Developing physical activity counselling in primary care through participatory action approach

Record sheet on patient visits. (DOCX 102 kb

Prevention of Gestational Diabetes: Design of a Cluster-Randomized Controlled Trial and One-Year Follow-Up

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Annual prevalence of gestational diabetes mellitus (GDM) is 12.5% among Finnish pregnant women. The prevalence is expected to rise with the increasing overweight among women before pregnancy. Physical activity and diet are both known to have favourable effects on insulin resistance and possibly on the risk of GDM. We aimed to investigate, whether GDM can be prevented by counseling on diet, physical activity and gestational weight gain during pregnancy.</p> <p>Methods/Design</p> <p>A cluster-randomized controlled trial was conducted in 14 municipalities in the southern part of Finland. Pairwise randomization was performed in order to take into account socioeconomic differences. Recruited women were at 8-12 weeks' gestation and fulfilled at least one of the following criteria: body mass index ≥ 25 kg/m², history of earlier gestational glucose intolerance or macrosomic newborn (> 4500 g), age ≥ 40 years, first or second degree relative with history of type 1 or 2 diabetes. Main exclusion criterion was pathological oral glucose tolerance test (OGTT) at 8-12 weeks' gestation. The trial included one counseling session on physical activity at 8-12 weeks' gestation and one for diet at 16-18 weeks' gestation, and three to four booster sessions during other routine visits. In the control clinics women received usual care. Information on height, weight gain and other gestational factors was obtained from maternity cards. Physical activity, dietary intake and quality of life were followed by questionnaires during pregnancy and at 1-year postpartum. Blood samples for lipid status, hormones, insulin and OGTT were taken at 8-12 and 26-28 weeks' gestation and 1 year postpartum. Workability and return to work were elicited by a questionnaire at 1- year postpartum. Linkage to the national birth register of years 2007-2009 will provide information on perinatal complications and GDM incidence among the non-participants of the study. Cost-effectiveness evaluation will be based on quality-adjusted life years. This study has received ethical approval from the Ethical board of Pirkanmaa Hospital District.</p> <p>Discussion</p> <p>The study will provide information on the effectiveness and cost-effectiveness of gestational physical activity and dietary counseling on prevention of GDM in a risk group of women. Also information on the prevalence of GDM and postpartum metabolic syndrome will be gained. Results on maintaining the possible health behaviour changes are important in order to prevent chronic diseases such as cardiovascular disease and diabetes.</p> <p>Trial registration</p> <p>The trial is registered ISRCTN 33885819</p

Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskeskuksissa

Suomalaiset liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Neuvonta on perusterveydenhuollon tärkein liikkumisen edistämisen keino, mutta sen toteuttamisessa on puutteita. Liikuntaneuvonnan kehittäminen terveyskeskuksissa -hankkeen tavoitteena oli lisätä erityisesti lääkäreiden, hoitajien ja fysioterapeuttien 1) terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan osaamista, 2) liikuntaneuvonnan toteuttamista ja sisällön monipuolisuutta, 3) Liikkumisreseptin tuntemista ja käyttöä, 4) sisäistä ja sektorirajat ylittävää liikuntaneuvonnan yhteistyötä ja 5) liikuntaneuvonnan kirjaamista potilastietojärjestelmään. Aineisto kerättiin neljästä pirkanmaalaisesta terveyskeskuksesta. Kukin nimesi vastuutiimin puoli vuotta kestäneelle kehittämistyölle. Tutkijaryhmä tuki tiimejä neljällä tutortapaamisella. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin 19 tulosmuuttujan alku- ja lopputilanteen välisillä eroilla prosenttiyksiköissä ja niiden 95 prosentin luottamusväleinä (LV). Mittareina käytettiin työntekijäkyselyä (N=75 alussa ja 80 lopussa), työtekijöiden kirjanpitoa potilaskäynneistä (N=1008 ja 1000), potilaskyselyä (N=441 ja 431) ja yhteistyötoimijoiden puhelinhaastatteluja (N=48 ja 28). Prosessia arvioitiin kehittämisvastuun ja -toimien toteutumisella vastuutiimin ja tutorin muistioiden avulla. Liikkumisreseptin tunteminen lisääntyi (työntekijäkysely, 39 %; LV 25,5–52,5) ja käyttö yleistyi (työntekijäkysely, 32 %; LV 18,9–45,1 ja kirjanpito, 4 %; LV 2,7–5,3). Suurempi osa työntekijöistä oli sopinut Liikkumisreseptin käytöstä työpaikalla (työntekijäkysely, 32 %; LV 20,3–43,7) ja käyttänyt Liikkumisreseptiä lähetteenä terveyskeskuksen sisällä (kirjanpito, 1 %; LV 0,3–1,7). Terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan osaaminen lisääntyi, mutta ei tilastollisesti merkitsevästi. Kehittämisvastuu jakautui vastuutiimeissä epätasaisesti ja ajan varaaminen kehittämistyölle oli vaikeaa, mikä heijastui kehittämistoimien määrään. Hanke onnistui parhaiten Liikkumisreseptin tuntemisen ja käytön mutta vähäisemmässä määrin terveysliikunnan ja liikuntaneuvonnan osaamisen lisäämisessä. Muiden tavoitteiden saavuttaminen saattaa edellyttää sitoutuneempaa, monipuolisempaa ja pidempikestoisempaa kehittämisotetta