Effects of postmenopausal hot flushes and hormone therapy on quality of life and cardiovascular autonomic function

Hot flushes, the most characteristic symptoms in menopause, are encountered by c.a. 80% of women. Hot flushes and other menopausal complaints can significantly impair a woman s quality of life. Additionally, the majority of women experience premenstrual symptoms in their fertile age. Due to the resemblance between premenstrual and menopausal symptoms, women with severe premenstrual symptoms might fear for an increased risk of developing menopausal complaints, such as vasomotor symptoms. It is, however, unclear why some women experience intolerable hot flushes while others remain completely asymptomatic. Hot flushes are characterised by cardiovascular reactions such as rapid episodes of reddening of skin and palpitations. Thus, women with or without hot flushes may differ in their cardiovascular reactivity and responses to hormone therapy. The present study was designed to investigate the impact of hot flushes and different forms of hormone therapy on health-related quality of life and cardiovascular autonomic function. Therefore, 150 healthy, recently postmenopausal women showing a large variation in hot flushes were studied before and during six months of hormone therapy. Hot flushes were evaluated prospectively with a two-week hot flush diary. The relationship between a history of premenstrual symptoms and the postmenopausal quality of life and hot flushes was also assessed. The cardiovascular autonomic function was studied with a standardised test series in controlled laboratory settings. Hot flushes were important determinants for the decreased health-related quality of life in menopause. Previous premenstrual symptoms lacked correlation with the severity of postmenopausal hot flushes but associated with deterioration of health-related quality of life, seen as poor sleep, depressive feelings and impaired memory and concentration. Women with hot flushes reacted with more tachycardia and slightly blunted parasympathetic activity in heart rate responses to cardiovascular autonomic testing compared with asymptomatic women. In a randomized study, all hormone therapy regimens alleviated hot flushes and other menopausal symptoms equally effectively. In women with pre-treatment hot flushes, hormone therapy improved health-related quality of life in terms of sleep, anxiety and fears, memory and concentration, and general health. Hot flushes were accompanied with lowered resting blood pressures but increases in blood pressure responses to physical strain during all hormone therapy regimens. Estradiol treatment lowered resting heart rate and reduced maximal heart rate in response to physical strain in women with pre-treatment hot flushes. This beneficial effect on heart rate was attenuated by adding medroxyprogesterone acetate to estradiol treatment. In conclusion, the hot flush status and hormone therapy contribute to cardiovascular autonomic function. Hot flushes seem to associate with slightly pronounced sympathetic responses in autonomic regulation of heart rate and blood pressure, which can be considered unbeneficial for cardiovascular function. This possibly unfavourable sympathetic activity can be reduced with estradiol treatment especially in women with hot flushes, who are potential candidates for hormone therapy in clinical practice. Hot flushes impair the health-related quality of life in recently postmenopausal women, but can be effectively alleviated with hormone therapy. Premenstrual symptoms do not predict severe hot flushes in menopause, which is comforting for women having troublesome premenstrual symptoms.Vaihdevuosille tunnusomaisimpia oireita kuumia aaltoja kokee n. 80 % naisista. Vaihdevuosioireet voivat huonontaa naisten elämänlaatua merkitsevästi. Hedelmällisessä iässä suurimmalla osalla naisista ilmenee myös oireita ennen kuukautisia eli ns. premenstruaalisia oireita. Naiset, jotka kärsivät voimakkaista premenstruaalioireista, saattavat pelätä myös vaihdevuosiin liittyvän voimakkaita oireita, koska premenstruaaliset ja vaihdevuosien oireet muistuttavat toisiaan. On kuitenkin epäselvää, miksi osalla naisista on voimakkaita kuumia aaltoja, kun taas toisilla niitä ei esiinny lainkaan. Kuumien aaltojen tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta kuumaan aaltoon liittyy mm. verisuonten laajenemista ja supistumista. Näin ollen ajatellaankin, että oirehtivien ja oireettomien naisten sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyssä ja vasteissa hormonihoidolle voisi olla eroavaisuuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuumien aaltojen ja hormonihoidon vaikutusta vaihdevuosi-ikäisten naisten elämänlaatuun ja sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn. Selvitimme myös ennustavatko premenstruaalioireet vaihdevuosioireita. Tutkimukseen osallistui 150 tervettä naista, joilla esiintyi eri määriä ja asteisia kuumia aaltoja. Sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyä selvitettiin autonomisen hermoston tutkimuskokonaisuudella, jossa mitataan verenpaineen, sykkeen ja sykevaihtelun reaktioita provokaatiotesteihin. Kuumat aallot huononsivat naisten elämänlaatua selvästi. Aiemmat premenstruaalioireet eivät ennustaneet vaikeita kuumia aaltoja, mutta vaikuttavat kuitenkin liittyvän yleisemmin huonontuneeseen elämänlaatuun vaihdevuosi-iässä. Autonomisen hermoston sympaattinen aktiivisuus oli korostuneempaa naisilla, joilla esiintyy kuumia aaltoja. Satunnaistetussa hormonihoitotutkimuksessa osallistujat saivat estrogeenia ihon tai suun kautta annosteltuna, suun kautta yhdistettynä keltarauhashormonitablettiin tai lumelääkettä. Kaikki hormonivalmisteet helpottivat vaihdevuosioireita merkittävästi ja paransivat elämänlaatua; erityisesti unta, ahdistuneisuutta, muistia ja keskittymiskykyä. Naisilla, joilla oli alun perin kuumia aaltoja, hormonihoidot alensivat lepoverenpainetta ja voimistivat verenpaineen nousureaktiota lihasrasituksen aikana. Estrogeenihoito alensi sykettä levossa ja vaimensi sykereaktiota rasituksessa. Näitä hyötyjä verenkierron säätelyssä ei nähty naisilla, jotka saivat keltarauhashormonihoitoa estrogeenin kanssa. Tämä tutkimus osoittaa kuumien aaltojen ja hormonihoidon vaikuttavan sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn. Kuumiin aaltoihin liittyvä lisääntynyt sympaattinen aktiivisuus on verenkiertoelimistölle mahdollisesti epäedullinen, mutta se vähenee estrogeenihoidon myötä erityisesti oireilevilla naisilla, jotka ovat potentiaalisia hormonihoidon käyttäjiä. Kuumat aallot huonontavat merkittävästi naisten elämänlaatua, mutta niitä voidaan tehokkaasti lievittää hormonihoidolla. Premenstruaalioireet eivät ennusta kuumia aaltoja vaihdevuosissa, mikä on huojentava tieto naisille, joilla näitä oireita esiintyy

Kriisiviestintäsuunnitelmat genrenä

Tutkimuksessa tarkasteltiin genreanalyysin menetelmin sitä, millaisen genren kriisiviestintäsuunnitelmat muodostavat. Genreanalyysillä haettiin vastausta siihen, miksi kriisiviestintäsuunnitelmat ovat sellaisia kuin ovat, millaisia tyypillisiä piirteitä niillä on, millaisia ne ovat teksteinä sekä sitä, mikä niistä tekee genren. Aineiston muodostivat yksitoista kriisiviestintäsuunnitelmaa, joista seitsemän kuuluu julkisyhteisöille, kolme yrityksille ja yksi yhdistykselle. Kriisiviestintäsuunnitelmia tehdään organisaatioissa niiden henkilöstöille. Suunnitelmien sisältöön on myös olemassa runsaasti ohjeistuksia. Muun muassa nämä seikat kriisiviestintäsuunnitelmien toimintakentässä vaikuttavat siihen, millaisia suunnitelmat ovat. Tyypillisiä piirteitä, eli kaikissa kriisiviestintäsuunnitelmissa esiintyviä piirteitä, kartoitettiin aineistolähtöisellä analyysillä. Tuloksena löytyi 12 tyypillistä piirrettä, joista kuusi liittyy suunnitelmien rakenteeseen ja muotoon ja kuusi sisältöön. Rakenteeseen ja muotoon liittyvät piirteet osoittautuivat sellaisiksi, joita voisi esiintyä lähes missä tahansa asiakirjassa. Niitä ei siis voi pitää ainoastaan kriisiviestintäsuunnitelmille tyypillisinä piiteinä. Sisältöön liittyvät piirteet sen sijaan ovat sellaisia, joita myös kriisiviestintää käsittelevä alan tutkimus ja kirjallisuus suosittaa sisällyttämään kriisiviestintäsuunnitelmiin. Havainnoitujen piirteiden kokonaismäärästä (180) tyypillisiä piirteitä on 12. Kriisiviestintäsuunnitelmat osoittautuivatkin piirteidensä puolesta melko heterogeenisiksi. Tekstuaalisesti kriisiviestintäsuunnitelmaa voi pitää tyypillisenä, organisaation sisäisenä, toimintaa ohjaavana asiakirjana, johon on kerätty kriisitilanteen kannalta olennaista tietoa. Kriisiviestintäsuunnitelman ylägenreinä voi pitää asiakirjaa ja toimintasuunnitelmaa. Kriisiviestintäsuunnitelmien samankaltaiset toimintaympäristöt, tyypilliset sisältöpiirteet ja erityisesti kriisiviestintäsuunnitelmien yhteinen funktio, eli kriisin aikaisen viestinnän ohjaaminen organisaatiota hyödyttävällä tavalla, kuitenkin vahvistavat, että kriisiviestintäsuunnitelmat muodostavat oman genrensä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Clinicians' experiences on patients' demands and shared decision making in Finnish specialized mental health care

Purpose Psychiatric patients' awareness of treatments options and their possibilities to influence their care has increased. For the clinicians, the management of evidence-based care, as well as organizational and resource aspects, set different goals for the clinical encounter. In this article we are focusing on the clinicians' experiences and ask: How do the clinicians view situations in which there is a conflict between patients' individual needs and goals and other aspects in decision-making? Materials and methods We implemented a qualitative study of 13 thematic semi-structured interviews with clinicians working in psychiatry. We used discourse analysis to investigate how the clinician view the doctor-patient interaction. Results We identified three discources which were termed the medical standpoint, the psychodynamic standpoint and the standpoint of the patient's experience. Conclusions In their talk, the clinicians use the three discources to make sense of the diverse expectations from both the patient and the mental health care system. The three discources also reflect different aspects in psychiatric treatment cultures, such as evidence-based medicine, the ideal of patient-centeredness, therapeutic interaction and organizational requirements.Peer reviewe

8-luokkalaisten nuorten liikuntatottumukset, itsetunto sekä liikunnan vaikutukset itsetuntoon ja terveyteen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten liikuntatottumuksia, nuorten itsetuntoa ja liikunnan vaikutuksia nuorten terveyteen ja itsetuntoon. Lisäksi tutkittiin onko tyttöjen ja poikien välillä eroja edellä mainituissa asioissa. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka koostui pääasiassa kvantitatiivisesta osiosta, mutta se sisälsi myös kvalitatiivisen osuuden. Tutkimus toteutettiin yhdellä Vaasan yläasteella 8-luokan oppilaille (n=71) keväällä 2010. Aineiston kvantitatiivinen osuus analysoitiin SPSS 17.0 tilasto-ohjelman avulla ja kvalitatiivinen osio induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimustulosten mukaan suurin osa (75 %) nuorista harrasti liikuntaa ja 77 % liikkui terveytensä kannalta riittävästi. Lihaksia kuormittava liikunta sekä kuntosaliharjoittelu eivät olleet nuorten suosiossa, mutta hyötyliikuntaa harrastettiin suositusten mukaan. Tyttöjen mieluisimmat lajit koostuivat yksilölajeista ja poikien joukkuelajeista. Pojat olivat liikunnallisesti aktiivisempia kuin tytöt. Nuorilla oli hyvä itsetunto (88 %) ja itseensä oltiin tyytyväisiä (93 %). Itsetunnossa ei ollut eroavaisuuksia tyttöjen ja poikien välillä, mutta laadullisissa toiminnoissa ja ailahtelevaisuudessa havaittiin eroja. Nuorista suurin osa hyväksyi itsensä sellaisena kuin on, mutta tytöt olivat halukkaita muuttamaan ulkonäön ja kunnioittamaan itseään enemmän. Liikunnan vaikutus itsetuntoon oli hyvä. Nuoret pitivät kuntoaan (70 %) ja terveyttään (87 %) enimmäkseen hyvänä. Liikunnan positiivisia vaikutuksia oli, että kunto parani ja että pysyi kunnossa ja terveenä. Negatiivisia vaikutuksia oli lihaskipu ja loukkaantumiset. Tärkeimmät liikunnan harrastamisen syyt olivat vartalon ulkomuodon parantaminen ja kavereiden tapaaminen. Sukupuolten välillä ei ollut eroja edellä mainituissa tuloksissa.The purpose of this bachelor´s thesis was to find out what kind of physical activity habits adolescents have and how these habits influence the self-esteem and health among adolescents. A further purpose was to study whether there are differences between boys and girls. The research material was collected with a questionnaire which mainly consisted of a quantitative part but also included a qualitative part. The research was conducted in one junior high school in Vaasa among 8 th grade students (n=71) in spring 2010. The quantitative material was analyzed with the SPSS Statistics 17.0 programme and the qualitative part with content analysis. The results showed that the majority (75 %) of the adolescents did physical exercise and 77 % did enough physical exercise to benefit their health. Muscle training and gym were not popular among the adolescents but they did enough physical exercise during normal everyday activities. Girls focused on individual sports where as boys preferred team sports. The boys were physically more active than girls. Young people had a good self-esteem (88 %) and were satisfied with themselves(93 %). When looking at the self-esteem, there were no differences between the boys and girls, the differences came up when looking at how they acted and behaved and in mood swings. Most of the adolescents accepted themselves as they were, but the girls were willing to change their physical appearance and to respect themselves more. The impact of physical exercise on self-esteem was positive. The adolescents considered their physical condition (70 %) and health (87) to be on a good level. Physical activity had a positive impact on the condition and health. Negative effects included muscle pain and injuries. The main reasons to do physical exercise were improving the physical appearance and meeting friends. No differences between the genders were found

The effect of paternal and maternal factors on the prognosis of live birth in couples with recurrent pregnancy loss

Introduction Currently, recurrent pregnancy loss (RPL) examinations focus on the woman, although paternal factors are also involved. Men in couples with RPL have higher sperm DNA fragmentation levels than fertile men, but the effect of sperm DNA damage on couple's later prognosis is unknown. Advanced maternal age and obesity are associated with RPL, but paternal lifestyle factors are less studied. Therefore, we aimed to study the associations of couples' lifestyle factors, causes of RPL, and sperm DNA fragmentation with their prognosis of future live birth. Material and methods This descriptive cohort study comprised 506 couples investigated for RPL at Helsinki University Hospital, Finland, between 2007 and 2016, linked with national health and population registers. The primary outcome was couple's live birth after RPL investigations. Data on couple's background factors, including age, body mass index, smoking, and alcohol use, were collected from medical records. Sperm DNA fragmentation index was analyzed from 211 men using the sperm chromatin dispersion test. The associations between background factors, sperm DNA fragmentation, and cumulative probability of live birth over time were analyzed using cross-tabulations and age-adjusted Cox regression. Results In all, 352 of 506 couples (69.6%) achieved live birth. Maternal age, unexplained RPL, prolonged pregnancy attempts before investigations, paternal obesity, and maternal smoking were associated with prognosis: unadjusted hazard ratio for couple's live birth for women aged 35-39 versus younger than 30 years was 0.63 (95% confidence interval [CI] 0.47-0.84), and for 40 years or older was 0.36 (95% CI 0.22-0.58). Age-adjusted hazard ratio for unexplained versus explained RPL was 1.39 (95% CI 1.12-1.72), for couple's pregnancy attempt at least 4 years versus less than 2 years was 0.50 (95% CI 0.33-0.76), for paternal body mass index at least 30 kg/m(2) versus less than 25 kg/m(2) was 0.67 (95% CI 0.46-0.98), and for maternal smoking was 0.71 (95% CI 0.51-0.99). Altogether, 96/135 (71.1%) couples with normal (Peer reviewe

Clinicians' experiences on patients' demands and shared decision making in Finnish specialized mental health care

PurposePsychiatric patients' awareness of treatments options and their possibilities to influence their care has increased. For the clinicians, the management of evidence-based care, as well as organizational and resource aspects, set different goals for the clinical encounter. In this article we are focusing on the clinicians' experiences and ask: How do the clinicians view situations in which there is a conflict between patients' individual needs and goals and other aspects in decision-making?Materials and methodsWe implemented a qualitative study of 13 thematic semi-structured interviews with clinicians working in psychiatry. We used discourse analysis to investigate how the clinician view the doctor-patient interaction.ResultsWe identified three discources which were termed the medical standpoint, the psychodynamic standpoint and the standpoint of the patient's experience.ConclusionsIn their talk, the clinicians use the three discources to make sense of the diverse expectations from both the patient and the mental health care system. The three discources also reflect different aspects in psychiatric treatment cultures, such as evidence-based medicine, the ideal of patient-centeredness, therapeutic interaction and organizational requirements.</p

Female reproductive tract microbiota and recurrent pregnancy loss : a nested case- control study

Peer reviewe

Toistuva keskenmeno - edelleen mysteeri?

Vertaisarvioitu.Toistuvan keskenmenon kohtaa 1-3 % raskautta yrittävistä pareista. He tarvitsevat tukea surussaan ja toivovat syyn selvittäviä tutkimuksia. Tilanne saattaa turhauttaa hoitavaa lääkäriä, koska nykyisillä menetelmillä syy löytyy alle puolessa tapauksista. Taustatekijöitä valottavaa tutkimusta tarvitaan kipeästi. Selvityksissä kartoitetaan elintavat, yleissairaudet, kohdun poikkeamat, fosfolipidivasta-aineet ja molempien kromosomit. Terveelliset elintavat ja perussairauksien hoito ovat tärkeitä, ja foolihapon sekä D-vitamiinin käyttöä suositellaan kaikille. Fosfolipidivasta-aineoireyhtymän yhteydessä aloitetaan tukoksenestolääkitys heti alkuraskauden aikana. Parille tulisi kertoa heidän henkilökohtaisesta ennusteestaan onnistua raskaudessa. Selvimmin sitä huonontavat lisääntyvä keskenmenojen määrä ja naisen ikä. Lohdullista on, että alle 35-vuotiaalla on kolmen keskenmenon jälkeen erinomainen noin 70-80 %:n mahdollisuus saada lapsi.Peer reviewe

Common Inflammation-Related Candidate Gene Variants and Acute Kidney Injury in 2647 Critically Ill Finnish Patients

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome with high incidence among the critically ill. Because the clinical variables and currently used biomarkers have failed to predict the individual susceptibility to AKI, candidate gene variants for the trait have been studied. Studies about genetic predisposition to AKI have been mainly underpowered and of moderate quality. We report the association study of 27 genetic variants in a cohort of Finnish critically ill patients, focusing on the replication of associations detected with variants in genes related to inflammation, cell survival, or circulation. In this prospective, observational Finnish Acute Kidney Injury (FINNAKI) study, 2647 patients without chronic kidney disease were genotyped. We defined AKI according to Kidney Disease: Improving Global Outcomes (KDIGO) criteria. We compared severe AKI (Stages 2 and 3, n = 625) to controls (Stage 0, n = 1582). For genotyping we used iPLEX(TM) Assay (Agena Bioscience). We performed the association analyses with PLINK software, using an additive genetic model in logistic regression. Despite the numerous, although contradictory, studies about association between polymorphisms rs1800629 in TNFA and rs1800896 in IL10 and AKI, we found no association (odds ratios 1.06 (95% CI 0.89-1.28, p = 0.51) and 0.92 (95% CI 0.80-1.05, p = 0.20), respectively). Adjusting for confounders did not change the results. To conclude, we could not confirm the associations reported in previous studies in a cohort of critically ill patients.Peer reviewe

Heme oxygenase-1 repeat polymorphism in septic acute kidney injury

Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine-thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S-L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S-M-L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01-1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk