeenjatko näyttää, pystyvätkö lajikkeet Valotar ja Bounty sopeutumaan pohjoisen oloihin pidemmällä aikavälilläja tuottamaan riittävästi hyvänlaatuista satoa