Ammatinharjoittajasta virkamieheksi – Suomen Lääkäriliitto ja universaalin terveydenhuoltojärjestelmän kehitys

Artikkelissa kuvataan universaalin terveydenhuoltojärjestelmän synnyn kautta kuinka lääkäristä tuli virkamies ja miten Suomen Lääkäriliitto tässä prosessissa on toiminut. Huomio kiinnitetään kolmeen olennaiseen järjestelmämuutokseen: (1) vuoden 1943 laki yleisestä lääkärinhoidosta, (2) vuoden 1964 sairausvakuutuslaki ja (3) vuoden 1972 kansanterveyslaki. Aineistona käytetään historiallisia doku-mentteja, joiden sisältöä eritellään niiden kontekstissaan. Julkinen puuttuminen nähtiin analyysin perusteella uhkaksi lääkäreiden taholta, mutta se koettiin yhä pienemmäksi hyvinvointivaltion laajentuessa. Kansainvälisen tutkimuksen väite lääkärien ehdottoman kriittisestä suhtautumisesta julkisen sektorin puuttumiseen ei pidä paikkaansa Suomen tapauksessa. Lääkäriliitto on ollut argumenteillaan vain osittain jarruttamassa terveydenhuollon järjestelmäuudistuksia kolmenlaisin argumentein: potilaiden etu, kannustinongelmat ja lääkärien riittämättömyys

High frequency trading and its effects on financial markets

Tämä kandidaatintyö on valikoidusta aineistosta tehty kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on tutkia, minkälaisia vaikutuksia ultranopealla kaupankäynnillä on rahoitusmarkkinoihin ja niiden tehokkuuteen, likviditeettiin ja volatiliteettiin. Tavoitteena on samalla luoda katsaus siihen, minkälainen nuoren ja vahvasti kehittyvän tutkimuksen alan tilanne on tällä hetkellä ja avata lukijalle perusteiden tasolla, minkälaista toimintaa ultranopeat kaupankävijät harjoittavat. Tutkielmassa tarkasteltiin 10 empiirisen tutkimuksen näkökantoja ultranopean kaupankäynnin vaikutuksista rahoitusmarkkinoiden tehokkuuteen, likviditeettiin ja volatiliteettiin. Näistä kuusi otti kantaa kahteen markkinaominaisuuteen ja neljä yhteen. Tehokkuuteen otti kantaa neljä artikkelia, likviditeettiin kahdeksan artikkelia ja volatiliteettiin neljä artikkelia. Tutkimuksissa yleisimpinä ongelmakohtina oli ultranopean kaupankäynnin tunnistaminen ja määrittely: kaikkea ultranopeiden kaupankävijöiden toimintaa ei kyetä erottamaan datasta, ja tätä kautta tutkimuksissa voidaan tehdä parhaimmillaankin pääpiirteisiä päätelmiä. Tutkielman löydöksien perusteella voidaan todeta, että ultranopean kaupankäynnin aktiivisuudella vaikuttaa alan johtavien tutkijoiden mukaan olevan pääasiassa positiivinen vaikutus kaikkiin edellä mainittuja markkinoiden ominaisuuksia ilmentäviin parametreihin. Täysin yksiselitteisiä päätelmiä kokonaisvaikutuksesta markkinoiden laatuun tai edes kokonaisvaikutuksesta yksittäiseen ominaisuuteen ei kuitenkaan vielä pystytä tutkielman perusteella tekemään, vaikka positiivisen kuvan se ultranopeasta kaupankäynnistä antaakin. Tulosaineiston tutkimukset antavat kuitenkin hyvän vaikutelman alan tutkimuksen vaiheesta ja luovat hyvän pohjan tulevalle tutkimukselle tunnistaen lisätutkimuksen aiheita sekä antamalla kuitenkin jonkinlaista informaatiota siitä, millaisia vaikutuksia ultranopealla kaupankäynnillä on markkinoihin

Työn merkitys lääkäreille ja yhteydet hyvinvointivaltiomielipiteisiin

Artikkelissa kuvaillaan ensin, mikä merkitys työllä on lääkäreille. Tämän jälkeen tarkastellaan, miten erilaiset merkitykset työn kokemiselle ovat yhteydessä siihen miten lääkärit suhtautuvat sosiaaliturvan tasoon, näkevät terveydenhuollon toimivuuden sekä yksityisen terveydenhuollon roolin. Aineistona on lääkäreille kohdistettu postikysely, joka kerättiin alkuvuodesta 2007 (N = 1092, vastausprosentti 54,6). Kuvailevana menetelmänä artikkelissa ovat prosenttijakaumat, ristiintaulukointi ja selittävänä menetelmänä käytetään multinominaalista logistista regressioanalyysiä. Selvästi tärkein merkitys lääkärille työssään on mahdollisuus auttaa muita ihmisiä. Myös joustavat työskentelyolosuhteet, mahdollisuus toteuttaa itseään ja työn itsenäisyys ovat keskimäärin tärkeitä. Voimakkaimmat erot taustamuuttujittain työn merkityksen osalta ovat työnantajasektoria tarkasteltaessa. Yksityisellä sektorilla työskentelevät näkevät joustavat työskentelyolosuhteet poikkeuksellisen tärkeiksi. Ne jotka kokevat joustavat työskentelyolosuhteet tärkeänä haluavat selvästi useammin lisätä yksityistä terveydenhuoltoa. Tämä on työn merkityksen ja sosiaaliturvamielipiteiden yhteyksien osalta tutkimuksen tärkein tulos. Artikkelin rajoituksena on, että aineiston avulla ei kuitenkaan lopulta pystytä selvittämään, mikä on joustavuuden merkitys työskentelysektorin valinnassa