The Role of Structural Funds in Developing Learning Regions

The thematic background of learning regions is based on the concept of learning organisations and on the paradigm of the innovative milieu. The frame of reference of the learning regions can be seen as a synthesis of regional and organisational based definitions, which involve the process of learning. Compared to the theory of learning organisations, the most challenging question is to find the collective mission among a heterogeneous group of actors, which involves individuals, organisations, enterprises etc. The key processes of learning regions can be divided in the three categories. The first element in the concept of learning regions is producing and enhancing human capital in individual, organisational and regional level. The formation of new human capital plays an important role in innovation process and it is also closely linked to learning process, which can be realized through new technological and scientific innovations. The second element is the cooperation of regional actors and the diffusion of human capital and know-how in and between the organisations. This can be seen as an opportunity to gain agglomeration benefits. The third - and perhaps the most important - issue in the framework of learning regions is how human capital and new know-how can be transferred to practise. From regional point of view this means growing GDP, employment, better quality of services and welfare. The basic pillars of the European social fund are based on education, employment and know-how. Presumably, structural fund based acts on regional level have a catalytic influence on the key processes of learning regions. The basic processes which can be affected by ESF are the producing new human capital, subdividing the know-how and transferring it to practice. It is also clear that sustainable regional competitiveness needs social inclusion as a basement. The social inclusion is important part of ESF acts, and in that way the projects funded by ESF are also closely related to the concept of learning regions. In this paper, we explore what is the role of ESF interventions in developing regional competitiveness. The study is based on the concept of learning regions, and it is based on dissection of register based sample of ESF-projects, which covers over 30% of projects of ongoing ESF period 2000-2006 in Finland. Main purpose of this paper is to find out, how projects are integrated to the processes of learning region (enhancing human capital, the diffusion of human capital and transferring it to practise).

The Role of Structural Funds in Developing Learning Regions

The thematic background of learning regions is based on the concept of learning organisations and on the paradigm of the innovative milieu. The frame of reference of the learning regions can be seen as a synthesis of regional and organisational based definitions, which involve the process of learning. Compared to the theory of learning organisations, the most challenging question is to find the collective mission among a heterogeneous group of actors, which involves individuals, organisations, enterprises etc. The key processes of learning regions can be divided in the three categories. The first element in the concept of learning regions is producing and enhancing human capital in individual, organisational and regional level. The formation of new human capital plays an important role in innovation process and it is also closely linked to learning process, which can be realized through new technological and scientific innovations. The second element is the cooperation of regional actors and the diffusion of human capital and know-how in and between the organisations. This can be seen as an opportunity to gain agglomeration benefits. The third - and perhaps the most important - issue in the framework of learning regions is how human capital and new know-how can be transferred to practise. From regional point of view this means growing GDP, employment, better quality of services and welfare. The basic pillars of the European social fund are based on education, employment and know-how. Presumably, structural fund based acts on regional level have a catalytic influence on the key processes of learning regions. The basic processes which can be affected by ESF are the producing new human capital, subdividing the know-how and transferring it to practice. It is also clear that sustainable regional competitiveness needs social inclusion as a basement. The social inclusion is important part of ESF acts, and in that way the projects funded by ESF are also closely related to the concept of learning regions. In this paper, we explore what is the role of ESF interventions in developing regional competitiveness. The study is based on the concept of learning regions, and it is based on dissection of register based sample of ESF-projects, which covers over 30% of projects of ongoing ESF period 2000-2006 in Finland. Main purpose of this paper is to find out, how projects are integrated to the processes of learning region (enhancing human capital, the diffusion of human capital and transferring it to practise)

ESR-hankkeet alueellisen osaamisen kehittämisessä : Hanketoiminnan vaikutuksia Satakunnan, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakunnissa

Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet (ALUEOSAAJA) selvityksen tavoitteena on arvioida, millaisia vaikutuksia Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla on alueellisen taitotiedon kehitysprosesseihin, ja kuinka nämä vaikutukset realisoituvat edelleen hyvinvoinniksi ja kilpailukyvyksi paikallistalouksissa. Selvityksen teoreettisena lähtökohtana toimii oppivan alueen viitekehys, ja sen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä tietoa strategisen suunnittelun tueksi ja toimeenpanon tehostamiseksi sekä osaltaan kehittää arvioinnissa käytettäviä menetelmiä. ALUEOSAAJA-selvityksen ensimmäinen, vuonna 2003 julkaistu väliraportti ”ESR-hankkeet oppivan alueen toimintamallissa” (ISBN 952-442-181-X) keskittyi kansallisen tason hankkeistuksen analysointiin. Ensimmäisen väliraportin keskeinen tulema oli tarkasteltujen hankkeiden vahva kehittämisorientoituneisuus. Hankkeiden tavoitteet niveltyivät laajalti toimintaympäristön, kohdeorganisaatioiden ja toteuttajaorganisaatioiden kehittämistoimenpiteisiin. Tämä tavoitteenasettelusta heijastuva kehittämispainotteisuus toimi lähtökohtana käsillä olevan raportin kysymyksenasettelulle. Miten kehittämistoiminta ja välitön vaikuttaminen yhdistyvät hankkeissa, mikä tekijät vaikuttavat hankkeiden aluevaikuttavuuden taustalla ja mitkä lähtökohdat tukevat kestävien vaikutusten syntymistä hankkeissa, ovat kysymyksiä, joihin selvityksen pilottimaakuntiin kohdentuva vaihe pyrkii osaltaan vastaamaan. Käsillä olevassa selvityksen toisessa, pilottimaakuntiin (Satakunta, Päijät-Häme ja Keski-Suomi) kohdentuvassa tarkastelussa, syvennetään kansallisen tason tarkasteluja hanketoiminnan tehostamisen kannalta keskeisten teemojen, aluevaikuttavuuden ja jatkuvuuden osalta. Selvityksen painopiste siirtyy pilottimaakuntatarkastelujen myötä hankkeistuksesta toteutettujen toimenpiteiden, vaikutettavien prosessien sekä hankkeiden tuottamien tuotosten, tulosten ja vaikutusten arviointiin. Edelleen, selvityksen toisessa väliraportissa siirrytään aineiston kuvailevasta tarkastelusta kehittyneiden arviointimenetelmien hyödyntämiseen tarkasteltavien ilmiöiden todentamiseksi. Toteutettu tarkastelu perustuu maakuntien ESR-hankkeille suunnattuun kyselyyn, maakuntien yhteistyöryhmille suunnattuun kyselyyn sekä maakunnista tehtyihin tilastotarkasteluihin. Arvioinnin keskeiset tulokset voidaan kiinnittää kolmen pääteeman alle. Ensimmäiseksi, tarkastelluissa hankkeissa välitön vaikuttaminen ja kehittämistoiminta integroituivat tuottaen selkeää lisäarvoa hanketoiminnalle. Toiseksi, tarkasteltujen hankkeiden aluevaikuttavuutta lisääviksi tekijöiksi saatiin ekonometrisen analyysin tuloksena tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen, oppimisverkostojen hyödyntäminen sekä keskus- ja reuna-alueiden välisen yhteistyön painottuminen. Kolmanneksi, hankkeiden kykyä tuottaa kestäviä vaikutuksia selittivät toteutettujen analyysien perusteella hankkeiden painottuminen toimintaympäristön ja toteuttajaorganisaation kehittämiseen sekä oppimisverkostojen hyödyntäminen hanketyössä. Tässä raportissa saatuja tuloksia tullaan syventämään edelleen ALUEOSAAJA-hankkeen seuraavassa vaiheessa, hankevetäjien haastatteluihin perustuvassa analyysissä

Innovaatiotoiminta Keski-Suomen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ESR-hankkeissa : Alueosaaja-hankkeen III väliraportti

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) toteuttaa osaltaan Lissabonin (2000) strategiaa EU:n tasolla. Strategian mukaisesti jäsenvaltioiden tavoitteena on olla tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä vuosikymmenen loppuun mennessä. Erityisesti innovaatiotoiminnan edistäminen on nähty avaintekijäksi tavoitteiden saavuttamisessa. Suomen ESR -viitekehyksessä ja sitä soveltavissa ohjelma-asiakirjoissa toiminnalle on asetettu suuria odotuksia sekä hankkeissa kehitettävien innovatiivisten toimintatapojen että innovaatiojärjestelmän edistämisen osalta. ESR -toimintaan kohdistuneet tarkastelut ovat kuitenkin melko heikosti kyenneet tuomaan esille sen, missä määrin hanketoiminta on täyttänyt nämä odotukset. Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet -hankkeen (ALUEOSAAJA) käsillä oleva 3 väliraportti pureutuu Lissabonin strategian ytimeen. Väliraportti pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: (1) millaisia innovaatioita ESR -hankkeissa syntyy, mistä ne ovat lähtöisin sekä kuinka niiden diffuusio ja jatkuvuus on turvattu? (2) miten ESR -hanketoiminta niveltyy alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseen ja mikä rooli toteutetuilla interventioilla on siinä? (3) Kuinka ESR -hanketoiminnan innovaatiotuotantoa ja roolia innovaatiojärjestelmässä voitaisiin edelleen vahvistaa? Arvioinnin tulokset voidaan jakaa kahden erillisen teeman alle. Ensimmäiseksi, hankkeissa tuotettujen innovaatioiden näkökulmasta, toiminnassa painottuu vahvasti julkisen sektorin palvelutuotannon kehittäminen. Innovaatioiden tuottajia ovat lähinnä julkisen sektorin organisaatiot koulutuksen ja työllistämisen saralla, ja hankkeissa on tähdätty ESR -asetuksen mukaiseen toiminnan tehostamiseen ensisijaisesti kehittävien (inkrementaalit) innovaatioiden kautta. Innovaatiotoimintaa on ohjannut sekä organisaatioiden sisältä että ulkopuolelta havaitut kehittämiskohteet. Innovaatiota on kehitetty lähinnä toteuttajaorganisaatioiden sisällä. Hankkeiden tuottamat innovaatiot ovat pääsääntöisesti perustuneet organisaatioiden sisäiseen ja väliseen oppimiseen sekä kehittämistyöhön. Valtaosassa tarkastelluista hankkeista tavoitteena on edelleen kehittää ja levittää tuotettuja innovaatioita. Toisaalta, hyödynnettäviä levittämiskanavia ei hankkeissa ole useinkaan pohdittu riittävästi. Toiseksi, ESR -hankkeet sidostuvat vahvasti alueellisten innovaatiojärjestelmien kehittämiseen. Hanketoiminnalla on oma vahva roolinsa innovaatiojärjestelmien kehittämisessä myös muiden kuin varsinaisten T&K -hankkeiden kautta. Kokonaisuudessaan innovaatiojärjestelmän kehittäminen on vahvasti painottunut ESR -hankkeissa alueiden innovaatiopotentiaalin ja innovatiivisuuden tukemiseen. Sitä vastoin laajempi alueellisen innovatiivisuuden hyödyntämisen ja realisoitumisen tukeminen painottuu selkeästi vähemmän. Innovaatioprosessien katkeamattomuuden turvaaminen on keskeinen tekijä innovaatiopotentiaalin ja innovatiivisuuden realisoitumisen onnistumisessa, mutta valtaosassa hankkeista on kuitenkin keskitytty ainoastaan tietyn osa-alueen prosessien tukemiseen. Innovaatiojärjestelmien kehittäminen on ollut odotetusti keskusalueorientoitunutta ja toiminnassa ei ole pääsääntöisesti pyritty keskus- ja reuna-alueiden yhteistyön edistämiseen

Innovation activity in the ESF projects of Central Finland, Päijät-Häme, and Satakunta : Third intermediate report of the ALUEOSAAJA project

The European Social Fund (ESF) contributes to the implementation of the Lisbon strategy (2000) on the EU level. In accordance with the strategy, the objective of the member states is to be at the top of the development of the knowledge-based society by the end of the decade. The promotion of innovation activity, in particular, is seen as a cornerstone in the attainment of the objectives. In the Finnish ESF frame of reference and the programming documents applying it, great expectations have been placed on the activities as regards both the innovative methods developed in the projects and the promotion of the innovation system. However, the reviews of ESF activities have not been able to provide a good account of to what extent project activities have fulfilled these expectations. The current, third intermediate report of the project for the development of regional know-how and structural fund projects (ALUEOSAAJA) adheres to the essence of the Lisbon strategy. The intermediate report aims to answer the following questions: (1) What kind of innovations arise in ESF projects, where do they come from, and how are their diffusion and continuity secured? (2) How are ESF projects connected to the development of the regional innovation system, and what role do the implemented interventions have in them? (3) How can the production of innovation in ESF projects and the role of ESF projects in the innovation system be further strengthened? The results of the evaluation can be grouped under two separate themes. First, from the perspective of the innovations produced in the projects, the activity is strongly focused on the development of the production of services in the public sector. The producers of innovations are mostly public sector organisations in the fields of education and employment, and the projects have been aimed at strengthening operations according to the ESF Decree, primarily through incremental (developing) innovations. Innovation activity has been led by targets for development observed both inside and outside the organisations. Innovation has been developed mainly within the implementing organisations. The innovations produced in the projects have mainly been based on learning within and between organisations and development work. In the majority of the projects examined, the aim is still to develop and distribute the innovations produced. On the other hand, the distribution channels to be used have rarely been discussed sufficiently in the projects. Second, ESF projects are strongly bonded with the development of regional innovation systems. Project activity has its own strong role in the development of innovation systems, also through other than actual R&D projects. As a whole the development of the innovation system in the ESF projects is strongly focused on the support of the innovation potential and innovativeness of the regions. On the other hand, wider support of the utilisation and realisation of regional innovativeness is emphasised to a much smaller extent. Securing the continuity of innovation processes is an essential factor in the success of the innovation potential and the realisation of innovativeness, but the majority of the projects have focused on supporting only the processes in a certain sector. The development of innovation systems has expectedly been oriented towards the central areas, and as a principal rule the activity has not been aimed at the promotion of cooperation between the central and marginal areas

ESR-hankkeet oppivan alueen toimintamallissa. Väliraportti I

Tämä raportti on osa laajempaa selvitystä (Alueellisen osaamisen kehittäminen ja rakennerahastohankkeet), jonka tavoitteena on arvioida, millaisia vaikutuksia ESR-rahoitteisilla rakennerahastohankkeilla on alueellisen osaamisen ja kilpailukyvyn kehitysprosesseihin sekä miten nämä vaikutukset realisoituvat. Selvityksen teoreettisena lähtökohtana toimii oppivan alueen viitekehys. Tämän väliraportin tarkastelutaso on kansallinen ja se painottuu hankkeistuksen kuvaukseen. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa hankkeistamisen ja ohjelmien koordinoinnin tueksi, erityisesti alueellisen osaamisen kehittämisen ja Euroopan sosiaalirahaston näkökulmasta. Toteutettu tarkastelu perustuu 500:n hankkeen otokseen ESR-seurantatietokantojen (ESRA, IRIS, FIMOS) vuosina 2000 ja 2001 hyväksytyistä hankkeista. Oppivan alueen perus avainprosessit – osaamispääoman kehittäminen, osaamisen välittäminen organisaatioiden ja yksilöiden välillä sekä osaamisen käytäntöön siirtämisen edistäminen – ovat keskeisessä asemassa arvioitujen ESR-projektien tavoitteiden asettelussa. Tarkastellut projektit niveltyvät vahvasti myös alueelliseen kehittämiseen. Suuri osa projekteista pyrkii tavoitteellisesti vastaamaan kohdealueen sosioekonomisiin ongelmiin sekä kehittämään alueiden kilpailukykyä ja hyvinvointia. Alueellisen kysyntälähtöisyyden painottumisen myötä ESR-projekteilla on merkittävä rooli rakennerahastovaroilla suoritettavassa aluekehittämistyössä. Arvioiduissa hankkeissa korostui strategisten linjausten mukaisesti myös kehittämisorientoituneisuus. Kehittämisorientoituneisuus asettaa kuitenkin erityisen suuren haasteen ohjelmatyön seurannan ja arvioinnin suhteen. Kehittämistyön tehokkuus ja tuloksellisuus on vaikeasti todennettavissa. Nykyiset seuranta- ja suoritusvarausindikaattorit painottuvat vahvasti määrällisien suoritteiden mittaamiseen. Kehittämisorientoituneen hanketoiminnan mittaamisen kannalta olisi kuitenkin relevanttia, että määrällisten indikaattoreitten lisäksi seurattaisiin riittävästi myös laadullisia, kehittämistoiminnan tuloksellisuutta rekisteröiviä mittareita. Kehittämistoiminnan tehokkuuden mittaaminen epätarkoituksenmukaisilla määrällisillä indikaattoreilla johtaa mitä todennäköisimmin epärelevantteihin lopputuloksiin, joissa tuotetun työpaikan tai toteutetun koulutuspaikan hinta on tähtitieteellinen. Seurannan painottuminen kehittämisen kannalta soveltumattomiin indikaattoreihin saattaa lisätä myös riskiä manipuloida hankkeiden tuotoksia indikaattoreille sopiviksi. Ohjelmakauden ensimmäisten vuosien hankkeistuskokemusten perusteella olisikin mitä pikemmin perehdyttävä siihen kuinka kehittämisorientoituneen toiminnan tehokkuutta ja tuloksellisuutta voitaisiin riittävällä tarkkuudella seurata. Tämä vaatii sekä hankkeiden tavoitteiden ja toimenpiteiden nykyistä selkeämpää painopisteiden määrittämistä että laadullisten indikaattoreiden rakentamista seurannan ja arvioinnin tueksi

The nationwide Finnish anticoagulation in atrial fibrillation (FinACAF) : study rationale, design, and patient characteristics

Atrial fibrillation (AF) is a major cause of ischemic stroke and the number of AF patients is increasing. Thus, up-to-date multifaceted data about the characteristics of AF patients, their treatments, and outcomes are urgently needed. The Finnish anticoagulation in atrial fibrillation (FinACAF) study has collected comprehensive data on all Finnish AF patients from 1st January 2004 to 31st December 2018. The aim of this paper is to describe the study rationale, the process of integrating data from the applied resources and to define the study cohort. Using national unique personal identification number, individual patient data is linked from nationwide health care registries (primary, secondary, and tertiary care), drug purchases, education, and socio-economic status as well as places of domicile, incomes, and taxes. Six regional laboratory databases (similar to 282,000, 77% of the patients) are also included. The study cohort comprises of a total of 411,000 patients. Since the introduction of the national primary care register in 2012, 9% of all AF patients were identified outside hospital care registers. The prevalence of AF in Finland-4.1% of whole population-is for the first time now established. The FinACAF study allows a unique possibility to investigate the epidemiology and socio-medico-economic impact of AF as well as the cost effectiveness of different AF management strategies in a completely unselected, nationwide population. This article provides the rationale and design of the study together with a summary of the characteristics of the cohort.Peer reviewe

Income and outcomes of patients with incident atrial fibrillation

Background Socioeconomic disparities can be associated with adverse outcomes in patients with cardiovascular diseases. The impact of personal income on the outcomes of patients with atrial fibrillation (AF) is unclear. Methods Nationwide observational registry-based study on patients with incident AF in Finland during 2007-2018. Results 203 154 patients (mean age 73.0 +/- 13.5; females 49.0%) were diagnosed with incident AF during the study period. Overall, 16 272 (8.0%) patients experienced first-ever ischaemic stroke and 63 420 (31.2%) died (mean follow-up 4.3 +/- 3.3 years). After adjusting for confounding factors, low personal income was associated with increased risk of overall mortality in all age strata and the incidence of first--ever stroke in patients aged = 75 years. The magnitude of this effect was greatest in patients aged Conclusions Personal annual income has a significant impact on the incidence of first-ever ischaemic stroke and overall mortality among patients with incident AF, particularly among patients of working age. Low-income indicate the need for intervention strategies to improve outcomes of AF.Peer reviewe

Mental Health Conditions and Nonpersistence of Direct Oral Anticoagulant Use in Patients With Incident Atrial Fibrillation : A Nationwide Cohort Study

BACKGROUND: Mental health conditions (MHCs) are associated with poor outcomes in patients with atrial fibrillation. However, persistence of oral anticoagulation therapy in patients with atrial fibrillation and MHCs is unknown. We aimed to evaluate the effect of MHCs on the persistence of direct oral anticoagulant (DOAC) use in patients with atrial fibrillation based on a nationwide cohort. METHODS AND RESULTS: The nationwide registry-based FinACAF (Finnish Anticoagulation in Atrial Fibrillation) cohort included 67 503 patients with incident atrial fibrillation and indication for permanent oral anticoagulation (CHA(2)DS(2)-VASc score >1 in men and >2 in women) starting DOAC therapy between 2011 and 2018. MHCs of interest were depression, bipolar disorder, anxiety disorder, schizophrenia, and composite of any MHC. The main outcome was nonpersistence of DOAC use, defined as the first 120-day period without DOAC purchases after drug initiation. The mean age of the patients was 75.3 +/- 8.9 years, 53.6% were women, and the prevalence of any MHC was 17.8%. Persistence after 1 year from DOAC initiation was 79.3% in patients without MHCs and 77.2% in patients with any MHC, and after 2 years were 64.4% and 60.6%, respectively (P CONCLUSIONS: MHCs are associated with nonpersistence of DOAC use.Peer reviewe