Matsvinn – ett problem eller ett medel för andra samhällsfunktioner?

Matsvinn är ett problem på flera nivåer i produktionskedjan och har därför blivit ett komplext problem som är svårt att lösa. Uppsatsens syfte är att studera hur organiseringen för att motverka matsvinn ser ut samt hur den påverkar livsmedelsystemet och kan fungera bidragande till samhället i stort. En annan viktig fråga att besvara är vilka konsekvenser hanteringen av matsvinn får socialt, ekologiskt och ekonomiskt. De studerande verksamheterna är en matbank, en svinnrestaurang och ett projekt som strävar efter ett mer hållbart livsmedelssystem. De valda verksamheterna befinner sig på Åland. Tre personer intervjuades vilka är nyckelpersoner i varje verksamhet. Den teori som appliceras är organisationsteorin Food Hub som översätts till matnav (egen översättning). Den kan beskrivas som en organisationsmodell för att organisera matproduktionen på ett mer hållbart sätt. Det är en bred definition som innefattar många viktiga egenskaper som berör de sociala, ekologiska och ekonomiska aspekterna. Egenskaperna kan sedan appliceras hos matsvinnshanteringen och dess organisering, vilket gjorde att begreppet matsvinnsnav utvecklades. Resultaten visar att matsvinnet kan fungera som ett medel för att uppnå olika mål. Trots de problem matsvinnet orsakar bidrar det och dess organisering till flera positiva aspekter. Till exempel: arbetsintegrering, medvetenhet kring livsmedelsproduktion inkluderande dess matsvinn eller relationskapande genom samarbeten, vilka kan ses som centrala aspekter i ett mat(svinns)nav. Å ena sidan kan verksamheterna var för sig med sina funktioner och samarbeten utgöra ett mindre matsvinnsnav, å andra sidan kan de tillsammans skapa ett kraftfullare matsvinnsnav. Deras lika men också olika funktioner förstärker och breddar navet. Ett matsvinnsnav skulle sammankoppla aktörer ytterligare under en och samma enhet, vilket belyser den problematik som finns; på vilken nivå i livsmedelskedjan sker matsvinnet, hur mycket handlar det om och vem är slutligen ansvarig. När dessa frågor börjar bearbetas är det sedan lättare att faktiskt motverka grundproblematiken, det vill säga eliminera matsvinnet.Food waste is a problem on many levels in the production chain and has therefore been a complex problem to solve. The purpose of the essay is to study how the organisation of counteracting food waste look like, how it affects the food system and how it can contribute to the whole society. Another important question to be answered is what consequences food waste has on the society regarding the social, ecological and economical aspects. The studied organisations are a food bank, a restaurant which cook based on food waste and a project striving for a more sustainable food production system. The chosen organisations are placed on the Aland Islands. Three people were interviewed and were the key persons in each organisation. The theory used is the organisation theory Food Hub. It can be described as a model of organisation for the organisation of food production in a more sustainable way. It is a broad model which includes many important qualities that touches the social, ecological and economical aspects. The qualities can then be applied in the food waste management and their organisation, which led to the development of the concept of Food Waste Hub. The results show that food waste can work as a means to achieve different goals. After all the problems that the food waste is causing, it and its organisation contributes to different positive aspects. For example, work integration, awareness around food production including food waste or relationship building through collaborations, which can see as central aspects in the Food (Waste) Sammanfattning Abstract Hub. On one hand the organisations can based on their own functions and collaboration form a smaller Food Waste Hub, on the other hand they can together create a more powerful Food Waste Hub. Their equal but also unequal functions strengthen and broaden the Hub. A Food Waste Hub could connect actors more under the same unit, which enlighten the issues that are existing; at what level in the food production chain does food waste occur, how much is it and who is in the end responsible. When these questions start to process it is easier to actually counteract the main issue that is to eliminate the food waste

Mars Express science highlights and future plans

21st EGU General Assembly, EGU2019, proceedings from the conference held 7-12 April, 2019 in Vienna, Austria, id.11100After 15 years in orbit Mars Express remains one of ESA's most scientifically productive Solar System missions whose publication record now exceeds 1200 papers. Characterization of the geological processes on a local-to-regional scale by HRSC, OMEGA and partner experiments on NASA spacecraft has allowed constraining land-forming processes in space and time. Recent results suggest episodic geological activity as well as the presence of large bodies of liquid water in several provinces (e.g. Eridania Planum, Terra Chimeria) in the early and middle Amazonian epoch and formation of vast sedimentary plains north of the Hellas basin. Mars Express observations and experimental teams provided essential contribution to the selection of the Mars-2020 landing sites. Recent discovery of subglacial liquid water underneath the Southern polar cap has proven that the mission science potential is still not exhausted. More than a decade-long record of the atmospheric parameters such as temperature, dust loading, water vapor and ozone abundance, water ice and CO2 clouds distribution, collected by SPICAM, PFS, OMEGA, HRSC and VMC together with subsequent modeling have provided key contributions to our understanding of the martian climate. Recent spectroscopic monitoring of the 2018 dust storm revealed dust properties, their spatial and temporal variations and atmospheric circulation. More than 10,000 crossings of the bow shock by Mars Express allowed ASPERA-3 to characterize complex behavior of the magnetic boundary topology as function of the solar EUV flux. Observations of the ion escape during complete solar cycle revealed important dependencies of the atmospheric erosion rate on parameters of the solar wind and EUV flux and established global energy balance between the solar wind and escaping ion flow. The observations showed that ion escape can be responsible for removal of about 10 mbar over the Mars history that implies existence of other more effective escape channels. The structure of the ionosphere sounded by the MARSIS radar and the MaRS radio science experiment was found to be significantly affected by the solar activity, the crustal magnetic field, as well as by the influx of meteorite and cometary dust. MARSIS and ASPERA-3 observations suggest that the sunlit ionosphere over the regions with strong crustal fields is denser and extends to higher altitudes as compared to the regions with no crustal anomalies. Several models of the upper atmosphere and plasma environment are being developed based on and in support of the collected experimental data. The models aim at creating user-friendly data base of plasma parameters similar to the Mars Climate Database that would be of great service to the planetary community. A significant recent achievement was the flawless transition to the >gyroless> attitude control and operations mode on the spacecraft, that would allow mitigating the onboard gyros aging and extending the mission lifetime. In November 2018 ESA's Science Programme Committee (SPC) confirmed the mission operations till the end of 2020 and notionally approved its extension till the end of 2022. The talk will give the Mars Express status, review the recent science highlights, and outline future plans focusing on synergistic science with TGO

A multidimensional adapted process model of teaching

In the present study, we aimed to specify the key competence domains perceived to be critical for the teaching profession and depict them as a comprehensive teacher competence model. An expert panel that included representatives from seven units providing university-based initial teacher education in Finland carried out this process. To produce an active construction of a shared understanding and an interpretation of the discourse in the field, the experts reviewed literature on teaching. The resulting teacher competence model, the multidimensional adapted process model of teaching (MAP), represents a collective conception of the relevant empirical literature and prevailing discourses on teaching. The MAP is based on Blömeke et al.’s, Zeitschrift für Psychologie, 223, 3–13, (<a title="Blömeke, S., Gustafsson, J., & Shavelson, R. (2015). Beyond dichotomies: Competence viewed as a continuum. Zeitschrift für Psychologie, 223, 3–13. https://doi.org/10.1027/2151-2604/a000194 ." href="https://link.springer.com/article/10.1007/s11092-021-09373-9#ref-CR14">2015) model which distinguishes among teacher competences (referring to effective performance of teachers’ work), competencies (knowledge, skills, and other individual competencies underlying and enabling effective teaching), and situation-specific skills of perceiving, interpreting, and making decisions in situations involving teaching and learning. The implications of the MAP for teacher education and student selection for initial teacher education are discussed. </p

Tiimitoiminta työyhteisössä

Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja. Tiimit ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja toimintamalliin ja ne pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan. Tiimityöskentelyä käytetään, koska tiimien avulla kyetään paremmin vastaamaan yritysmaailman nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja olosuhteisiin. Hyvä tiimi pystyy toimimaan tehokkaammin ja tuottavammin kuin sen jäsenet yhteensä yksilöinä. Tiimien johtamisessa korostuvat valmentava johtajuus, vastuun ja valtuuksien jakautuminen koko tiimin kesken ja se, että johtaja on lähellä johdettaviaan. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin erään suuren organisaatiorakennettaan madaltaneen yrityksen eri yksiköiden tiimitoimintaa. Yksiköiden tiimitoimintaa tarkastellaan kuuden työn teoreettiseen viitekehykseen valitun osa-alueen näkökulmasta. Näkökulmat ovat valmentava johtaminen, vuorovaikutus, osaamisen kehittyminen, sitoutuminen ja palkitseminen, tavoitteellisuus sekä pelisäännöt ja roolit. Tutkimus tehtiin kohdeorganisaation kolmen yksikön henkilöstölle. Tutkimusmenetelminä käy-tettiin sekä laadullista että määrällistä menetelmää. Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin lähettämällä monivalintaväittämiä ja avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake yksiköiden työntekijöille ja tekemällä teemahaastattelut yksiköiden johtajille. Sekä kyselyn että haastattelujen runko johdettiin opinnäytetyön teoreettisesta viitekehyksestä. Kysely toteutettiin käyttämällä Laurean E-lomaketta. Siihen vastasi 22 henkilöä, kun kohdejoukko oli kooltaan yhteensä 33 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin näin 67. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja antaa kohdeorganisaatiolle tietoa siitä, toimivatko tutkittavat yksiköt aidosti tiimeinä ja mitkä ovat niiden valmiudet toimivan tiimityöskentelyn aikaansaamiseksi. Kaikissa tutkituissa yksiköissä tiimitoimintaa tukevia asioita olivat mahdollisuus osaamisen kehittämiseen, sitoutuminen ja työtovereilta oppiminen. Keskeisimmiksi kehittämistavoitteiksi nousivat kaikissa kolmessa yksikössä tavoitteiden kirkastaminen ja kilpailuasetelman muuttaminen yhteistyöksi. Yhdestä yksiköstä tiimitoimintaa tukevia tekijöitä löydettiin selvästi enemmän verrattuna kahteen muuhun yksikköön. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että yksiköitä ei voi vielä kutsua todellisiksi tiimeiksi. Kun arvioidaan tiimityöskentelyn tämän hetkistä tilaa, voidaan päätellä, että tiimit ovat vasta kehitysvaiheessa, sillä kaikki tiimitoiminnassa vaadittavat perusominaisuudet eivät toteudu. Kaikissa yksiköissä on potentiaalia hyvän tiimitoiminnan aikaansaamiseksi ja jo nykytilassaan niissä havaittiin useita tiimityöskentelyä puoltavia seikkoja. Kehitystä täytyy kuitenkin tapahtua, ennen kuin yksiköt täyttävät kaikki toimivan tiimityöskentelyn edellytykset.Teamwork in Work Community A Team is a small group of people where each member contributes their individual skills to the team. Teams are committed to a common goal, performance targets and procedures that hold the team commonly responsible for their achievement. Teamwork is used since teams enable companies to better adhere to rapidly changing needs and situations in the business world. A good team can function more efficiently and productively than its members would do collectively as individuals. In this thesis, teamwork in a company which has simplified its organizational structure was researched. Separate departments’ teamwork was observed from the perspective of six chosen categories. The categories are Coaching Management, interaction, skill development, commitment and rewarding, target orientation, and roles and rules of the game. The research was conducted on the personnel of three separate departments in the target organization. The used research methods were both qualifying and quantifying methods. The research data was collected by sending each employee a questionnaire that included both multiple choice and open-ended questions. In addition, individual interviews were held with the department heads. The questionnaire was made by using Laurea’s E-form and it was sent to the respondents via e-mail. The questionnaire was completed by 22 respondents. The sample size was 33 respondents and the response rate was 67 percent. The goal of the thesis was to determine and give the target organization information on whether the researched departments genuinely function as a team and, furthermore, what preparation was needed to allow the teamwork function properly. In all researched departments the aspects that contributed to teamwork were commitment, learning from team mates and opportunities for individual skill development. Several points for improvement were found, but perhaps the most integral points were the problems with goal setting and reaching the set goals. Pivotal room for improvement was found in all three departments to convert the competition setting into a cohesive teamwork setting. In one particular department factors that supported teamwork were more readily found when compared to the two other departments. The result of the research shows that departments cannot be called “teams” by its definition. When evaluating the current state of the teamwork of the researched departments it can be concluded that the teams are still in their development phase, since all the requirements of true teamwork are yet to be materialized. All departments have potential to develop their teamwork to a good level. Even at its present state the departments showed several matters advocated to a functioning teamwork. However, progress must take place before the departments fulfill the criteria of teamwork

Kolmansien osapuolten palvelukehitys sähkökaupan keskitetyissä tiedonvaihtopalveluissa

Remarkable changes have been occurring in the electricity markets in recent years, and one of the most significant changes in the Finnish electricity market is the implementation of the datahub system. The datahub is a centralized information exchange system for the electricity retail market. The datahub goes live on February 21, 2022. The datahub system is utilized by electricity retail suppliers and distribution system operators. Additionally, third parties can use the datahub system. The third parties are service providers who can provide services to the market parties and the end customers in the electricity retail market. This study aimed to discover what kind of companies would act as third parties in the datahub and what type of service development the parties have planned for the forthcoming years. Furthermore, the target was to discover the role of the datahub operator in service development. The research was conducted with a questionnaire, followed by party-specific interviews. The questionnaire was targeted to as a large group of parties as possible. For the interviews, a total of six parties were interviewed. As a result, the operation of third parties in the electricity markets in general and in the datahub system was clarified. All in all, the third parties consider the implementation of the datahub system a good change in the retail market with several advantages. Some challenges and development ideas were detected as well. Potentially feasible development ideas are added to the development request backlog of the datahub development team. Via the backlog, development ideas are considered in the further development of the system. The role of the datahub operator is to support the development. However, it shall be considered that all the realized development stays within the legislative scope set for the datahub operator.Sähkömarkkinoilla on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja yksi merkittävimmistä Suomen sähkömarkkinoilla tapahtuvista muutoksista on datahub-järjestelmän käyttöönotto. Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä. Datahub otetaan käyttöön 21.2.2022. Datahub-järjestelmää käyttävät sähkön vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat. Lisäksi kolmannet osapuolet voivat hyödyntää datahub-järjestelmää. Kolmannet osapuolet ovat palveluntarjoajia, jotka voivat tarjota palveluita sekä markkinaosapuolille että loppuasiakkaille sähkön vähittäismarkkinoilla. Diplomityön tavoitteena oli selvittää, millaiset yritykset toimisivat datahubissa kolmansina osapuolina ja millaista palvelukehitystä osapuolet ovat suunnitelleet tuleville vuosille. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, mikä on datahub-operaattorin rooli palvelukehityksessä. Tutkimus tehtiin kyselylomakkeella, jota seurasi osapuolikohtaiset haastattelut. Kysely suunnattiin mahdollisimman suurelle joukolle toimijoita. Haastattelut toteutettiin kuuden osapuolen kanssa. Työn tuloksena käsitys kolmansien osapuolten toiminnasta sähkömarkkinoilla yleisesti sekä datahub-järjestelmässä selkeytyi. Kaiken kaikkiaan kolmannet osapuolet kokevat datahub-järjestelmän käyttöönoton olevan hyvä muutos vähittäismarkkinoilla lukuisine hyötyineen. Haasteita ja kehitysideoita havaittiin myös. Mahdollisesti toteutettavissa olevat kehitysideat lisätään datahub-kehitystiimin kehityspyyntöjen seurantalistalle. Seurantalistan kautta kehitysideat huomioidaan järjestelmän jatkokehityksen suunnittelussa. Datahub-operaattorin tehtävänä on tukea toiminnan kehitystä. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikki toteutettava kehitys on datahub-operaattorille asetetun lainsäädännön rajoissa

Att få politiken på kroken

Fisket har enligt tradition varit viktigt på Åland men är ett yrke som alltmer håller på att försvinna. Ökade utmaningar i form av begränsningar och regelverk, samt miljömässiga faktorer stramar åt fiskarnas olika möjligheter att bedriva deras näring. Uppsatsens syfte är att försöka förstå hur småskaliga fiskare på Åland uppfattar sitt yrke, sin roll och sin försörjning samt hur de agerar för att kunna verka som fiskare och bemöta de utmaningar deras yrke ställer på dem. Studien har ett fenomenologiskt angreppsätt där jag vill försöka empiriskt skildra och analysera hur fiskarna uppfattar sin vardagsvärld. För att kunna besvara uppsatsens syfte appliceras de analytiska begreppen habitus, kapital och sociala fält av sociologen Bourdieu, redovisningskultur redovisad av Cris Shore och Susan Wright, och alienation tolkad av filosofen Hartmut Rosa. Studien utfördes på huvudön Åland där sju fiskare intervjuades samt tre övriga ”grupper” för att få en djupare förståelse för fiskarnas situation och dess relation till dessa. Intervjuerna byggdes upp enligt semi-strukturerad modell. Fisket är ett levande intresse som både skapar och kännetecknar en viss identitet, ett specifikt habitus. De åländska fiskarnas habitus är starkt kopplat till att kunskaper och färdigheter gått i arv i familjer där fiskare vuxit upp med fisket. Fiskarna uppskattar friheten; att vara i naturen, flexibiliteten och att vara sin egen. Detta är något fiskarna anser meningsfullt och som de försöker uppnå som fiskare. Dock har denna idealt föreställda livsstil kolliderat med hur fisket har utvecklats, där fisket står inför flera utmaningar i dagsläget. Fisket och att vara fiskare har förändrats och utvecklats till en allt svårare bransch att uppnå lönsamhet i. Det beror på dels naturliga fenomen såsom ökad population av säl, dels lagstiftningen som hindrar till att bedriva ett önskat fiske. Lagstiftningen präglas av den så kallade redovisningskulturen och begränsar fiskarnas möjlighet till fiske. Fiskarna behöver anpassa sig och förändra sitt fiske. Detta kan resultera i att fiskaren känner sig främmande för sin egen näring och uppleva så kallad alienation. En väg som flera fiskare har valt för att få lönsamhet i sitt fiske är förädling. Förädlingen kan ses som ett innovativt agerande för att kunna verka i sitt yrke. Det kan ses vara ett alternativt sätt att ta kontroll över sin näring och framtid, och en form av motstånd mot de begränsningar av fiskarnas verksamhet som ägt rum de senaste decennierna. Det innebär att fiskarna arbetar tillbaka till det som kännetecknar livet som fiskare och det som utgör ett gott liv som fiskare. Producentorganisationen har ambition för utveckling men har inget handlingsutrymme att påverka eller göra sig hörd inför politiken. Fiskarna har gått från att vara mobiliserade till att bli mer individualiserade. Tilliten och kommunikationen till myndigheten Fiskeribyrån är bristande, vilket stagnerar utvecklings- och samarbetsmöjligheter. Rådande utmaningar minskar antalet fiskare och därmed förlorar näringen alltmer betydelse. Livet som fiskare är inte lika självklart numera, på grund av dagens och framtidens utmaningar. Det behöver finnas förutsättningar att nyetablerade fiskare har en möjlighet att försörja sig, annars riskeras den kunskap som fiskarna bär på att försvinna. Dock ger dagens småskaliga fiskare på Åland förhoppningar och fortsätter trots utmaningarna, och söker därmed efter möjligheter att kunna fortsätta att verka som fiskare.Fishing has traditionally been important in Åland but is an occupation that is increasingly disappearing. Increased challenges in the form of restrictions and regulations, as well as environmental factors tighten the various opportunities for fishermen to pursue their livelihood. The purpose of the essay is to try to understand how small-scale fishermen on Åland perceive their profession, their role and their livelihood, as well as how they act to be able to work as fishermen and meet the challenges their profession poses to them. The study has a phenomenological approach where I want to try to empirically depict and analyse how the fishermen perceive their everyday world. In order to answer the purpose of the essay, the analytical concepts of habitus, capital and social fields are applied by the sociologist Bourdieu, audit culture reported by Cris Shore and Susan Wright, and alienation interpreted by the philosopher Hartmut Rosa. The study was carried out on the main island of Åland, where seven fishermen were interviewed as well as three other "groups" to gain a deeper understanding of the fishermen's situation and its relationship to them. The interviews were structured according to a semi-structured model. Fishing is a living interest that both creates and characterises a certain identity, a specific habitus. The habitus of the Åland fishermen is strongly linked to knowledge and skills being passed down in families where fishermen grew up fishing. Fishermen appreciate freedom; to be in nature, the flexibility and to be oneself. This is something the fishermen consider meaningful and which they try to achieve. However, this ideal lifestyle has collided with the way fishing has developed, where fishing is facing several challenges today. Fishing and being a fisherman has changed and developed into an increasingly difficult industry to achieve profitability in. This is partly due to natural phenomena such as an increased population of seals, and partly to legislation that prevents the pursuit of desired fishing. The legislation is characterised by the so-called audit culture and limits the fishermen's opportunity to fish. The fishermen need to adapt and change their fishing. This can result in the fisherman feeling alienated from his own livelihood. A route that several fishermen have chosen to gain profitability in their fishing is processing. To process can be seen as an innovative action to be able to work in one's profession. It can be seen as an alternative way of taking control of their livelihood and future, and a form of resistance to the restrictions on the fishermen's activities that have taken place in recent decades. This means that the fishermen work back to what characterises life as a fisherman and what constitutes a good life as a fisherman. The producer organisation has ambition for development but has no room for action to influence or make itself heard in front of politics. Fishermen have gone from being mobilised to becoming more individualised. There is a lack of trust and communication with Fiskeribyrån (the Fisheries Agency on Åland), which stagnates opportunities for development and cooperation. Current challenges are reducing the number of fishermen and thus the industry is increasingly losing importance. Life as a fisherman is not as obvious nowadays, due to the challenges of today and the future. There needs to be conditions for newly established fishermen to have an opportunity to make a living, otherwise the knowledge that the fishermen carry risks disappearing. However, today's small-scale fishermen on Åland give hope and continue despite the challenges, and are thus looking for opportunities to continue working as fishermen

Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmien päätöksenteko, tehokkuus ja kokouskäytännöt

Johtoryhmätyöskentely on monimuotoinen johtamiskokonaisuus, johon kohdistuu odotuksia, vaatimuksia ja toivomuksia monilta tahoilta. Sisäiset ja ulkoiset toimintaympäristön muutokset aiheuttavat nykypäivänä haasteita niin johtamisessa kuin strategiatyössä. Johtoryhmien rooli on noussut entistä vaativampaan asemaan. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmätyöskentelyä päätöksenteon, tehokkuuden ja kokouskäytäntöjen näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli selittää työn teoriatiedon kautta, mitä johtoryhmätyöskentelyn kokonaisuus ja rajauksen piiriin valitut osiot sisältävät. Työn tutkimuksen kautta selvitettiin, mitä kehittämiskohteita johtoryhmätyöskentelyssä on havaittavissa. Lähtökohdaksi tutkimukselle valittiin pääosin kysymyksiä, jotka liittyivät päätöksentekoon, tehokkuuteen ja kokouskäytäntöihin. Tutkimus suoritettiin tapaustutkimuksena, jonka lisäksi tuloksia täydennettiin haastattelulla. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi johtoryhmään liittyviä rooleja, kokoonpanoa, tulosvastuita ja tehtäviä sekä strategista johtamista ja suunnittelua. Päätöksenteossa käydään läpi päätöksenteon luonnetta, päätösten tärkeyden kriteereitä, päätöksentekotapoja ja vastuuta. Tehokkuuden osalta käydään läpi keinoja tehokkuuteen, monimuotoisuutta, laadunvarmistusta, yleisiä haasteita, viestintää ja vuorovaikutusta sekä lisäarvoa. Kokouskäytäntöosiossa keskitytään erilaisiin kokouskäytäntöihin sekä virtuaalityöskentelyyn. Empiriaosuudessa kartoitetaan johtoryhmätyöskentelyä edellä mainituista näkökulmista, joiden pohjalta on laadittu analyysi ja johtopäätökset tutkimuksesta. Opinnäytetyön kartoitus toimii lähtötilanteen katsauksena johtoryhmätyöskentelyn kehittämiselle. Tutkimuksessa saavutettujen havaintojen mukaan johtoryhmien työskentelykokonaisuutta voi kehittää sekä yksilö- että ryhmätasolla. Kokoustyöskentelyn tehokkuuteen on mahdollista kiinnittää huomiota ja päätöksentekoon sekä kokousten valmisteluun on monimuotoisia kehittämismahdollisuuksia.The decision-making, efficiency and meeting practices of the executive teams at the Social and Health Services of the City of Espoo The working method of the executive teams is that of versatile management, which is subject to various expectations, requirements and requests. At the present time internal and external changes in the operating environment present challenges both in management and strategic work. The purpose of this thesis was to assess the executive team’s working methods at the Social and Health Services of the City of Espoo from the perspective of decision-making, efficiency and meeting practices. The theoretical section of this thesis explores the nature and limits of the working methods of the management group. The purpose of the research was to uncover potential areas of development. The starting point for this study was the selection of questions mainly regarding decision making, efficiency and meeting practices. The research was conducted as a case study and completed with an interview. The theoretical framework examines the role of the management groups, in terms of composition, profit responsibility and tasks, as well as strategic management and planning. Decision-making is analysed in terms of its character, the criteria of importance used in decision making, the methods of making decisions and responsibility. The study explores the concept of efficiency in terms of the means to achieve efficiency, its diversity, quality assurance, general challenges, communication, interaction and added value. In the section on meeting practices the study focuses on the distinction between dissimilar practices and virtual practices. The practices of the management group are also charted in the empirical section from the above perspectives. A discussion and conclusion are offered on the basis of the findings. This thesis serves as a survey of the starting point for the development of executive teams. Based on the research findings the working methods of the executive teams can be developed both on an individual and group basis. The efficiency of the meeting practices of the executive groups can be developed and should be emphasized. There are various areas of development to improve decision-making and preparation for meetings

Äidin kasvatustyyli ja vanhemmuuskyvykkyys sekä lapsen oppijaminäkuva

Kasvatustyylit määritellään yleisesti auktoritatiivisen, autoritaarisen ja sallivan kasvatustyylin pohjalta. Vanhemmuuskyvykkyys käsitetään osaksi vanhemman yleistä kyvykkyydentunnetta, ja se määritellään vanhempien omaksi arvioksi kyvystään suoriutua vanhemmuuteen liittyvistä tehtävistä. Oppijaminäkuvalla puolestaan tarkoitetaan lapsen omaa käsitystä itsestään oppijana. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia kasvatustyylejä äidit käyttävät ja millainen on heidän vanhemmuuskyvykkyytensä. Kolmanneksi selvitettiin, millainen oppijaminäkuva 8-vuotiaalla lapsella on lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä matematiikassa. Lopuksi tarkasteltiin näiden tekijöiden välisiä suhteita osana laajempaa kasvatuksen ja vanhemmuuden kenttää. Tutkimus toteutettiin osana monitieteistä Turun yliopiston Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta, jonka tavoitteena on tuottaatietoa lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista. Tämä tutkimus on osa Kasvatuksen avaimet -osatutkimusta. Faktori- ja klusterianalyysin avulla tutkimusaineistosta muodostettiin ulottuvuuksia, joiden perusteella eroteltiin kasvatustyylejä sekä erilaisia oppijaminäkuvaprofiileja. Vanhemmuuskyvykkyyttä tutkittiin käyttäen aiemmassa tutkimuksessa validoitua mittaria. Äideistä pystyttiin tässä tutkimuksessa erottamaan kolmea erilaista kasvatustyyliä. Kaikki kolme tyyliä pohjautuivat auktoritatiiviseen kasvatustyyliin, jonka pääpiirteenä on lämpö kasvatuksessa. Ryhmät erosivat toisistaan kasvatuksen kontrolloivuudessa ja kuormittavuudessa. Äidit kokivat vanhemmuuskyvykkyytensä kasvatustyylistä riippumatta erittäin hyväksi. Myös lasten oppijaminäkuva oli tämän tutkimuksen tulosten perusteella hyvällä tasolla, ja poikien oppijaminäkuva oli matematiikassa tyttöjä parempi. Kasvatustyyleillä ja vanhemmuuskyvykkyydellä ei tässä tutkimuksessa ollut suoraa yhteyttä lapsen oppijaminäkuvaan. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kasvatus ja vanhemmuus sekä niihin liittyvät tekijät ovat moninainen ja kompleksinen kokonaisuus. Kasvatustyylit ja vanhemmuuskyvykkyys ovat osa kasvatuksen verkostoa, jossa monet tekijät ovat yhteydessä toisiinsa sekä edelleen lapsen kasvuun ja kehitykseen. Suomalaisäidit kasvattavat lapsiaan lämpimästi huolimatta siitä, kokevatko he kasvatuksen muita raskaammaksi tai käyttävätkö he kasvatuksessaan enemmän kontrollia. Jatkotutkimuksia ajatellen olisi mielenkiintoista selvittää koulutukseltaan ja taustoiltaan heterogeenisemman joukon eroja kasvatustyyleissä ja vanhemmuuskyvykkyydessä sekä edelleen näiden yhteyttä lapsen oppijaminäkuvaan. Lisäksi molempien vanhempien tutkiminen antaisi yhteyksistä kokonaisvaltaisemman kuvan