Bullous pemphigoid-associated chronic atrophic gastritis

Non peer reviewe

Black Queen Evolution and Trophic Interactions Determine Plasmid Survival after the Disruption of the Conjugation Network

Mobile genetic elements such as conjugative plasmids are responsible for antibiotic resistance phenotypes in many bacterial pathogens. The ability to conjugate, the presence of antibiotics, and ecological interactions all have a notable role in the persistence of plasmids in bacterial populations. Here, we set out to investigate the contribution of these factors when the conjugation network was disturbed by a plasmid-dependent bacteriophage. Phage alone effectively caused the population to lose plasmids, thus rendering them susceptible to antibiotics. Leakiness of the antibiotic resistance mechanism allowing Black Queen evolution (i.e. a “race to the bottom”) was a more significant factor than the antibiotic concentration (lethal vs sublethal) in determining plasmid prevalence. Interestingly, plasmid loss was also prevented by protozoan predation. These results show that outcomes of attempts to resensitize bacterial communities by disrupting the conjugation network are highly dependent on ecological factors and resistance mechanisms.</p

Pre-Targeting and Direct Immunotargeting of Liposomal Drug Carriers to Ovarian Carcinoma

Peer reviewe

Erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien tukeminen : Kirjallisuuskatsaus

Vanhemmuuden tukeminen erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla on erityisen tärkeää vanhempien jaksamisen ja pärjäämisen vuoksi. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien tuen tarpeesta ja käytetyistä tukimuodoista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhemmuuden tukimuotojen kehittämiseen, silloin kun perheessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tutkimuksen aineiston haku tehtiin useammasta eri tietokannasta, joista oletettiin löytyvän asetettujen tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa. Kattavan haun takaamiseksi tutkimuksia haettiin sekä sähköisesti että manuaalisesti. Opinnäytetyön aineisto koostui 10 tutkimuksesta. Aineisto analysoitiin teemoittelemalla se vanhemmuuden roolikartan mukaan. Kirjallisuuskatsaus toi esille erityistä tukea tarvitsevan lapsen tuovan monenlaisia haasteita vanhemmuuteen. Vanhemmat kokivat riittämättömyyden tunnetta ja neuvottomuutta, oma jaksaminen oli koetuksella sekä arjen pyörittäminen tuntui haasteelliselta. Vanhemmuuden tukimuotoja oli tarjolla, mikäli vanhemmat osasivat ne etsiä ja hyödyntää. Apu piti itse löytää, sitä ei kukaan tullut tarjoamaan. Tukimuodot koettiin hyväksi. Vanhemmat saivat apua jaksamiseen, keinoja lapsen kanssa pärjäämiseen sekä arjen hallintaan. Työtä voi hyödyntää erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevät eri alojen ammattilaiset sekä lasten vanhemmat. Ammattilaiset saavat työstä kuvauksen siitä, mitä haasteita vanhemmilla on arjessa ja mihin he tarvitsevat apua. Vanhemmat taas saavat arvokkaita vinkkejä eri tukimuodoista ja siitä, miten ne on koettu. Jatkossa olisi hyvä selvittää, kuinka ammattilaiset kokevat perheiden ja vanhempien tilanteen. Lisäksi voisi tutkia kuinka perheet pärjäävät jos lapsi ei ole saanut diagnoosia, mutta on erityistä tukea tarvitseva.Supporting the parents of a child with special needs is very important in order for the parents to be able to cope. The purpose of this study was to provide information on the parents’ need of support and on the forms of support currently used. The aim of this study was to provide information for the development of the forms of supporting parents when a family has a child with special needs. The research method used was a literature review. The search for the material for this study was performed by using several databases which were assumed to include relevant information considering the research question. In order to have a comprehensive search, the collection of research material was made both electronically and manually. The material of this bachelor’s thesis consisted of ten studies. The material was analyzed by categorizing it into different themes with the help of a parenting role map. The literature review indicated that a child with special needs brings several challenges to parenthood. The parents felt insufficiency and helplessness, their own strength was tested and it was challenging to manage the weekly routines. The support forms for parents were available if the parents knew how to find them and benefit from them. They had to find the help by themselves, it was not offered. The forms of support were found to be good. The parents received help in order to have enough strength, ways to cope with the child and manage the weekly routines. Professionals from different sectors working with children with special needs and children’s parents may utilize this study. The study describes to professionals what type of challenges parents have with their weekly routines and what type of help they need. Parents, on the other hand, receive valuable advice on the different support forms and on the related experiences. In the future it would be fruitful to examine how specialists see the situation of families and parents. In addition, it would be useful to investigate how families cope if the child does not have a diagnosis but he or she has a special need

Investigation of Bacterial Biofilms on Clinically Relevant Materials and Effects of Antimicrobials

Biofilm, a major lifestyle of bacteria, refers to bacterial communities surrounded by a self-produced protective slimy matrix. Due to this matrix and the reduced metabolic activity of bacteria within them, biofilms usually withstand the eradication of conventional antibiotics, leading to recalcitrant and recurrent infections. Therefore, there is an immense need for discovering novel truly effective anti-biofilm treatment strategies that do not promote the development of antibiotic resistance. Biofilms colonizing permanently inserted indwelling medical devices are particularly challenging as their eradication always requires some kind of invasive surgery. Even though a wide variety of biomaterials are used in medical devices, the thorough understanding of biofilm characteristics or formation on such materials is still limited. In this thesis, a multidimensional orthogonal approach was taken to characterize biofilm dynamics on different biomaterials (borosilicate glass, plexiglass, hydroxyapatite, titanium, and polystyrene) at different maturation points (18, 42, and 66 h) (study I). This study covered (i) biomaterial surface properties (and the correlation with material susceptibility to biofilm formation), (ii) biofilm matrix structures (via proteosurfaceomics and polysaccharide/protein content determinations), and (iii) biofilm functionality (antimicrobial tolerance studies). Staphylococcus aureus, which is a major pathogen in medical device-associated infections, was chosen as a model organism for this study. The matrix-associated polysaccharide content was observed to play an important role in the initial stages of biofilm formation as its amount decreased towards the end of the observation period. In turn, the matrix-associated protein content seemed to increase over time. Interestingly, the classical surface proteins that have been deemed as the most attractive targets in antibiotic development, demonstrated high biomaterial-dependent variability in their amounts. In turn, the presence of non-classical surface proteins “moonlighting proteins”, forming the major portion of the core proteosurfaceome, did not appear to be strongly dependent on the material. It is known that biofilm inhabitants reutilize cytoplasmic proteins as moonlighting constituents in the extracellular space, offering enhanced bacterial attachment, virulence, and antibiotic tolerance. Therefore, inhibiting moonlighting activity would offer a novel target for anti-biofilm agent/material development. Finally, biofilms formed on hydroxyapatite were in many cases more susceptible to antibiotics than titanium-associated biofilms. Also, according to our findings, the biofilm age did not always correlate with the increased antibiotic tolerance. To the best of our knowledge, study I is among the pioneer investigations shedding light onto the matrix-associated proteosurfaceomes of S. aureus biofilms developed on different biomaterials and at diverse biofilm formation points. The study offers further mechanistic insights into biofilm formation and the findings may facilitate the development of new anti-biofilm compounds. After focusing on the more fundamental aspects of biofilm formation on different materials, the next goal was to study whether one of these biomaterials, hydroxyapatite, could be protected from biofilm colonization with a novel non-antibiotic combination product. This was studied in two in vitro biofilm infection models: for prosthetic joint infections (PJIs) (modelled using S. aureus and Staphylococcus epidermidis; study II) and periodontitis (using Aggregatibacter actinomycetemcomitans; study III). Both diseases cause significant individual burden and would benefit from an approach with both biofilm-eradicating and bone-preserving capabilities. The rise of antibiotic resistance is a top threat to public health, and thus innovative treatment options reducing the use of conventional antibiotics are desired. Based on this, bioactive glass S53P4 (BAG), a bone-constructing material with a completely divergent (i.e. physical-based) bactericidal mechanism, was chosen as a focus here. Additionally, it has been previously reported that the bone construction ability of other bioactive glasses can be enhanced by combining them with anti-osteoporotic drugs, i.e. bisphosphonates (BPs). However, how the addition of BPs (alendronate, clodronate, etidronate, risedronate, and zoledronate) influences the anti-biofilm effect of BAG has not been previously studied, and this was the main research question in studies II and III. Etidronate-BAG and risedronate-BAG were found to be the most promising combinations from the perspective of both studies (II and III), while clodronate-BAG was not effective against any of the strains. Risedronate was the only BP that had an intrinsic anti-biofilm effect against all the tested strains. Moreover, an enhanced anti-biofilm effect was systematically observed in study III, probably due to the longer treatment period (48 h) compared to the one used in study II (24 h). Finally, a possible mechanistic perspective to the anti-biofilm effect of BP-BAG combinations was undertaken. The observed anti-biofilm effects could not be rationalized alone with lowered pH values. Increased osmotic pressure or another yet-unknown mechanism seems to contribute to the observed anti-biofilm effect. In conclusion, the results of studies II and III further support the use of the most effective BP-BAG combinations in protecting biomaterials from biofilm infections in PJI and periodontal applications.  Biofilmi on bakteerien yleisin kasvutapa, ja sillä tarkoitetaan bakteeriyhdyskuntia, joita ympäröi bakteerin tuottama suojaava limamatriisi. Tästä limamatriisista ja bakteerien vähäisestä metabolisesta aktiivisuudesta johtuen tavanomaiset antibiootit osoittautuvat yleensä tehottomiksi biofilmi-infektioiden hoidossa. Seurauksena tästä voi syntyä sitkeitä ja toistuvia infektioita. Onkin suuri tarve löytää uusia aidosti tehokkaita biofilmien vastaisia hoitostrategioita, jotka eivät kuitenkaan edistäisi antibioottiresistenssin kehittymistä. Biofilmit, jotka muodostuvat elimistön sisään pysyvästi asennetuille lääkinnällisille laitteille, ovat erityisen haastavia, koska niiden hävittäminen vaatii aina jonkinlaisen invasiivisen leikkauksen. Vaikka lääkinnällisissä laitteissa käytetään monenlaisia biomateriaaleja, perusteellinen ymmärrys biofilmien ominaisuuksista ja muodostumisesta näille materiaaleille on edelleen rajallista. Tässä väitöskirjassa hyödynnettiin moniulotteista ortogonaalista lähestymistapaa analysoitaessa eri-ikäisten (18, 42 ja 66 h) biofilmien dynamiikkaa eri biomateriaaleilla (borosilikaattilasi, pleksilasi, hydroksiapatiitti, titaani ja polystyreeni) (tutkimus I). Tämä tutkimus käsitti (i) näiden materiaalin pintaominaisuuksien määrittämisen, sekä analyysin ominaisuuksien korrelaatiosta biofilmin muodostumisherkkyyden kanssa. Seuraavaksi, (ii) näiden eri materiaaleille muodostettujen ja eri-ikäisten biofilmien matriisikoostumukset analysoitiin (käsittäen proteiinisurfaseomien ja polysakkaridi-/proteiinipitoisuuksien määritykset). Lopuksi tutkittiin (iii) eroavatko eri materiaaleille muodostuneet ja eri-ikäiset biofilmit antibioottivastustuskyvyn suhteen. Staphylococcus aureus on merkittävä taudinaiheuttaja lääkinnällisiin laitteisiin liittyvissä infektioissa, ja se valittiin malliorganismiksi tähän tutkimukseen. Matriisin polysakkaridien havaittiin olevan tärkeässä roolissa biofilmin muodostumisen alkuvaiheessa, ja niiden määrät vähenivät tarkkailujakson edetessä. Matriisiin proteiinipitoisuus puolestaan näytti kasvavan ajan kuluessa. Perinteisesti houkuttelevina antibioottikehityskohteina pidettyjen klassisten pintaproteiinien määrät osoittautuivat olevan riippuvaisia käytetystä biomateriaalista. Ei-klassisten pintaproteiinien, nk. ”monitoimijaproteiinien” (eng. moonlighting proteins) määrät eivät puolestaan näyttäneet olevan voimakkaasti riippuvaisia käytetystä materiaalista. Nämä monitoimijaproteiinit muodostivat myös suurimman osan ydinproteiinisurfaseomista. Tiedetään, että biofilmipopulaatio hyödyntää ensin näitä monitoimijaproteiineja sytoplasmassa, jonka jälkeen ne siirtyvät uudiskäyttöön solunulkoiseen tilaan. Solunulkoisessa tilassa ne edistävät bakteerien kiinnittymis-, taudinaiheuttamis- ja antibioottien vastaista puolustautumiskykyä. Tämän monitoimi-ilmiön estäminen voisikin toimia uutena kohteena biofilmin vastaisten lääkeaineiden/materiaalien kehityksessä. Lopuksi havaittiin, että hydroksiapatiitille muodostuneet biofilmit olivat monissa tapauksissa herkempiä antibiooteille kuin titaanille muodostuneet biofilmit. Havaintojemme mukaan myöskään biofilmin ikä ei aina korreloinut lisääntyneen antibioottivastustuskyvyn kanssa. Parhaan tietomme mukaan tutkimus I toimii edelläkävijänä valaisten S. aureus-biofilmimatriisien proteiinisurfaseomien koostumuksia, kun eri ikäisiä biofilmejä on muodostettu eri biomateriaaleille. Tutkimus tarjoaa uudenlaisia näkemyksiä koskien biofilmin muodostumista, ja nämä havainnot voivat helpottaa uusien biofilmien vastaisten yhdisteiden kehitystyötä. Näiden perustavanlaatuisten muodostumistutkimusten jälkeen seuraavana tavoitteena oli tutkia, voisiko yhtä näistä biomateriaaleista, hydroksiapatiittia, suojata biofilmin muodostumiselta uudentyyppisellä antibiootittomalla yhdistelmätuotteella. Tätä tutkittiin kahdessa in vitro biofilmi-infektiomallissa: nivelproteesi-infektiomallissa (S. aureus- ja Staphylococcus epidermidis-bakteereja vastaan; tutkimus II) ja parodontiittimallissa (Aggregatibacter actinomycetemcomitans-bakteeria vastaan; tutkimus III). Molemmat sairaudet aiheuttavat yksilölle merkittävää kuormitusta ja niissä hyödyttäisiin hoitomuodosta, jossa yhdistyisivät sekä biofilmejä tuhoavat, että luuta ylläpitävät omaisuudet. Antibioottiresistenssin nousu on merkittävä uhka kansanterveydelle, ja siksi on tarvetta innovatiivisille hoitovaihtoehdoille, jotka vähentävät tavanomaisten antibioottien käyttöä. Siksi luunrakennusmateriaali (bioaktiivinen lasi S53P4; BAG), jolla on täysin poikkeava fysikaalinen bakteereja tappava mekanismi, valittiin näiden tutkimusten keskiöön. Aiempien raporttien mukaan joidenkin bioaktiivisten lasilaatujen luurakentamiskykyä voidaan parantaa osteoporoosilääkkeillä eli bisfosfonaateilla. Kuitenkaan sitä kuinka bisfosfonaattien (alendronaatti, klodronaatti, etidronaatti, risedronaatti ja tsoledronaatti) lisääminen vaikuttaa BAG:n biofilmien vastaiseen tehoon, ei ole aiemmin tutkittu. Tämä toimikin pääasiallisena tutkimuskysymyksenä tutkimuksille II ja III. Etidronaatti-BAG ja risedronaatti-BAG todettiin lupaavimmiksi biofilmien vastaisiksi yhdistelmiksi molempien tutkimusten (II ja III) näkökulmasta, kun taas klodronaatti-BAG ei ollut tehokas mitään tutkittua bakteerikantaa vastaan. Risedronaatti oli ainoa bisfosfonaatti, jolla oli biofilmien vastainen vaikutus yksinään annosteltuna; vaikutus myös ilmeni kaikkia testattuja bakteerikantoja vastaan. Lisäksi biofilmien vastainen teho havaittiin olevan järjestelmällisesti parempi tutkimuksessa III, todennäköisesti johtuen pidemmästä hoitojaksosta (48 h) verrattuna tutkimuksessa II käytettyyn (24 h). Lopuksi annoimme näkökulman selittämään bisfosfonaatti-BAG-yhdistelmien biofilmien vastaisia vaikutuksia. Havaittuja vaikutuksia ei voitu selittää yksinään laskeneilla pH-arvoilla. Kohonnut osmoottinen paine tai muu vielä tuntematon mekanismi näyttääkin osallistuvan tähän. Yhteenvetona voidaan todeta, että tutkimusten II ja III tulokset tukevat tehokkaimpien bisfosfonaatti-BAG-yhdistelmien käyttöä biomateriaalien suojaamisessa biofilmi-infektioilta nivelproteesi-infektio- ja parodontiitti-indikaatioissa

Bovallius-ammattiopiston opiskelijoiden näkemyksiä opiskelijahyvinvointipalveluista. : ”No onko se sitä, että on hyvä olla tiällä, ajetaan meijjän asioita etteenpäin ja pietään huolta meijjän oikeuksista..?

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Bovallius-ammattiopiston, Pieksämäen toimipisteen, viimeisen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyyttä opiston hyvinvointipalveluihin, ja sitä kuinka tietoisia he ovat opiston tarjoamista hyvinvointipalveluista. Opiskelijoiden mielipiteiden pohjalta annettiin kehittämisideoita oppilaitoksen johdolle. Tutkimuksen aineisto koostui 17 kolmannen vuoden opiskelijan haastatteluvastauksesta. Heistä naisia oli seitsemän ja miehiä kymmenen. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tietoa hankittiin haastattelemalla yksitellen 17 opiskelijaa, minkä jälkeen opiskelijoiden vastaukset litteroitiin ja analysoitiin. Haastattelun lajina oli teemahaastattelu eli puolistrukturoitu haastattelu. Kysymysten aihealueita olivat asuntolat, koulun ruokala, psykologin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan sekä kuntoutusohjaajan palvelut, vapaa-ajan toiminta, turvallisuus asuntoloissa ja opistolla sekä yleinen tietämys opiston hyvinvointipalveluista opiskelijoille. Tutkimuksen tulosten mukaan monelle opiskelijalle sana opiskelijahyvinvointipalvelu oli vieras, mutta moni pystyi kuvailemaan mitä heille tuli sanasta mieleen. Melkein kaikki opiskelijat tiesivät palveluluiden olemassaolon, kun heille lueteltiin opiston hyvinvointipalvelut ja lähes kaikki opiskelijat tiesivät henkilöt palveluiden takana. Tästä tehtiin sellainen johtopäätös, että opiskelijat ovat tietoisia palveluista, mutta eivät välttämättä osaa yhdistää sitä vaikeaan opiskelijahyvinvointipalvelu sanaan. Opiskelijat olivat melko tyytyväisiä psykologin, terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan ja kuntoutusohjaajan palveluihin, mutta heidän luokse pääseminen on hankalaa välimatkojen ja ajanvarauksen takia. Näitä palveluita pitäisi siis saada vielä lähemmäs opiskelijoita ja selkiyttää paremmin ketkä henkilöt ovat palveluiden takana. Opiskelijoiden mielestä vapaa-ajan harrastuksia oli runsaasti tarjolla, mutta opiskelijoiden ehdotuksia pitäisi ottaa enemmän huomioon. Vapaa-ajan toimintaa voisikin mielestämme kehittää niin, että uusia harrastuksia kokeiltaisiin enemmän vanhojen harrastusten rinnalla. Lisäksi ohjaajat voisivat varmistaa, että jokainen opiskelija tulee kuulluksi tässä asiassa. Opiskelijat olivat melko tyytyväisiä asuntolassa asumiseen, mutta joissain vastauksissa tuli ilmi, että asuntolassa on välillä rauhaton ja turvaton olo tiettyjen opiskelijoiden riehumisen takia. Myös opistossa koulupäivän aikana joidenkin opiskelutovereiden riehuminen luo turvattomuutta. Tähän tulisi puuttua esimerkiksi selventämällä opiskelijoille käyttäytymissääntöjä ja seuraamukset niiden rikkomisesta. Myös viikoittaiset yhteisökokoukset asuntoloissa voisivat olla tarpeen.ABSTRACT Hiltunen, Tiina & Nikkonen, Katariina. Students’ impressions about student welfare services at Bovallius – vocational school. 60 p., 2 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2012. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services. The aim of this study was to investigate 3rd year students’ complacency about welfare services and how aware students are about welfare services in Bovallius-vocational school. We gave some developmental ideas to the school management based on students’ opinions. The data was gained by interviewing 17 third year students. Seven of the answerers were women and ten were men. Our study was qualitative and it was based on the material that was gained by interviewing singly 17 students, after we transcribed and analyzed the data. The interviewing type in this research was theme interview. The interview was based on the dormitories, services by the school’s diner, the psychologist, the vocational counselor, the public health nurse and the rehabilitation instructor, security in student dormitories and at school and general knowledge about services for students. Moreover we asked opinions about free time activities. According to many students the word student welfare service was a strange word but many of them were able to describe what it meant to them. Almost all of the students were aware of the existence of the services concerning student welfare after researchers listed them the available welfare services and the people behind them. In conclusion, it can be said that students were aware of the services provided to them but they cannot associate it with the word student welfare. All of the interviewiees were quite pleased with the services of the school nurse, the psychologist, the guidance counselor and the rehabilitation instructor but meeting them is quite difficult due to long distances and appointments which are hard to obtain. These services should be brought closer to students and it should be made clear who the persons behind the services are. The students think that there are lots of free time activities but students’ propositions should be more considered. Free time activities should be developed so that everyone would try new things beside the old ones. In addition the instructors could make sure that every student would be heard. Students were quite satisfied living in their dormitories but in some cases it came out that the dormitory and school can be unsafe and restless because of some students. In conclusion the teachers and the school personnel should pay more attention to students’ behavior and welfare. Key words: special student, special vocational school, student welfare services, implication, qualitative researc

Lukutaidon yhteys metakognitiivisiin taitoihin 9. luokalla

Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukutaidon yhteyttä 9.-luokkalaisten oppilaiden metakognitiivisiin taitoihin, kun heidän 7. luokan lukutaitonsa otettiin huomioon. Lisäksi tarkasteltiin, oliko taustamuuttujilla (sukupuoli, lukutottumukset ja vanhempien koulutustausta) yhteyttä oppilaiden metakognitiivisiin taitoihin. Tutkimusaineisto oli osa laajempaa Alkuportaat-pitkittäistutkimusta. Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin keväällä 2014 ja 2016 oppilaiden ollessa 7. ja 9. luokalla. Tutkimusaineisto koostui kahdesta lukutaitoa mittaavasta tehtävästä (tekstin ymmärtäminen ja sanojen lukeminen), vanhempien kyselylomakkeesta sekä oppilaskyselystä, jonka osana oppilaat arvioivat metakognitiivisia taitojaan. Tutkimukseen osallistui 9. luokalla 1 745 oppilasta, joista 829 oli tyttöjä ja 916 oli poikia. Aineisto analysoitiin hierarkkisella regressioanalyysillä. Tulokset osoittivat, että 7. ja 9. luokan lukutaidolla oli positiivinen yhteys 9.-luokkalaisten metakognitiivisiin taitoihin: mitä parempi lukutaito oppilaalla oli, sitä paremmat hänen metakognitiiviset taitonsa olivat. Tytöillä havaittiin olevan paremmat metakognitiiviset taidot kuin pojilla. Lukutottumusten osalta tulokset puolestaan osoittivat, että mitä enemmän oppilaat lukivat vapaa-ajallaan, sitä paremmat heidän metakognitiiviset taitonsa olivat. Lisäksi, mitä korkeampi koulutus vanhemmilla oli, sitä paremmat olivat myös oppilaiden metakognitiiviset taidot. Tämä tutkimus toimii tärkeänä avauksena perusopetuksen päättövaiheessa olevien oppilaiden metakognitiivisten taitojen ja niihin yhteydessä olevien tekijöiden kartoittamisessa