Palliative care nursing competencies and undergraduate nursing students’ views of palliative care education

Abstract The main aim of this study was to describe the palliative care (PC) nursing competencies required from nurses on different PC levels and to examine nursing students’ views of PC education. The study consisted of three phases: (I) an integrative systematic review (sub-study I), (II) a descriptive qualitative study (sub-study II) and (III) a cross-sectional survey (sub-studies III-IV). Sub-study I included 21 studies (n=7470 participants) from five databases. Based on a review, using thematic analysis, PC competencies merged from the data, namely collaboration, communication, cultural, clinical, psychosocial, spiritual, ethico-legal and leadership competence. A research gap of PC competencies required in different levels of PC provision was identified. In qualitative sub-study II, multidisciplinary groups of professionals (n=222) defined the PC nursing competencies required in different levels of PC. The competencies required in the basic level consisted of many competencies such as symptom management, supporting and encounters competencies. The competencies required in the specialist level included competencies such as maintaining expertise, advanced symptom management as also research and development competencies. In quantitative sub-study III, final year nursing students (n=1331) responded to a questionnaire and assessed the coverage of PC content in their education and their self-assessed competence of the subject. The students assessed that education on mental symptoms, existential issues and multicultural aspects were covered incompletely. Over half of the students wanted more education on pharmacological and non-pharmacological pain management. Almost all students considered PC as a useful subject, but only about half of them assessed their competence within PC as sufficient. In qualitative sub-study IV, final year nursing students (n=766) responded to the open-ended question in the survey and described their views of palliative care education. Based on a contents analysis three unifying categories were identified, 1) development needs and views of PC education, 2) the preferred types of PC education, and 3) factors that promote or hinder PC learning. In conclusion, nurses need a wide range of competencies to provide PC. Nursing students consider PC as a useful subject, but still addressed the need to further develop the education on the subject.Tiivistelmä Tutkimuksen päätarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajan osaamista palliatiivisen hoidon eri tasoilla ja selvittää sairaanhoitajaopiskelijoiden näkemyksiä palliatiivisen koulutuksen opetuksesta. Tutkimus koostui kolmesta vaiheesta: (I) integroitu järjestelmällinen katsaus (osatutkimus I), (II) kuvaileva laadullinen tutkimus (osatutkimus II) ja (III) poikkileikkaustutkimus (osatutkimukset III-IV). Osatutkimuksessa I oli 21 tutkimusta (n=7470) viidestä tietokannasta. Katsauksessa palliatiivisen hoidon osaamisalueiksi muodostuivat temaattisen analyysin mukaan; yhteistyö-, kommunikointi- ja kulttuuriosaaminen, kliininen, psykososiaalinen, spirituaalinen ja eettinen osaaminen sekä laki- ja johtamisosaaminen. Palliatiivisen hoidon eri tasoilla tarvittavasta osaamisesta löytyi niukasti tutkimustietoa. Laadullisessa osatutkimuksessa II ammattilaiset (n=222) määrittelivät palliatiivisen hoidon eri tasoilla tarvittavaa hoitotyön osaamista. Perustasolla osaaminen koostui osaamisalueista, kuten oireiden hoidon, tukemisen ja kohtaamisen osaaminen. Erityistason osaaminen koostui osaamisalueista, kuten asiantuntijuuden ylläpito, vaativan oirehoidon, tutkimuksen ja kehittämisen osaamisesta. Määrällisessä osatutkimuksessa III viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat (n=1331) vastasivat kyselylomakkeeseen, jossa he arvioivat palliatiivisen hoidon sisältöjä koulutuksessa ja omaa osaamistaan aiheesta. Opiskelijat arvioivat, että psyykkisiä oireita, eksistentiaalisia kysymyksiä ja monikulttuurisia näkökulmia ei käsitelty riittävästi opetuksessa. Yli puolet opiskelijoista toivoi lisää koulutusta lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä kivunhoidosta. Lähes kaikki pitivät aihetta hyödyllisenä, mutta vain noin puolet heistä arvioi palliatiivisen hoidon osaamisen riittäväksi. Laadullisessa osatutkimuksessa IV viimeisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat (n=766) vastasivat kyselylomakkeen avoimeen kysymykseen ja kuvasivat näkemyksiään palliatiivisen hoidon koulutuksesta. Sisällönanalyysin mukaan muodostui kolme yhdistävää luokkaa 1) palliatiivisen hoidon koulutuksen kehittämistarpeet ja näkemykset palliatiivisesta hoidosta, 2) toiveet palliatiivisen hoidon koulutuksen toteuttamistavoista ja 3) palliatiivisen hoidon oppimista edistävät tai estävät tekijät. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sairaanhoitajat tarvitsevat moninaista osaamista palliatiivisen hoidon toteuttamiseen. Opiskelijat pitävät aihetta hyödyllisenä, mutta koulutuksen kehittämisen tarve on ilmeinen

Potilaiden ja läheisten kokemukset sairaanhoitajan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla potilaiden ja läheisten kokemuksia sairaanhoitajan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta. Tutkimusaineisto kerätiin potilailta (n=10) ja läheisiltä (n=31) sähköisenä Webropol-kyselynä. Aineisto muodostui avoimesta kysymyksestä, jossa vastaajia pyydettiin kuvailemaan sairaanhoitajan osaamista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Sairaanhoitajat tarvitsevat palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa moninaisia potilaan ja läheisen kohtaamisosaamiseen ja vuorovaikutusosaamiseen liittyviä taitoja. Potilaan ja läheisten mukaan sairaanhoitajalla tulee olla vahvaa osaamista potilaan oirehoidon lisäksi palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusteiden osaamisesta. Sairaanhoitajat tarvitsevat myös ohjausosaamista sekä ihmislähtöisen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Sairaanhoitajalla tulee olla myös juridista ja eettistä osaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta potilaan ja läheisten arvioimana. Sairaanhoitajat tarvitsevat laaja-alaista osaamista laadukkaan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamiseksi. Heidän osaamista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa voidaan tukea kehittämällä ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmia ja lisäämällä täydennyskoulutusta sairaanhoitajille sekä yhdenmukaistamalla palliatiivisen hoitotyön koulutusta kansallisella tasolla.Abstract Patients and relatives experience of nurse competence in palliative care The purpose of study was to describe patients and the nearby experiences of nurse competences in palliative care and end of life care. Data collected from patients (n=10) and nearby (n=31) by electronic questionnaire. Data consisted open question with palliative care and end of life care. Data were analyzed with inductive content analysis. Nurses need in palliative care and end of life care an extensive interaction of patient and nearby and encounters competence. In addition, nurses need deep competence of patients’ somatic symptoms management and competence of palliative care and end of life care in basic care. Also, competence of counselling and person-centered palliative care and end of life care, juridical and ethical competences were important. Nurse need an extensive competence of palliative care and end of life implementation. The nurse competence in palliative care and end of life can be supported by developing contents of palliative care in the curricula of Applied Science, increasing continuing education for nurses and unifying palliative care education in national level

Nursing students’ views of the content of palliative care in undergraduate education and their self-assessed palliative care competence:a nationwide cross-sectional study

Abstract Background: The importance of integrating palliative care (PC) education into undergraduate nursing studies has been recognized. Still, there is considerable variation in the PC education of nurses. Objective: To study the nursing students’ views of the PC contents during the nursing education; students’ self-assessed levels of PC competence; and whether prior education or work experience influence these views. Methods: A cross-sectional study. Data were collected using a questionnaire which was tested for its content and construct validity and internal consistency. The sample consisted of final-year undergraduate nursing students (n = 1331) from Finland. Results: The response rate was 94%. Of the students, 94.4% considered PC education to be quite or very useful, but only 51.9% reported the achieved PC teaching as quite or very good. Teaching on mental symptoms, existential issues and multicultural aspects were considered incomplete. Over half of the students wanted more education on pharmacological- and non-pharmacological pain management. Students with previous education assessed their PC competence as quite or very good more often than other students (70.1% vs. 54%, P < .001), and more often felt that these competencies are relevant to their profession (72.2% vs. 57.6%, P < .001). Conclusions: PC was considered as a useful subject, still only about half of the students reported the received PC education and their competence on PC as sufficient. Previous education or experience may enhance PC competence highlighting the need for divergent teaching. The results identify development needs for the contents of PC education in undergraduate nursing studies

Potilaiden ja läheisten kokemuksia lääkärien palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta

Abstrakti Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheisensä aktiivista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Palliatiivisen hoidon tarve tulee kasvamaan väestön ikääntyessä ja pitkäaikaissairauksien lisääntyessä. Palliatiivisen hoidon saannin turvaamiseksi lääkärillä tulee olla osaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla potilaiden ja läheisten kokemuksia lääkärien osaamisesta palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Tutkimusaineisto kerätiin sähköisenä kyselynä ja tiedote kyselystä oli Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialaisen ja työelämälähtöisen kehittämisen (EduPal) -hankkeen verkkosivulla. Avoimeen kysymykseen: Mitä mielestäsi jokaisen lääkärin tulee osata palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta valmistuessaan? vastasi 41 potilasta ja läheistä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.  Potilaiden ja läheisten mukaan lääkärit tarvitsevat palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa kivunhoidon osaamista. Lisäksi he tarvitsevat vuorovaikutusosaamista ja potilaslähtöisen hoidon osaamista. Potilaat ja läheiset arvoivat lääkärin tarvitsevan vahvaa kliinistä osaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Myös lääkäreiden kohtaamisosaamista sekä potilaan ja läheisten tukemisosaamista pidettiin tärkeänä. Lääkärillä tulee olla laaja-alaista osaamista palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta. Potilaiden ja läheisten kokemusten huomioiminen lääketieteen perusopetuksessa ja täydennyskoulutuksessa vahvistaa ja tukee kliinistä osaamista sekä potilaan hoidon laatua. Lääketieteen koulutukseen tulee lisätä vuorovaikutus- ja kohtaamistaitoja kehittävää opetusta sekä turvata kaikille lääketieteen opiskelijoille osaaminen palliatiivisen hoidon ja saattohoidon perusteista.Abstract Patients’ and closed ones’ experiences on competences required from physicians in palliative care and end-of life care Palliative care is active and holistic care for incurably ill patients and their closed ones. The need for palliative care will increase as the population ages and the amount of long-term illnesses increase. The purpose of the study was to describe the experiences of patients and their closed ones physicians’ competence in palliative care and end-of-life care. The research data was collected as an electronic survey and a newsletter on the website of Developing palliative nursing and medical education-EduPal -project. An open question: What do you think every physician should know about palliative care and end-of-life care when graduating? responded to 41 patients and closed ones. The data was analyzed using inductive content analysis. According to patients and their closed ones, the physicians need competence in pain management in palliative care and end-of-life care. In addition, they need interaction skills and competence in patient-centred care. Patients and closed ones appreciated the physicians need for strong clinical competence in palliative care and end-of-life care. The competence in empathetic meeting of the patient and the competence in supporting of patients and closed ones were also considered important. The physician must have extensive competence in palliative care and end-of-life care. Considering patients’ and closed ones’ experiences in basic and continuing medical education strengthens and supports clinical competence and the quality of patient care. Medical education must be supplemented with a curriculum that develops interaction and communication skills, and all medical students must be provided with knowledge of the basics of palliative care and end-of-life care

Kivunhoidon ohjaus syöpää sairastavan potilaan ja hänen läheisensä kuvaamana palliatiivisessa hoidossa:integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract Aim: The purpose of this integrative review was to describe patients and their caregivers’ views of pain counseling to patients who are terminally ill and suffer from cancer pain. Data and methods: The data was collected from studies included in scientific databases at systematic search, focusing on studies published in Finnish or in English between the years 2000 and 2018. A quality assessment of these studies was carried out and after that nine peer reviewed studies were accepted for this review. The data was analyzed by content analysis. Results: Based on results, patients and their caregivers were satisfied with counseling they have received, but they need more information of pain, painkillers, side effects of medicine and non-pharmacological interventions in pain relief. Pain counseling should be organized and congruent, regardless who provides the counseling. Patients and caregivers have experienced that interaction during counseling as good, because it increases the possibilities to meet the individual counseling needs. Due to counseling, the use of pain management methods increased among patients and caregivers and additionally, counseling reduced patients and their caregivers’ fears against to painkillers. Discussion: Pain management counseling improves the patient’s quality of life. In the future, it would be important to solve the question of how to integrate palliative care and pain management counseling as a part of the holistic care of the patient and family caregivers already earlier than now.Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus: Integroidun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata kivunhoidon ohjausta palliatiivisessa hoidossa olevan, syöpää sairastavan potilaan ja hänen läheisensä näkökulmasta. Aineisto ja menetelmät: Tiedonhaut tehtiin tieteellisiin viitetietokantoihin systemaattisella haulla. Haut kohdistettiin vuosina 2000–2018 julkaistuihin vertaisarvioituihin suomen- tai englanninkielisiin artikkeleihin. Aineistoksi valikoitui yhdeksän sisäänotto- ja laadunarviointikriteerit täyttävää artikkelia. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset: Tutkimusten mukaan potilaat ja läheiset olivat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen, mutta toivoivat saavansa lisää tietoa kivusta, kipulääkityksestä, lääkityksen sivuvaikutuksista sekä lääkkeettömistä kivunlievitysmenetelmistä. Esille tuli myös, että kivunhoidon ohjauksen tulee olla suunniteltua ja yhdenmukaista, riippumatta siitä kuka ohjausta toteuttaa. Potilaat ja läheiset ovat kokeneet vuorovaikutuksellisen ohjauksen hyväksi, sillä se mahdollisti yksilöllisten ohjaustarpeiden huomioimisen. Potilaat ja läheiset ovat kokeneet kivunhoidon ohjauksen monipuolistaneen kivunhoitomenetelmien käyttöä ja vähentäneen heidän ennakkoluulojaan kipulääkitystä kohtaan. Päätelmät: Kivunhoidon ohjauksen on todettu parantavan potilaan elämänlaatua. Jatkossa olisi hyvä tutkia palliatiivisen hoidon ja laadukkaan kivunhoidon ohjauksen integroimista osaksi potilaan ja läheisen kokonaisvaltaista hoitotyötä entistä varhaisemmassa vaiheessa

Future palliative competence needs:a qualitative study of physicians’ and registered nurses’ views

Abstract Background: Globally, the need for palliative care will increase as a result of the ageing of populations and the rising burden of cancer, non-communicable diseases as well as some communicable diseases. Physicians and registered nurses working in palliative care should have a sufficient level of education and competence in managing the changing needs and requirements of palliative care. There is, however, need for evidence-based palliative care training and education of physicians and registered nurses. The purpose of this study was to describe the views of physicians and registered nurses regarding future competence needs within palliative care. Methods: The study was conducted through use of a cross-sectional qualitative design. A total of 54 physicians and 110 registered nurses completed an open-ended questionnaire about the future competence needs of palliative care. The data were analyzed using inductive content analysis. Results: The results revealed four main competence needs within palliative care for the coming decade: palliative care competence at all levels within healthcare and social welfare services; individualized palliative care competence; person-centered encounters competence; and systematic competence development within palliative care. Conclusions: The results offer cues for education and professional development, which can be used to support physicians and registered nurses when future palliative care competences are included in educational programs. Seamless cooperation between palliative care services and educational institutions is recommended to ensure that undergraduate and postgraduate education is based on a continuous assessment of competence requirements within the field of palliative care. Therefore, online multi-professional simulations, for example, could be used to enhance future competencies within palliative care; undergraduate medical, nursing and allied healthcare students as well as postgraduate palliative care professionals and experts of experience could work together during simulations

Finnish nursing students’ perceptions of the development needs in palliative care education and factors influencing learning in undergraduate nursing studies:a qualitative study

Abstract Background: Nurses have an essential role in providing high-quality palliative care to patients and their families. Hence, they require adequate palliative care education. However, there is only limited insight into how final-year nursing students perceive palliative care education in undergraduate nursing programs. This study aimed to describe nursing students’ perspectives of the development needs of palliative care education. An additional two aims emerged based on the collected data, namely, to describe the preferred education for palliative care and the factors which promote or hinder palliative care learning during undergraduate nursing studies. Methods: The research was guided by a descriptive qualitative approach and applied inductive content analysis. The frequencies (f) of identified codes (reduced expressions) were counted to show the noteworthiness of each category in relation to the entirety. The participants were final-year nursing students (n = 766) who had participated in a national survey. Results: The inductive content analysis identified three unifying categories. The first was ‘Development needs and views of palliative care education’ (f = 524), which consisted of the main categories ‘the need to develop palliative care education’ (f = 414) and ‘meaning of palliative care and its education’ (f = 110). Secondly ‘Preferred types of palliative care education’ (f = 1379), including the main categories ‘teaching contents in palliative care education’ (f = 905), ‘teaching methods for palliative care learning’ (f = 393), and ‘placement of palliative care studies’ (f = 81). Thirdly ‘The facilitators and barriers to palliative care learning’ (f = 401), consisting of the main categories ‘factors facilitating palliative care learning’ (f = 66) and ‘barriers to palliative care learning’ (f = 335). Conclusions: This study provides detailed information about nursing student’s perspectives of palliative care education and its development needs. Hence, the results are relevant to decision-makers who want to develop undergraduate nursing curricula. This study highlights that palliative care education should be developed by ensuring that all students have equal access to palliative care education provided by highly competent teachers. Possibilities for clinical placements or visits to palliative care units during the education should also be improved. The participating students felt unprepared to provide high-quality palliative care even though they responded that palliative care is an important topic in their nursing studies

Lähihoitajien kokemukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla lähihoitajien kokemuksia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta. Aineisto kerättiin lähihoitajilta (n=52) sähköisenä kyselynä Webropol-ohjelmalla syksyllä 2018. Tutkimusaineisto muodostui avoimesta kysymyksestä, jossa vastaajaa pyydettiin arvioimaan osaamista palliatiivisen hoidon eri osa-alueiden näkökulmasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lähihoitajat kokivat tarvitsevansa osaamista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa hienovaraisesta ja tukevasta vuorovaikutuksesta potilaan ja läheisten kanssa, moniammatillisesta yhteistyöstä sekä viestintä- ja suunnitteluosaamisesta. Lisäksi he arvioivat tarvitsevansa työssään perustietoa lääketieteestä, fysiologiasta, hoitotieteestä, tunteiden prosessoinnista, kulttuurista, uskonnosta, lääkehoidosta ja farmakologiasta. Myös osaaminen kivun sekä somaattisten ja psyykkisten oireiden hoidosta, yksilöllisestä palliatiivisesta perushoidosta, kuoleman arvokkaasta kohtaamisesta, eettisyydestä ja lainsäädännöstä sekä työhyvinvointitaidoista koettiin tärkeiksi. Lähihoitajat tarvitsevat monipuolista osaamista hyvän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lähihoitajien palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kartoittamisessa ja koulutuksen sekä opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.Abstract Practical nurses’ experiences of the need for competence in hospice and palliative care The purpose of the study was to describe practical nurses’ experiences of competences in hospice and palliative care. The data collect were performed with an electronic questionnaire from practical nurses (n=52). The data consisted open questions with palliative care theme. The data were analyzed with inductive content analysis. Practical nurses needed competence in hospice and palliative care including interaction of patient and relatives, multi-professional, communication and care planning. In addition, they estimate that they will need competence in of medicine, physiology, nursing science, emotion processing, culture, religion, medication and pharmacology. Also, competence pain and somatic symptom management, individualized hospice and palliative care basic care, precious death, ethical and legislative and well-being at work were considered important. Practical nurses need versatile competence for the nursing out of hospice and palliative care. The result of this study can be used to develop hospice and palliative care training, teaching and competence assessment

Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen osaaminen sairaanhoitajien ja lääkäreiden palliatiivisen hoidon ja saattohoidon koulutuksessa

Tiivistelmä Ihmisillä on moninaisia keinoja kommunikoida. Ihmiselle luonnollinen ilmaisutapa on puhuminen. Puhe voi kuitenkin häiriintyä erinäisistä syistä johtuen tai puuttua kokonaan. Sairaanhoitaja- ja lääkärikoulutuksen tulee edistää vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvää osaamista ja koulutuksen tulee antaa valmiudet tunnistaa ja tukea kommunikaatiossa tapahtuvia muutoksia. Terveysalan ammattilaisten tulee osata hyödyntää tulkkipalveluita ja puheterapeutin osaamista osana moniammatillista yhteistyötä. Potilaalle ja hänen läheisilleen on tärkeää tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja kohdatuksi elämänsä loppuun saakka. Tavoitteena on löytää yhteinen kieli tai vuorovaikutuksen tapa, jolla tämä kohtaaminen ja ymmärretyksi tuleminen mahdollistuu.Abstract Competence in interaction and encounter included in the education of nurses and physicians in palliative and end of life care People have a variety of ways to communicate. The most natural way of human expression is to speak, but it can be disturbed for various reasons, or it can be either wholly absent or otherwise deficient. The training of nurses and physicians should include the skills of interaction and encounter. The training should also provide the ability to identify and support possible changes in communication. Professionals must utilize an interpreter’s services and a speech therapist’s expertise as part of multi-professional collaboration. It is essential for the patients and their loved ones to be heard, understood and encountered for the rest of their lives. The goal is to find a common language or means to interact that makes this encounter and understanding possible

Palliative nursing competencies required for different levels of palliative care provision:a qualitative analysis of health care professionals’ perspectives

Abstract Background: Nurses must possess adequate competencies to provide high-quality palliative care. Earlier statements have described certain competencies that are relevant for palliative care, yet only limited empirical research has focused on the perspective of health care professionals to clarify which competencies are required for different levels of palliative care provision. Objective: The aim was to describe the required palliative nursing competencies of registered nurses aligned to different levels of palliative care provision, from the perspectives of multiprofessional groups. Design: A qualitative study design. Setting/Subjects: A purposive sample of professionals, working in different levels of palliative care across various settings in Finland, was used to gain information about the aim of the study (n = 222). Measurements: Content analysis was applied to describe the competencies of registered nurses. Results: Competencies relevant to basic palliative care were categorized under 17 main categories, which included a total of 75 subcategories. “Competence in managing the most common symptoms” was the main category that contained the largest number of reduced expressions (f = 75). An analysis of specialist palliative care data yielded 10 main categories, including 49 subcategories, with “Competence in maintaining expertise and taking care of own well-being at work” containing the most reduced expressions. Conclusion: The study provided new knowledge; more specifically, competencies related to encounters and maintaining hope were described as palliative care nursing competences. The results can be used to ensure that palliative nursing education focuses on the competences that are necessary in practice