11 research outputs found

    Rapatti - Ratkaisuja pattitilanteisiin :Työkirja

    Get PDF
    Ryhmäohjausmallin ja materiaalin kehittämisen lähtökohtana on ollut tutkimustieto siitä, mikä vaikuttaa nuorten aikuisten työssä tai opiskeluissa jaksamiseen ja hyvinvointiin. Siihen, että ihminen jaksaa hyvin, liittyy kyky hallita stressiä aktiivisesti ja optimistinen asenne tulevaisuuteen. Lisäksi tärkeää on se, että ihminen saa tukea läheisiltään, että hänellä on terveelliset elintavat ja että hän kokee työnsä henkilökohtaisesti merkitykselliseksi. Nämä asiat ovat tärkeitä myös silloin, kun elämässä on epävarmuutta tai muita suuria haasteita. Mallin ovat kehittäneet Työterveyslaitoksen tutkijat ja kouluttajat yhteistyössä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon väen kanssa (Medivire Työterveyspalvelut Oy ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö). Kiitämme lämpimästi kaikkia kehittämistyössä mukana olleita. Tämän työkirjan tehtäviä tehdään ryhmätapaamisissa ja kotona välitehtävinä. Työkirjassa on myös tietoiskuja muun muassa stressiin ja elintapoihin liittyvistä keskeisistä asioista sekä niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Toivomme sinun työstävän työkirjan asioita itseksesi vielä ryhmän loputtuakin. Työkirjassa on tehtäviä, joiden tarkoituksena on auttaa sinua huomaamaan, miten itse toimit jonkin asian suhteen ja mitä siitä tiedät. Omien tietojen, taitojen ja tapojen tekeminen itselleen näkyväksi on perusta uuden oppimiselle ja muutoksen tekemiselle. Lisäksi tehtävien tarkoituksena on auttaa sinua tekemään asiasta itsellesi mielekäs ja ymmärrettävä tai ohjata sinua kokeilemaan uusia toimintatapoja. Voit täyttää työkirjaa kirjoittamalla tai piirtämällä

    Rapatti - Ratkaisuja pattitilanteisiin : Ohjaajan kirja

    Get PDF
    Elintapoihin vaikuttaminen on haasteellista etenkin silloin, kun kyseessä ovat asiakkaat, joilla ei ole vielä ongelmakäyttäytymiseen liittyviä sairauksia ja jotka eivät välttämättä halua sitoutua pitkäkestoisiin ryhmiin. RaPatti – ratkaisuja pattitilanteisiin -ryhmäohjausmallista on tähän apua. Ryhmäohjausmallia voidaan käyttää tietojen anto-, neuvonta- ja ohjaustilanteissa. Ryhmäohjauksessa osallistujat saavat tukea vertaisiltaan, mikä saattaa olla tärkeää käyttäytymistottumusten muuttamisen kannalta. Ryhmäohjausmalli haastaa ryhmäläiset toimimaan itse. Meidän ryhmäohjausmenetelmän laatijoiden yhtenä keskeisenä ajatuksenamme on ollut, että työtään kehittämällä jokainen voi edistää omaa työkykyään ja -hyvinvointiaan. Työn tuloksellisuuden lisäksi työn tekemisen tulee mielestämme olla kivaa ja tarjota onnistumisen kokemuksia. Puhtia tulisi olla jäljellä vielä työpäivän päättyessäkin, jotta ihminen jaksaisi panostaa omiin ihmissuhteisiinsa ja harrastuksiinsa. Ryhmäohjausmallin lähtökohtana ovat olleet erityisesti Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden seurantatutkimuksen tulokset, joiden mukaan nuorten aikuisten työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät aktiivinen stressinhallinta, optimistinen asenne tulevaisuuteen, tuen saaminen lähi-ihmisiltä ja terveelliset elintavat sekä työn kokeminen merkitykselliseksi. Nämä asiat ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta myös silloin, kun elämässä on epävarmuutta tai muita suuria haasteita. Tässä ryhmän vetäjälle tarkoitetussa opaskirjassa käydään läpi RaPatti-ryhmän idea taustatietoineen, pohjustetaan kolmen ryhmätapaamisen ohjausta sekä annetaan vinkkejä ja esimerkkejä ryhmän vetämiseksi. Ohjausmateriaaliin kuuluvat ongelmanratkaisukykyä kehittävä RaPatti-peli, jota voit käyttää myös julisteena, ryhmäläisen työkirja tehtävineen ja tietoiskuineen sekä postikortti

    Yrittäjän työkyky : Menestyvän yrityksen kivijalka

    Get PDF
    Tähän vinkkikirjaan on koottu ideoita siihen, miten voit edistää työkykyäsi ja jaksamistasi yrittäjänä. Vinkkikirja sisältää pieniä tehtäviä ja ajatuksen aihetta myös työterveyshuolloille ja yrittäjän tukijoukoille. Puhekuplat sisältävät Naiset työssä -hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien keinoja edistää omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan

    Kuorma kevenee yhteistyöllä : Postinjakajien työn kuormitustekijät ja työntekijöiden kuormittuneisuus

    Get PDF
    Itellan ja Työterveyslaitoksen yhteisessä Kuorma-hankkeessa 2011–2013 kartoitettiin kokonaisvaltaisesti postinjakajien ja varhaisjakajien työn kuormitustekijöitä ja työntekijöiden kuormittuneisuutta

    Ohuesta osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun. Tiekartta kohti yhteistoiminnallisempaa Suomea

    Get PDF
    Kimurantteja ongelmia kukaan ei pysty ratkaisemaan yksin. Esimerkiksi ilmastonmuutos, luontokato, väestöryhmien eriytyminen ja kaupunkien maankäyttöpaineet vaativat erilaisten tavoitteiden yhteensovittamista ja yhteistyötä eri toimijoiden, kuten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, viranomaisten ja yritysten välillä. Oletko ongelmanratkaisuprosessin koollekutsuja? Julkaisu auttaa suunnittelemaan näiden prosessien kehittämistä yhteistoiminnallisiksi. Oletko ongelmanratkaisun muu osapuoli tai yhteistoiminnan edistämisestä kiinnostunut? Julkaisu antaa ajatuksia siihen, miten voit itse ja miten organisaatiosi tai yhteisösi voi toimia suhteessa yhteisen ongelmanratkaisun prosesseihin

    SujuKE – Sujuvuutta työhön kognitiivisella ergonomialla : interventiotutkimuksen loppuraportti

    Get PDF
    Nykypäivän ja tulevaisuuden työssä aivot ovat kovilla. Monessa tehtävässä korostuu kyky käsitellä tietoa ja oppia uutta. Tiedolla työskentelyn ja ajatustyön tehtävät ja olosuhteet voivat kuormittaa. Tutkimukset osoittavat, että työn kognitiivisilla kuormitustekijöillä kuten häiriöillä, keskeytyksillä ja tietotulvalla on yhteyksiä työssä suoriutumiseen, työturvallisuuteen sekä työn terveysvaikutuksiin. Siksi on tärkeää vähentää työolosuhteisiin liittyvää kuormitusta myös aivotyössä. SujuKE-interventiotutkimukseen osallistuvilla työpaikoilla kehitettiin lukuisia kognitiivista ergonomiaa parantavia ja kognitiivisia kuormitustekijöitä hillitseviä käytäntöjä. Tulokset osoittavat, että pienillä konkreettisilla muutoksilla työn arjessa on merkitystä. Niiden avulla voidaan vähentää työympäristön häiriöitä ja kognitiivisia virheitä ja näin parantaa työn tuloksellisuutta. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Kognitiivista ergonomiaa tulee kehittää systemaattisesti ja jatkuvana prosessina
    corecore