Extending Office 365 with Microsoft Azure

The topic of this thesis is extending Office 365 with cloud services offered by Microsoft Azure. The purpose of this thesis is to identify and present Azure services which can be used to extend Office 365 functionality. The most essential services and tools are covered from built-in services to custom solutions. In addition to Azure services, Office 365 application programming interfaces are also covered as they can be used with several extension scenarios. Both Office 365 and Azure are rapidly developing cloud platforms that are constantly transforming and offering new features. This thesis will compare cloud solutions to traditional on-premises solutions and will also cover a few upcoming Azure features that can be used to extend Office 365 in the future. Almost all Azure services can be used to extend Office 365 in some way but the study is focused on common Office 365 extension scenarios. General description of each Azure service is given, after which the use cases with Office 365 are specified. This thesis provides an overview on Office 365 extension with a modern cloud computing platform. The extension scenarios are sorted under three topics which describe the usage with Office 365. Several Azure services are covered on some extension scenarios, comparing the options to achieve the most suitable solution for the case. A more profound study is presented of a single specific Office 365 extension scenario.Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Office 365 -tuoteperheen laajentamista Microsoftin Azure-pilvipalveluiden avulla. Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää, mitä Azuren palveluita voidaan käyttää Office 365 -laajentamisessa. Tutkimus on rajattu kaikkein olennaisimpiin Azuren palveluihin. Työssä kuvataan laajennusmahdollisuuksia sisäänrakennetuista palveluista ja työkaluista räätälöityihin ratkaisuihin. Azuren palveluiden lisäksi opinnäytetyössä kuvataan Office 365 -rajapinnat, jotka liittyvät moneen käsiteltävään laajennustapaukseen. Sekä Office 365 että Azure ovat Microsoftin nopeasti kehittyviä pilvipalveluja, jotka muuttuvat koko ajan tarjoten uusia ominaisuuksia. Tämä opinnäytetyö vertaa pilviratkaisuja perinteisiin paikallisiin ratkaisuihin ja esittelee myös muutaman uuden Azure-palvelun, joita voidaan hyödyntää Office 365 -laajentamisessa tulevaisuudessa. Lähes jokaista Azuren palvelua voidaan jollakin tavalla hyödyntää Office 365 -kehityksessä, mutta tutkimuksessa pyrittiin löytämään ratkaisuja yleisimpiin Office 365 -laajennustapauksiin. tarkennetaan palveluun liittyvät Office 365 -käyttötapaukset sekä palvelun käyttö kehitystyössä. Opinnäytetyö antaa kokonaiskuvan Office 365 -laajentamisesta modernin pilvipalvelun kautta. Laajennustapaukset ovat jaoteltu työssä muutaman kokonaisuuden alle. Joidenkin tapausten kohdalla kuvataan useampi Azure-palvelu, joita vertailemalla saadaan selville tapaukseen parhaiten sopiva ratkaisu. Yhden laajentamistapauksen rakentaminen Azure-palvelun avulla kuvataan opinnäytetyössä tarkemmin

Lectotypification of Alchemilla hirsuticaulis H.Lindb.

Harald Lindberg described Alchemilla hirsuticaulis in 1904 based on material collected from two localities in Finland. The name is typified here with a specimen collected by H. Buch from South Savo, Lappeenranta in 1903. The lectotype and other original material are in the collections of the Botanical Museum at Helsinki (H).Peer reviewe

Alien Registration- Piirainen, Kaiso (Paris, Oxford County)

https://digitalmaine.com/alien_docs/22272/thumbnail.jp

Ikääntyneen kehitysvammaisen ravitsemustilan seuranta, arviointi ja ravintoaineiden saannin turvaaminen -opas kehitysvammaisten palvelukodin henkilökunnalle

Suomessa on tällä hetkellä noin 3000 yli 65-vuotiasta kehitysvammaista. Kehitysvammaiset ihmiset vanhenevat aivan samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Usein kehitysvammaisuuteen voi liittyä useita jo syntymästä olleita lisäsairauksia, kuten cp-vamma tai epilepsia. Toimintakykyä heikentää kaikki elämän aikana ilmaantuneet lisä-vammat ja -sairaudet. Kehitysvammaiset ovat ravitsemuksen näkökulmasta riskiryhmä. Noin kolmasosalla kehitysvammaisista on arvi-oitu olevan ravitsemusongelmia. Vaikeasti ja syvästi kehitysvammaisilla ravitsemusongelmia on jopa 80 %:lla. Kehitysvammaisten ravitsemustilaa vaikuttavat erilaiset syömisongelmat, liitännäissairaudet, liikunnan vähäisyys sekä lääkkeiden ja ravintoaineiden yhteisvaikutukset. Syömisongelmat liittyvät usein suun motorisiin toimintoihin. Kehitysvammaisten kanssa työskentelevillä on merkittävä rooli hyvän ravitsemustilan edistämisessä. Hoitohenkilöstö vastaa kehitysvammaisten ruuan tarjoilusta, annostelusta, ruuan rakenteen muuttamisesta, syöttämisestä sekä tarvittaessa ravinnon sisällön täydentämisestä. Ikääntyneet kehitysvammaiset tarvitsevat yksilöllistä, vammaisuuden tason mukaista ravitsemusta. Toimeksiantajani on Kultakuusen palvelukoti, jonka omistaa KVPS Tukena Oy. Palvelukodissa asuu 12 kehitys-vammaista ihmistä. Opinnäytetyöni tavoitteena on kehittää palvelukodin työntekijöiden osaamista siitä, miten ikääntyneen ravitsemustilaa voi seurata ja arvioida sekä turvata ravintoaineiden saantia. Tarkoituksen kuvata ikääntyneen kehitysvammaisen terveyttä edistävää ruokavaliota sekä keinoja, joilla seurata ja arvioida ravitsemustilaa. Kehittämistehtäväni on tehdä palvelukodin henkilökunnalle kirjallinen opas, joka on mahdollisimman konkreet-tinen ja käytännöllinen. Opas on tehty Jämsä & Mannisen (2000) tuotteistamisprosessin mukaisesti. Toisena ke-hittämistehtäväni on löytää oppaaseen ohjeita terveyttä edistävästä ruokavaliosta sekä ravitsemustilan seuranta-menetelmiä ikääntyneille kehitysvammaisille. Menetelmiksi valitsin MNA mittarin sekä ruuanseurantalomakkeen, jotka löytyvät myös ikääntyneiden ravitse-mussuosituksita (2010). Testasin menetelmien soveltuvuutta yhdessä palvelukodin henkilökunnan kanssa. Testaus osoitti, ettö menetelmät antavat hyvää tietoa kehitysvammaisen ravitsemustilasta

Korjaamon erikoistyökalut : case Laakkonen Oy, Kerava

Tekniikan kehittyessä autoista on tullut paljon monimutkaisempia kuin ennen. Päästövaatimukset ovat osittain vaikuttaneet siihen, että autonvalmistajat ovat joutuneet kehittämään monimutkaisia järjestelmiä päästöjen vähentämäksi. Nämä ovat tehneet auton huoltamisesta ja korjaamisesta entistä haasteellisempaa. Tähän haasteeseen autonvalmistajat ovat vastanneet kehittelemällä omat erikoistyökalut. Erikoistyökalujen tehtävä on helpottaa ja nopeuttaa huoltotöiden tekemistä. Työn tehokkuus tuo säästöjä korjaamolle. Erikoistyökalujen saatavuus on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan toimia tehokkaasti. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada inventoitua Autotalo Laakkosen Keravan toimipisteen erikoistyökalut ja ottaa käyttöön järjestelmä erikoistyökalujen hallintaan. Erikoistyökalujen järjestelmällinen hallinta ja riittävä työkalujen määrä on ensiarvoisen tärkeää töiden sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta. Työ aloitettiin inventoimalla kaikki korjaamon erikoistyökalut ja korjaamolaitteet. Jokainen erikoistyökalu kirjattiin yksitellen kappalemäärineen ja sijaintitietoineen ylös. Kun inventointi oli suoritettu, pohdittiin mahdollisia vaihtoehtoja näiden hallintaan. Maahantuojan vaatimus erikoistyökalujen listaamisesta heidän järjestelmäänsä sinetöi myös Keravan toimipisteen päätöksen käyttää maahantuojan hallintajärjestelmää erikoistyökalujen hallinnointiin. Inventoinnissa järjestelmään listattiin yli 1000 erikoistyökalua ja lähes 200 korjaamolaitetta. Lisähankintana tehtiin yksi uusi Indecon ulosvedettävä hyllykkö, joka mahdollistaa uusien mallien erikoistyökalujen säilyttämisen. Kun järjestelmää opitaan hyödyntämään, se helpottaa asentajia ja nopeuttaa autojen korjaamista. Pitkällä aikavälillä hyvin organisoitu erikoistyökalujen säilyttämien tuottaa taloudellista hyötyä korjaamolle.Technical development has made cars much more complex than before. Emission requirements have had influence on the fact that car manufacturers have been forced to develop complex technical systems to reduce emissions. These changes in automotive technology have made car service and repair work more challenging. To respond to these challenges, car manufacturers have developed their own special tools. The special tools are developed to facilitate and quicken the work. Work efficiency gives financial benefits to the workshop. Availability of special tools is extremely important for the workshop in order to function effectively. This Bachelor of Engineering thesis aims at creating an inventory for special tools in Autotalo Laakkonen Oy, Kerava, and introducing a new system to organize special tools. Well organized control of special tools and the right amount of tools enables the mechanics to work smoothly and efficiently to benefit both the workshop and the customer. The work started by making an inventory of all special tools and equipment in the workshop. Every special tool was listed down one by one with number of units and location information. When the inventory was completed, different options to manage these tools were discussed. The demand of the importer company to list special tools according to their system sealed the decision to use the importer’s management system for the storage of special tools. More than 1000 special tools and almost 200 pieces of workshop equipment were found in the inventory. An extra purchase was one new pull-out rack from the Indeco company, which allows more storage space for new special tools. Learning to exploit the new system makes the job of the mechanics easier and speeds up the work. Over a long period of time, well organized storage of special tools brings economic benefits to the workshop

Taxonomic and phylogenetic studies on Salicornioideae (Amaranthaceae)

The subfamily Salicornioideae (Amaranthaceae) consists of 11 genera and c. 100 species of obligatory halophytes with a reduced morphology mainly in coastal and inland salt marshes from tropical mangroves to the subarctic. The plants are succulent, often with articulated stems and highly reduced leaves and flowers. This, together with their phenotypic plasticity, has caused much confusion in the morphology-based taxonomy. The study starts with the morphology, taxonomy and nomenclature of the genus Salicornia in northern Europe, extends to cover the whole Eurasian continent and use of molecular data and finally proceeds to a comprehensive DNA-based phylogeny and phylogeography of the subfamily. The new taxonomy of the annual Eurasian Salicornia presented aims to reflect a plausible phylogeny, using monophyly as the main criterion. Several taxa with a limited geographical distribution are neither supported in the molecular analysis nor morphologically separable and are thus placed in synonymy. On the other hand, unresolved clades, cryptic speciation and the fact that all involved taxa were not available in the molecular analysis offer a challenge for future studies. The monophyly of Salicornioideae is confirmed by the phylogenetic analysis. Five clades are found: 1) Kalidium, 2) Halopeplis, 3) Halocnemum/Halostachys and 4) Allenrolfea/Heterostachys. 5) The remainder of the subfamily forms the fifth clade, in which Eurasian Arthrocnemum macrostachyum, Microcnemum, the North American Arthrocnemum subterminale and Tecticornia form an unresolved polytomy. Sarcocornia and Salicornia form a monophyletic clade in which the American and Eurasian species of Sarcocornia and Salicornia respectively form well-supported clades. The Southern and Eastern African and Australian Sarcocornia are moderately supported. Salicornioideae probably originated in Eurasia during the late Eocene to early Oligocene. The divergence of the early main clades took place in the middle Oligocene. Long-distance dispersal has taken place several times to the Americas, South Africa and Australia. An updated generic classification of Salicornioideae is proposed with two main novelties: 1) the two species of Arthrocnemum are separated and described as two different genera, Arthrocaulon and Arthroceras, 2) Sarcocornia is treated as congeneric with Salicornia. In addition, all Australian plants are treated under Tecticornia as proposed earlier by Australian researchers. For Salicornia a new infrageneric classification is proposed to accommodate the four phylogenetically and geographically well-supported lineages within the genus.Revonhäntäkasvien (Amaranthaceae) alaheimoon Salicornioideae kuuluu 11 sukua ja noin sata lajia, jotka ovat erikoistuneet kasvamaan suolapitoisella alustalla trooppisilta mangrovesoilta aina subarktisille merenrannoille; monet lajit kasvavat sisämaan ajoittain tulvanalaisilla suolamailla, muutama myös kuivilla paikoilla. Kasveja luonnehtivat mehivartisuus, pieniksi ja suomumaisiksi surkastuneet lehdet sekä hyvin pienet ja huomaamattomat kukat, jotka sijaitsevat suomumaisten tukilehtien hangassa tavallisesti kolmen kukan ryhminä. Kuivattaessa kasvit yleensä menettävät suuren osan vähistäkin käyttökelpoisista tuntomerkeistään. Kasvien määrittäminen, sukujen ja lajien rajaaminen ja niiden sukulaissuhteiden selvittäminen on näistä syistä ollut erityisen vaikeaa. Tämä väitöstyö on edennyt vaiheittain pohjoiseurooppalaisten suolayrttien (Salicornia) morfologian, nimeämisen ja luokittelun selvittämisestä ensin koko Euraasiaan, mistä tutkimus laajennettiin selvittämään koko alaheimon alkuperäalueita, polveutumista ja polveutumisen ajoitusta.| Tutkimuksessa esitetään euraasialaisten suolayrttien uusi luokittelu, joka pohjautuu DNA-tutkimukseen, morfologiaan ja maantieteeseen. Pohjois- ja Itä-Euroopan suolayrttien osoitetaan kuuluvan kahteen perimältään toisistaan eriytyneeseen kryptiseen lajiin, joita ei ulkoisten tuntomerkkien avulla pystytä erottamaan toisistaan. Alaheimon monofyleettisyys pystyttiin vahvistamaan DNA-pohjaisessa fylogeneettisessä tutkimuksessa. Alaheimon kaikki 11 sukua ovat kukin monofyleettisiä ja muodostavat yhdessä viisi suurempaa polveutumishaaraa. Ryhmän kantavanhemmat ovat todennäköisesti kehittyneet Euraasiassa myöhäiseoseenin ja varhaisen oligoseenin aikana, ja ryhmän viisi haaraa ovat syntyneet oligoseenikauden lopulla. Alaheimon kasveja levisi kaukokulkeutumisen seurauksena useana eri ajankohtana Etelä- ja Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Afrikkaan ja Australiaan, missä sukujen ja lajien eriytyminen vauhdittui. Näiden tulosten pohjalta tutkimuksessa esitetään alaheimon uusi luokittelu, joka poikkeaa aikaisemmista kahdessa pääkohdassa: 1) suolasormion (Arthrocnenum) suku jaetaan kahteen uuteena kuvattavaan sukuun, Arthrocaulon (Euraasia) ja Arthroceras (Pohjois-Amerikka); 2) suolasormikit (Sarcocornia) siirretään suolayrttien sukuun. Lisäksi kaikki viisi australialaista, usein erillisinä pidettyä endeemistä sukua käsitellään yhtenä nivelsarvien (Tecticornia) sukuna. Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ryhmän usein sekavankin tieteellisen nimistön selvittämiseen ja nimistöhistorian yksityiskohtiin

Alien Registration- Piirainen, Riikka (Paris, Oxford County)

https://digitalmaine.com/alien_docs/22273/thumbnail.jp

Europeanism, internationalism or something else? Proposal for a cross-lingustic and cross-cultural research project on widespread idioms in Europe and beyond

Terms like Europeanism or internationalism are used rather carelessly in phraseology research, and they are often applied to idioms accidentally observed to have similar lexical and semantic structures in a few languages. The central question as to what idioms actually constitute the so-called “phraseological uniformity of Europe” has never been studied systematically. The present paper describes my first steps of a research project aimed at creating an inventory of factually existing widespread idioms. The total set of idioms is subdivided into smaller groups on the basis of their cultural foundations, thus becoming comparable across a great variety of languages. Questionnaires sent to a large number of idiom research experts are producing fi rst results: numerous idioms are spread across at least several dozens of languages. The problem remains that idioms are currently accessible for only a small portion of the approx. 140 European languages