Vaarantunut suojeluvalta - Tutkimus lastensuojelujärjestelmän uhkatekijöistä

Tutkimus käsittelee lastensuojeluvallan julkista oikeutusta suurten yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Demokraattisissa yhteiskunnissa puuttuminen ihmisten yksityisyyteen voidaan katsoa oikeutetuiksi vain silloin, kun niillä on kansalaisten laaja hyväksyntä ja selvät rajat. Lastensuojelua tarkastellaan tutkimuksessa julkisen vallankäytön näkökulmasta ja selvitetään, millaisiksi lastensuojelun toimenpiteet ovat muotoutuneet viranomaisten käytännön toiminnassa. Teos tarjoaa yhteiskuntafilosofien näkökulman aina ajankohtaiseen keskusteluun viranomaisten vallankäytöstä. Lastensuojelu tähtää yksilöiden toimintakykyjen turvaamiseen ja kehittymiseen, mutta tietyissä tapauksissa se myös pyrkii rajoittamaan yksilöiden vapautta toimia haluamallaan tavalla. Kyseessä on haastava asetelma, jossa syntyy myös arvaamattomia seurauksia. Tutkimuksessa selvitetään järjestelmän tuottamien uhkatekijöiden vaikutuksia lastensuojelun asiakkaiden ja työntekijöiden toimintakykyihin. Asetelmaa valotetaan kolmesta näkökulmasta: lastensuojelun työnohjaajien, asiakkaana olleiden nuorten ja vanhempien

Immigration Dialogues : Diverse discussions on the daily life and politics of immigration

Arranged in autumn 2022, the Immigration Dialogues included discussions on immigration from the different perspectives of nearly 700 individuals. The starting point for the series of discussions coordinated by the Ministry of the Interior was to increase dialogue and understanding of immigration between individuals and groups of people. Another goal was to broaden the overall picture of immigration based on the experiences of individuals in different life situations who have moved to Finland and individuals who were born in Finland. The dialogues also sought a better understanding of what promotes the integration and inclusion of immigrants into Finnish society. This compilation describes the Immigration Dialogues as a whole, the key topics and perspectives, and, first and foremost, the diverse immigration experiences of immigrants and individuals who were born in Finland. Challenges related to the Finnish language, the need to be included in and belong to meaningful communities, finding worthwhile employment and raising the next generation became the central topics of the dialogues. The discussions made visible how immigrants living in different life situations have different questions and needs, which means that flexibility in solutions for integration and inclusion is required. Through dialogue that generates trust and inclusion, it is possible to create a better understanding of the experiences related to immigration. Understanding such experiences will help us build better legislation, integration services, communities and everyday life in Finland. The Immigration Dialogues were prepared through cross-administrative cooperation. In addition to the Ministry of the Interior, the implementation involved the Ministry of Education and Culture, Ministry of Justice, Ministry of Social Affairs and Health, the Ministry of Employment and the Economy, the Ministry for Foreign Affairs, the Ministry of Finance, the Finnish National Agency for Education and the Finnish Immigration Service

Systeemisen muutoksen johtaminen lastensuojelussa : Opas esimiehille ja johtajille

Oppaan tarkoitus on lisätä esimiesten ja johtajien ymmärrystä systeemisestä ajattelusta. Samalla se antaa työkaluja lastensuojelussa toteutettavan systeemiseen työtapaan tähtäävän muutoksen läpiviemiseen. Uudenlaiseen työtapaan siirtyminen koskettaa lukuisia työn eri ulottuvuuksia: arvoja, rakenteita, osaamista, yhteistyötä ja kustannuksia. Lastensuojelutyön muuttaminen systeemiseksi ei kuitenkaan tapahdu pelkästään sosiaalityön sisällä vaan se edellyttää muutoksia myös muissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Muutosta on luotsattava kaikilla organisaation johtamisen tasoilla: lähiesimiesten työstä aina kuntien ja kuntayhtymien ylimpään johtoon saakka. Opas on suunnattu erityisesti lastensuojelun esimiehille ja päälliköille sekä ylemmissä johtotehtävissä toimiville henkilöille, jotka vastaavat lastensuojelun asioista. Tämän ohella myös muiden julkisten palveluiden esimiehet ja johtajat voivat löytää oppaasta hyödyllisiä näkökulmia, suuntaviivoja ja työkaluja omaan johtamistyöhönsä

Practices and Thought in Michel Foucault s Philosophy

Practices and Thought in Michel Foucault s Philosophy The present thesis examines Michel Foucault s (1926-1984) notion of practice and argues that it is an essential concept in his philosophy, especially in his analysis of knowledge, power and ethics. The thesis reveals a previously neglected chronological and methodological unity in Foucault s work. The first chapter clarifies Foucault s philosophy by outlining it according to four central themes. First, the main philosophical goal of his historical studies is to analyse how human subjects have become objects of their own thinking. Second, this goal calls for methodological precaution to avoid all anthropological universals. Third, Foucault s studies are directed towards fields of practices. Fourth, the analysis of practices is executed along three axes: knowledge, power and ethics. The second chapter concerns the notion of practice in Foucault s archaeological method. Foucault s archaeological analysis is not directed towards objects and subjects as such, but to the way that the rules of discursive practice form them in the discourse. Many commentators have neglected Foucault s concept of practice when discussing his ideas concerning rules of discourse and limits of knowledge. I argue that Foucault s analysis concerning the limits of knowledge relates to local and contingent rules of discursive practice, not to transcendental rules of thinking in general. The third chapter deals with power relations and practices. I clarify Foucault s concept of dispositif by defining it as a functional ensemble of practices, and argue that this concept is crucial to his understanding of power relations. I stress a conceptual definition, which separates relations of power from the practices of government and show that the latter is based on the idea that power relations are integrated into practices. This conceptual clarification also helps in understanding Foucault s critique concerning modern practices of power. The fourth chapter examines Foucault s way of perceiving ethics as a practice. He separates three essential dimensions in morals: moral codes, moral behaviour and practices of self. His ethics concern practices of self and he studies how these practices have constituted different relations that subjects have to themselves, to others and to their societies. I argue that Foucault s own ethical views can be found in the ideas on the importance of practices of self in the modern world, and emphasize that these ideas should be connected to his views concerning the tradition of the Enlightenment, and to his own political action.Väitöskirja käsittelee ranskalaisen filosofin Michel Foucault n (1926 1984) ajattelun lähtökohtia ja osoittaa, että hänen moniaineksinen filosofiansa nojaa käytännön käsitteeseen. Tutkimuksessa selvitetään erityisesti Foucault n näkemyksiä tiedosta, vallasta ja etiikasta. Käytännön käsitteen analyysi paljastaa aiemmin sivuutetun yhtenäisyyden hänen filosofiassaan. Tutkimuksen alussa Foucault n filosofian lähtökohtia jäsennetään neljän keskeisen teeman varassa. Foucault n historiantutkimusten johtoajatuksen muodostaa filosofinen kysymys: miten ihminen on tullut oman ajattelunsa kohteeksi? Tämän tutkimiseksi hän ottaa käyttöön ihmisluontoa koskevien yleistysten metodologisen epäilyn. Hän rajaa tutkimusalueensa koskemaan ajattelua ohjaavia käytäntöjä ja tutkii niitä kolmella alueella: tiedon, vallan ja etiikan näkökulmista. Foucault alkoi tutkia ajattelua käytäntöjen näkökulmasta Tiedon arkeologia -teoksesta eteenpäin. Tämän vuoksi selvitetään, miten hän käsittää tiedon diskurssien arkeologisen analyysin . Foucault ei tutki diskurssien objekteja ja subjekteja vaan diskursiivisten käytäntöjen ohjaamaa objektivointia ja subjektivointia . Hän pyrkii osoittamaan, miten diskursiivisten käytäntöjen säännöt muodostavat rajoja sille, mikä voi olla tietoa jossain diskurssissa. Tutkimuksessa väitetään, että Foucault ei käsittänyt tiedon rajoja transsendentaaleiksi kaikkea ajattelua ohjaaviksi muodoiksi vaan ajallisesti muuttuviksi ja paikallisesti vaikuttaviksi säännöiksi. Myös Foucault n käsitykset vallasta selkiytyvät uudella tavalla käytännön käsitteen valossa. Tutkimuksessa analysoidaan Foucault n valtafilosofiaa käytäntöjen muodostamisen dispositiivien ja verkostojen näkökulmasta. Erityisen oleelliseksi osoittautuu erottelu muuttuvien valtasuhteiden ja suunnitelmallisen hallinnan välillä. Tämä erottelu myös valaisee Foucault n kritiikkiä modernin ajan vallankäytön muotoja kohtaan, sillä hän ei kritisoi hallitsemista sinällään vaan ihmisiin kohdistettua normalisoivaa hallintaa. Tutkimuksen lopussa selvitetään Foucault n käsitystä etiikasta käytäntönä. Foucault erottaa moraalissa kolme ulottuvuutta: moraalilakien kokoelmat, moraalikäytöksen ja itsekäytännöt. Foucault keskittyy itsekäytäntöihin ja hän tutkii, miten ihmiset ovat muodostaneet niiden avulla tietynlaisia suhteita itseensä, toisiin ihmisiin ja yhteisöönsä. Foucault n omaa etiikkaa ei kuitenkaan tule etsiä hänen historiantutkimuksistaan vaan hänen ideoistaan koskien itsekäytäntöjen merkitystä nykypäivänä. Tutkimuksessa esitetään, että Foucault n oma etiikka tulee kytkeä hänen pohdintoihinsa valistuksen perinnöstä ja hänen omaan poliittiseen toimintaansa

Maahanmuuttodialogit : Moniäänistä keskustelua maahanmuuton arjesta ja politiikasta

Syksyllä 2022 järjestetyissä Maahanmuuttodialogeissa keskusteltiin maahanmuutosta lähes 700 ihmisen erilaisista näkökulmista käsin. Sisäministeriön koordinoiman keskustelusarjan lähtökohtana oli lisätä eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä keskustelua ja ymmärrystä maahanmuutosta. Samalla pyrittiin avartamaan maahanmuuton kokonaiskuvaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa elävien Suomeen muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden ihmisten kokemusten pohjalta. Dialogeissa tavoiteltiin myös parempaa ymmärrystä siitä, mikä edistää maahan muuttavien kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä kooste kuvaa Maahanmuuttodialogien keskustelujen kokonaisuutta, keskeisiä aiheita ja näkökulmia, sekä ennen kaikkea sekä maahan muuttaneiden että Suomessa syntyneiden keskustelijoiden moninaisia kokemuksia maahanmuutosta. Suomen kieleen liittyvät haasteet, tarve päästä mukaan ja kuulua itselle merkityksellisiin yhteisöihin, mielekäs työllistyminen ja seuraavan sukupolven kasvattaminen nousivat dialogien keskeisiksi aiheiksi. Keskustelut tekivät näkyväksi, kuinka erilaisissa tilanteissa elävillä maahan muuttaneilla on erilaisia kysymyksiä ja tarpeita, ja siksi myös kotoutumiseen ja osallisuuteen liittyviin ratkaisuihin kaivataan joustavuutta. Luottamusta ja osallisuutta synnyttävällä dialogilla voimme luoda parempaa ymmärrystä maahanmuuttoon liittyvistä kokemuksista. Näiden kokemusten ymmärtäminen auttaa meitä yhdessä rakentamaan parempaa lainsäädäntöä, kotoutumispalveluita, yhteisöjä ja arkea Suomessa. Maahanmuuttodialogit valmisteltiin poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Sisäministeriön lisäksi mukana toteuttamisessa olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö, Opetushallitus ja Maahanmuuttovirasto