Digitalisoituminen ja energia monitieteisinä tutkimusalueina - Arvio MIDE-tutkimusohjelman onnistumisesta

Arvioinnin kohteena olleen “Multidisciplinary Institute of Digitalisation and Energy” –tutkimusohjelman (jäljempänä MIDE-tutkimusohjelma tai lyhyesti MIDE tai ohjelma) tavoitteet voidaan jakaa laajemman tason tavoitteisiin ja ohjelman toiminnallisiin päätavoitteisiin. MIDE-ohjelman laajempana tavoitteena on huipputason osaamisen luominen, opetuksen vahvistaminen ja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn lisääminen. Lisäksi MIDE-ohjelman laajempana tavoitteena on ollut parantaa suomalaisen teollisuuden, tutkimuksen ja koulutuksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla sekä alan opetusta projektien tutkimusalueilla. MIDEn toiminnallisiin päätavoitteisiin on kuulunut laadukkaan ja pitkäjänteisen moni- ja poikkitieteellisen perustutkimuksen edistäminen. Tätä on edistetty toimintamallilla, jossa kannustetaan yhteistyöhön yli osaamis- ja yksikkörajojen Aalto-yliopiston sisällä sekä mahdollistetaan tutkimukseen keskittyminen riittävällä resurssoinnilla ja kevyellä projekti- ja ohjelmatason hallinnolla. Monitieteisyys ei ollut itseisarvoista, vaan MIDEen valittujen projektien tutkimusongelmat ovat olleet luonteeltaan sellaisia, että ne ovat edellyttäneet monialaista tutkimusyhteistyötä. MIDE-toimintamallissa on pyritty kevyeen hallintoon. MIDE-toimintamallin lisäarvon osatekijöinä nousevat arvioinnissa esille monitieteisyys ja mahdollisuus tehdä rohkeaa, vapaata ja pitkäjänteistä tutkimusta valituilla tutkimusalueilla. Osallistumista ja ohjelman toimintamallin ominaispiirteistä monitieteisyys ja monialaisuus nousevat arvioinnissa erityisen merkittävään rooliin. Yleisesti ottaen MIDE-ohjelma ja sen projektit saivat kyselyssä ja haastatteluissa erinomaisia arvioita. Projektien osalta esiin nousevat erityisesti monitieteellisyydessä onnistuminen, pitkäjänteisen tutkimustyön mahdollistaminen MIDEn ansiosta sekä projektihallinnon keveys. Lisäkehittämistä on puolestaan tunnistettu muun muassa alueilla, jotka eivät ole olleet ohjelman avaintavoitteita, mm. kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen. Poikkeuksia tässäkin tosin ilmenee: vierailevat tutkimusprofessorit ovat synnyttäneet yhteyksiä, joiden varaan on jo nyt muodostunut myös muista lähteistä rahoitettavaa tutkimustoimintaa. Joillakin projekteilla ja niitä toteuttavilla tutkimusryhmillä on myös merkittävää toimintaa Suomen rajojen ulkopuolella. Ohjelman puitteissa käsiteltiin monitieteisiä ja merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin nivoutuvia tutkimusongelmia muun muassa opiskelijaprojektien, yhteisen raportoinnin ja kansainvälisten yritysvierailujen muodossa. Bit Bang-jatko-opiskelijakurssi ja sen toimintamalli sai arvioinnissa erittäin myönteisen arvion osallistujiltaan

Mid-term evaluation of Erasmus+ programme 2014–2020 Finland

The European Union's Erasmus+ programme is a funding scheme to support activities in the fields of education, training, youth and sport. The objective of the programme is to develop the quality of education and youth work, to improve young people’s level of education, skills, competences and employment opportunities, and to promote active citizenship and social inclusion. In the field of sports, the programme aims to tackle cross-border threats to the integrity of sports and to promote and support good governance and voluntary activities in sport. The programme period covers the years 2014–2020. This is a mid-term evaluation report concerning the implementation of the programme in Finland. The European Commission and the Member States are required to submit such a report halfway through the programme period. Erasmus+ has been the most significant programme enhancing internationalisation in the field of education in Finland. International mobility has become an integral part of Finnish education especially in the higher education sector, but internationalism and mobility are considered strategically important issues in the entire field of education. Erasmus+ has contributed remarkably to the degree of internationalisation of young people in Finland and improved the quality of youth work in Europe. The programme has provided opportunities for engaging in international activities also to the most vulnerable young people and promoted their social inclusion. All in all, the Erasmus+ programme functions well in Finland and the increasing programme budget can be effectively absorbed. The programme has had a significant impact on teaching staff’s professional skills, teaching methods, intercultural skills and mindsets. The cooperation projects have had long-term impacts at the institutional level. The significance of the Erasmus+ programme is expected to grow further, if the national financing will be decreased and the programme funding increased towards the end of the programme period. The majority of the actors in the field of education experience that Erasmus+ is a significant part of the international cooperation of their organisation. Adjustment to the new integrated programme structure has, however, been partly challenging. The challenges have mostly dealt with the burdensome administrative structures and responsibilities related to the application procedure. The level of reporting required by the programme, such as estimating the amount of grants based on the number of days spent abroad, has turned out to be laborious. Cooperation between the different political actors within the Erasmus+ programme has been significant, and the cooperation should be further developed also in future. The guidelines for project management should be clarified and the administrative workload should be lightened, for example in respect of the application and reporting requirements. Digital reporting methods should be developed especially due to their increased availability, quality and reliability, and the transfer of student records between educational institutions should in future be carried out mainly electronically. From the equality perspective, it is important to reconsider the inclusion of those fields that originally where left outside the scope of student mobility in the Erasmus+ programm

Työvoiman liikkuvuus Euroopassa ESR -hanke: Työpaikkasuomi -koulutusten ja Kansainvälinen työyhteisö -valmennusten vaikuttavuus

Raportissa tarkastellaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toteuttaman Työvoiman liikkuvuus Euroopassa ESR -hankkeen alla järjestettävien Työpaikkasuomi-koulutusten ja Kansainvälinen työyhteisö -valmennusten vaikuttavuutta. Työpaikkasuomi-koulutuksissa tarjotaan kielikoulutusta Suomessa toimivien yritysten / työnantajien ulkomaalaistaustaisille työntekijöille. Kansainvälinen työyhteisö -valmennusten avulla annetaan työkaluja kansainvälisten työyhteisöjen vuorovaikutuksen, toimivuuden ja johtamisen kehittämiseen. Työpaikkasuomi-koulutuksia on järjestetty kesäkuuhun 2019 mennessä vuodenvaihteesta 2015/2016 lähtien noin 180 kpl 15 kouluttajaorganisaation voimin ja Kansainvälinen työyhteisö -valmennuksia keväästä 2017 alkaen kolmen kouluttajaorganisaation toimesta 6 kpl. Hankkeessa on tarjolla myös Työpaikkaruotsi-koulutusta suomenruotsalaisilla alueilla (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta sekä Pohjanmaa). Kysyntä on Työpaikkaruotsissa ollut kuitenkin vähäistä, joten tutkimuksessa keskitytään Työpaikkasuomen vaikuttavuuteen. Raportin ovat laatineet Heikki Rannikko (Ramboll Finland Oy), Katri Haila (Owal Group Oy) ja Teemu Korhonen. Saavutettavuus on tarkistettu

Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet

Ikääntyneiden välimuotoisella asumisella tarkoitetaan sellaisia asumisratkaisuja, jotka asettuvat tehostetun palveluasumisen ja kaikenikäisten joukossa olevan tavallisen asumisen väliin. Ikääntyneiden välimuotoinen asuminen täyttää asunnon tavalliset tunnusmerkit ja se tarkoittaa kohteita, joissa asumiseen yhdistyy ikäspesifisiin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Asuminen erotetaan tällöin selkeästi palveluista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA tukee ikääntyneiden välimuotoisen asumisen kohteita erityisryhmien investointiavustuksella ja korkotuella, mutta kohteet voivat olla myös vapaarahoitteisia vuokra- tai omistusasuntoja. Raportissa esitellään erilaisia välimuotoisen asumisen esimerkkejä eri tahojen toteuttamina: asukkaiden aktiivisuudesta lähtevät kohteet, kuntien tai kuntayhtymien kohteet, säätiöiden ja yleishyödyllisten yhteisöjen kohteet sekä yritysten vapaarahoitteiset kohteet. Välimuotoista asumista tarvitaan lisää ja kohteiden toivotaan olevan monipuolisia ja perustuvan alueen ikääntyvän väestön ennakointiin ja asukkaiden tarpeisiin. Välimuotoisen asumisen kehittämisessä tulee varmistaa, ettei asumisratkaisujen kehittymistä estetä liian tiukalla sääntelyllä, varsinkaan epätarkoituksenmukaisella henkilöstömitoituksella. Suurissa kaupungeissa ikääntyneiden asumiseen tarvitaan monimuotoisia ratkaisuja. Pienemmissä kunnissa olemassa olevan asuntokannan korjausrakentaminen on ensisijainen vaihtoehto

Miten osaaminen näkyväksi? Kartoitus osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteista ja käytännöistä Suomessa ja valituissa kansainvälisissä verrokkimaissa

Kartoitus pitää sisällään laaja-alaisen kokonaiskuvan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöistä ja toimijoista kotimaassa ja valikoiduissa verrokkimaissa. Valikoidut verrokkimaat ovat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Ranska, Norja, Etelä-Afrikka, Irlanti, Skotlanti ja Kanada. Kartoitus on koonti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen eri tasoisista ja erilaisista rakenteista, virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, työssäoppimisen (työelämän) myötä ja vapaa-ajalla toteutuvassa oppimisessa. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kaikissa käsitteissä ja niihin liittyvissä työkaluissa on kysymys yhteiskunnan eri toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta. Selvitys tarjoaa yleiskuvauksen toteutusmalleista ja niiden toteutusrakenteista ja johdattaa lukijan tarkempien tietolähteiden jäljille. Eri maiden kohdallla keskeisenä näkökulmana on tarkastella ensin lyhyesti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen määritelmää ja kuvata eri maista esiin nousevia lähestymistapoja ja teemoja. Kussakin maassa on pyritty löytämään jokin kyseisessä maassa kiinnostava näkökulma koulutuksen, työelämän ja vapaa-ajan rajapinnoilla. TEM:n yhteyshenkilö: johtava asiantuntija Janne Savolaine

Mediatuen vaikuttavuuden ennakkoarviointi : Loppuraportti

Mediatuen vaikuttavuuden ennakkoarviointi -hankkeen tavoitteena on ollut tehdä ennakkoarvio mediatukityöryhmän loppuraportissaan esittämien tukimuotojen vaikuttavuudesta. Arviointi on rajattu kolmeen tukimuotoon: toimituksellinen tuotantotuki, innovaatiotuki ja yhteisömedian tuki. Samalla arviointikysymykset ovat tarkentuneet kolmeen laajempaan kysymykseen: Mitkä ovat olleet mediatuen vaikutukset muissa Pohjoismaissa? Jos Pohjoismainen mediatuki sovelletaan Suomeen, mikä olisi maksetun tuen määrä ja arvioidut vaikutukset? Mitä voidaan oppia tukimuodoista ja niiden teknisistä yksityiskohdista? Arvioinnin yleishavaintona voidaan todeta, että eri tukimuotojen tarkastelu yleisillä elinkeinopoliittisilla yritystuen kriteereillä ei välttämättä johda sidosryhmien kannalta haluttuun lopputulokseen. Pohjoismainen vertailu antaa vahvasti viitteitä, että mediatuet nykyisellä tasolla eivät ole vaikuttavia tai tehokkaita tavanomaisilla yritystalouden mittareilla (mm. liikevaihto, työllisyys ja nimikkeiden määrä). Aineisto kokonaisuutena viittaa vahvasti siihen, että tuet eivät ole vaikuttavia tai tehokkaita, ja niiden kohdistaminen varsinaiseen ongelmaan on hyvin vaikeaa. Näin mediatukia on vaikea perustella tavanomaisilla elinkeinopolitiisilla yritystuen kriteereillä. Tuki voi kuitenkin olla perusteltu muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta

Implementation of Erasmus+ in Finland : Final Evaluation of Erasmus+ Programme 2014-2020 and Interim Evaluation of Erasmus+ Programme 2021-2027

The national evaluation of the Erasmus+ programme implementation is part of the EU review covering all Member States. The evaluation focused on activities funded by the National Agency of the Erasmus+ programme, the Finnish National Agency for Education. The evaluation covers both the interim evaluation of the programme 2021-2027 and the final evaluation of the programme 2014-2020. The evaluation is based on a multi-method approach (document analysis, surveys, interviews, and a workshop). In Finland, the amount of mobility projects funded has been increasing, but in the long term there has been a downward trend in the number of mobility especially in higher education and vocational education. On average, the number of the Erasmus+ partnership projects has been in line with the goals. One of the weaknesses in the implementation of Erasmus+ is that the number of Erasmus+ grants varies strongly between regions. The unequal position in internationalisation concerns especially general and adult education as well as in youth and sports sector. Based on the evaluation, strengthening the implementation of the programme is needed both at strategic and operational level. In addition, activation and support measures are needed not only to realise regional equality, but also to reach new applicants and particularly applicants who need additional support for their participation

Evaluation of European Solidarity Corps Programme in Finland : Final Evaluation of ESC Programme 2018-2020 and Mid-Term Evaluation of ESC Programme 2021-2027

The subject of the evaluation was the national implementation of the European Solidarity Corps (ESC) program regarding actions financed by the national office of the ESC program, i.e. the Board of Education. The evaluation included both the final evaluation of the ESC program 2018-2021 and the interim evaluation of the ESC program 2021-2027. The evaluation was based on a multi-method approach (document analysis, electronic survey, interviews and results workshop). Overall, the implementation of the ESC program in both programming periods in Finland was considered successful in achieving participant goals and promoting active citizenship. However, a more strategic approach to the program could bring more desirable results. In the implementation of the ESC program, the challenges are especially the usability of the information system, the administrative burden and the uneven geographical distribution of projects and project actors in Finland. The entire programme could be directed even more towards youth with less opportunities. Recommendations at the programme level include clarifying the intervention logic and monitoring framework, providing more funding for the entire ESC programme, and widening participation. Implementation-related recommendations focus on improving the Beneficiary Module IT system, modifying some funding rules and updating some travel rules, as well as making the administrative aspects of the solidarity projects proportional to the project size