The Determinants of Finnish Export Structure, 1956–1989

The industrial structure of Finnish exports was dominated by wood-processing industries since the first globalization period. Yet after the Second World War and hastened by the liberalization of foreign trade, new exports of metal, chemical and textile industries emerged and the traditional forest industries raised their level of refinement. While previous historical research has recognized these tremendous changes, there is no comprehensive study attempting to explain what determined this development in export structure. The handful of previous studies that refer to possible factors do so with lacking empirics and particularly without utilizing econometric methods. The econometric method used in thesis is fixed effects regression, besides which quantitative tables and graphs are used as well. The input-output tables of Finland calculated by Statistics Finland and covering 1956–1989 were the main source of data. The input-output tables also provide a technique for obtaining figures regarding both direct and indirect use of different factors. While direct use accounts for the use of a factor by the industry itself, indirect use also reflects how the industry’s input providers use that factor. This technique was also used to calculate domestic value-added of exports, which is a key novelty of this thesis. Gross exports remain the standard measure of historical trade studies even if they include the value of imported inputs, the share of which increased over the post-war period. Domestic value-added of exports removes this bias. Previous historical research has also had a loose theoretical underpinning where it is not made explicitly clear on what grounds mentioned determinants of trade are given weight. It was judged not only important for this thesis’ empirical approach to adhere to an economic trade model but also to assess which one was the most valid in the Finnish post-war context. The model chosen was the Chamberlin-Heckscher-Ohlin model where factor intensities – labour, physical and human capital and natural resources – are complemented by horizontal differentiation and scale advantage. It was also deemed important to consider several institutional characteristics of that time: export cartels, state-owned companies, customs barriers and Eastern Trade. Each export industry had its own determinants. Forest industries used domestic natural resources to a great, but decreasing, extent with capital, cartels and state-owned companies being other features. While basic metal industry was similar to paper industry in many respects such as in its capital intensity and scale advantage, metal engineering industries tended to be more characterized by R&D, product differentiation and Eastern Trade. Chemical exports were also determined by many different factors, such as skill intensity and R&D whereas the labour intensive consumption goods exports were initially dependent on customs barriers. After free trade integration reduced tariff rates these industries shifted their focus to Eastern Trade which was in its own way a form of protectionism too. Service exports tended to be capital intensive, or skill intensive in a few cases, whereas exports of the primary sector used labour, resources and also capital to a great extent. The econometric results suggest that the export structure of 1956–1970 was driven by capital intensity specifically related to the use of machinery and transport equipment and by the declining use of natural resources. This is not only reflective of increasing level of refinement in wood and paper exports, but also by the emergence of new export industries. Factor intensities are less explanatory in the 1980s where the evidence suggests that scale advantage may have become an important determinant of exports. Surprisingly, Finnish exports were characteristically homogenous and not horizontally differentiated in the late post-war period. A closer inspection revealed that this was specifically a feature of exports to Western markets, which were also slightly characterized by technological differentiation. Horizontal differentiation was a feature of Eastern Trade which supports the argument that it functioned as a springboard for raising the technological level of Finnish exports. However, econometric results also support the notion that labour intensive industries used it as an extension of customs barriers. While several determinants of export structure are identified in this thesis, so were many venues for future research such as an international perspective. While there were indications that skill intensity and know-how were important in Finland it seems that this was on a lower scale than in other European countries. Although Finland shared some of its features with other Nordic countries, its exports were less diversified than in Denmark, or Sweden where metal industries developed earlier. Particularly the importance of Eastern Trade in Finland also indicates that demand-side theories might be applicable in the Finnish post-war export structure besides the supply-side approach used in this thesis

Analyzing change in medication use - statistical approaches

The objective of this study was to gain an understanding of the effects of population heterogeneity, missing data, and causal relationships on parameter estimates from statistical models when analyzing change in medication use. From a public health perspective, two timely topics were addressed: the use and effects of statins in populations in primary prevention of cardiovascular disease and polypharmacy in older population. Growth mixture models were applied to characterize the accumulation of cardiovascular and diabetes medications among apparently healthy population of statin initiators. The causal effect of statin adherence on the incidence of acute cardiovascular events was estimated using marginal structural models in comparison with discrete-time hazards models. The impact of missing data on the growth estimates of evolution of polypharmacy was examined comparing statistical models under different assumptions for missing data mechanism. The data came from Finnish administrative registers and from the population-based Geriatric Multidisciplinary Strategy for the Good Care of the Elderly study conducted in Kuopio, Finland, during 2004–07. Five distinct patterns of accumulating medications emerged among the population of apparently healthy statin initiators during two years after statin initiation. Proper accounting for time-varying dependencies between adherence to statins and confounders using marginal structural models produced comparable estimation results with those from a discrete-time hazards model. Missing data mechanism was shown to be a key component when estimating the evolution of polypharmacy among older persons. In conclusion, population heterogeneity, missing data and causal relationships are important aspects in longitudinal studies that associate with the study question and should be critically assessed when performing statistical analyses. Analyses should be supplemented with sensitivity analyses towards model assumptions.Lääkkeen käytön muutoksen analysointi – tilastollisia näkökulmia. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä populaation heterogeenisyyden, puuttuvan tiedon sekä kausaalisuhteiden vaikutuksesta tilastollisten mallien parametrien estimaatteihin analysoitaessa lääkkeiden käytön muutosta. Tutkimus keskittyi kahteen kansanterveyden näkökulmasta ajankohtaiseen aiheeseen: statiinien käyttöön ja vaikutuksiin sydän- ja verisuonisairauksien primaaripreventiossa sekä iäkkäiden monilääkitykseen. Sydän- ja verisuonisairaus- sekä diabeteslääkkeiden kertymistä kuvailtiin näennäisesti terveillä statiinihoidon aloittajilla latentin kasvukäyrämallin mixture-analyysin avulla. Statiinihoitoon sitoutumisen kausaalivaikutusta akuuttiin sydän- ja verisuonitapahtumaan primaaripreventiossa estimoitiin marginaalisilla rakennemalleilla ja verrattiin diskreetin elinaikamallin tuloksiin. Puuttuvan tiedon vaikutusta kasvufaktoreiden estimaatteihin monilääkityksen kehitystä analysoitaessa tutkittiin vertailemalla tilastollisia menetelmiä jotka erosivat toisistaan oletuksiltaan puuttuvan tiedon mekanismista. Aineistoina käytettiin suomalaisia hallinnollisia rekistereitä sekä Kuopiossa vuosina 2004–07 toteutetun Hyvän Hoidon Strategia-tutkimuksen aineistoa. Näennäisesti terveillä statiinihoidon aloittajilla havaittiin viisi toisistaan erillistä lääkkeiden kertymisen kehityskaarta kahden vuoden aikana statiinin aloituksesta. Kun marginaalisen rakennemallin avulla huomioitiin statiinihoitoon sitoutumisen ja sekoittavien tekijöiden muutokset, joihin aiempi hoitoon sitoutuminen saattoi vaikuttaa, tuloksena oli diskreetin elinaikamallin kanssa yhteneviä parametriestimaatteja. Puuttuvan tiedon mekanismi osoittautui avaintekijäksi estimoitaessa monilääkityksen kehitystä iäkkäässä väestössä. Yhteenvetona todetaan, että lääkkeiden käytön muutoksen tilastollisissa analyyseissä on tärkeää ottaa huomioon populaation heterogeenisyys, puuttuvan tiedon mekanismi ja muuttujien väliset kausaalisuhteet. Sovellettavan tilastollisen menetelmän tulisi vastata tutkimuskysymystä ja analyysien tuloksia tulisi tukea herkkyysanalyyseillä tilastollisten mallien oletuksia kohtaan.Siirretty Doriast

Echinococcus canadensis transmission in the North

The Echinococcus granulosus complex (EG) is the causative agent of cystic echinococcosis (CE). Northern cervid Echinococcus was previously suggested to be the ancestor of the entire EG. During the last century, it was regarded to have three (or four) different, but often overlapping, transmission cycles in the circumpolar North: the original wolf wild cervid (reindeer or elk)-cycle; the semi-synanthropic cycle involving sled and hunting dogs and wild cervids; and the synanthropic cycle involving herding dogs and semi-domesticated reindeer. Human infections mainly derived from the latter two cycles. In Fennoscandia, the synanthropic cycle has been eliminated during the last 50 years due to changes in reindeer husbandry methods; machinery making herding dogs largely redundant. Typical to human CE in the North has been the relatively benign nature of the disease compared with CE caused by E. granulosus sensu stricto. The metacestodes in humans and in the natural cervid hosts predominantly appear in the lungs. The causative agents have been identified as EG mitochondrial genotypes G8 and G10, now together with G6 (camel), G7 (pig) and G9 genotypes constituting the Echinococcus canadensis species. Based on recent findings in reindeer in Yakutia, G6 might also be recognised among cervid genotypes. The geographical distribution of both G8 and G10 is circumpolar, with G10 currently apparently more prevalent both in the Palearctic and Nearctic. Because of the disappearance of the working dog, E. canadensis in Fennoscandia is again highly dependent on the wolf, as it was before domestication of the dog. Pet and sled dogs, if their number further increases, may to a minor part participate in the life cycle. Human CE in the North was mostly diagnosed by mass chest tuberculosis radiography campaigns, which have been discontinued. (C) 2015 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

"Se ei ole kovin hovikelpoinen sairaus" : Fibromyalgiaa sairastavien kertomuksia ja kokemuksia arjesta moniselitteisen ja näkymättömän sairauden kanssa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaista on fibromyalgian kaltaista kroonista sairautta sairastavien arki ja elämä. Fibromyalgia on krooninen sairaus, jonka etiologia ei ole yksiselitteinen, ja jonka pääoireisiin kuuluvat krooninen kipu, väsymys ja uupumus. Fibromyalgiaa esiintyy noin 2 %:lla väestöstä. Fibromyalgiaa sairastavien arkea lähestyttiin tutkimalla sairastuneiden kertomuksia nojautuen sairauden kokemusta hahmottavaan teoreettiseen kirjallisuuteen sekä narratiivisuuteen ja sairausnarratiivien analysoimiseen. Tutkielman aineistona on 13 fibromyalgiaa sairastavan yksilöhaastattelua, jotka on tehty käyttämällä väljää teemahaastattelukehikkoa apuna. Enemmistö haastateltavista on keski-ikäisiä naisia, mutta joukossa on myös muutamia miehiä ja nuorempia henkilöitä. Tutkielman analyysimenetelmänä on narratiivinen analyysi ja varsinkin sairasunarratiivien tutkiminen. Sairastuneiden haastatteluja kohdeltiin narratiiveina myös siksi, että niiden kautta haluttiin päästä sairastuneiden sairauden kokemusta lähelle. Tutkielman tärkeimpinä teoreettisina lähteinä toimivat sekä sairauden kokemusta valottava teoreettinen kirjallisuus että laaja sairausnarratiiveja käsittelevä kirjallisuus, joista varsinkin Arthur Frankin (1995) Illness narratives-teos oli tutkielman aiheen kannalta tärkeä. Tutkielman päätutkimuskysymys selvitti fibromyalgiaa sairastavien sairauden kokemusta ja sen eri aspekteja. Lisäksi toinen yhtä tärkeä tutkimuskysymys selvitti onko fibromyalgiaa sairastavien kertomuksista löydettävissä Frankin hahmottelemia sairausnarratiivien piirteitä. Tutkielman tuloksena selviää, että fibromyalgia on sairautena moniselitteinen ja oireiltaan perinteisistä akuuteista sairauksista eroava sairaus. Fibromyalgiaa sairastavilla on käsityksiä, että fibromyalgia ei ole sairautena yleisesti hyväksytty, vaan se on pikemminkin kakkosluokan sairaus. Fibromyalgian alhaisella sairausstatuksella on suuria vaikutuksia sairastuneiden sairauden kokemukseen, joka vaikuttaa olevan pirstaleinen ja vaikea hahmottaa. Fibromyalgiaa sairastavien elämä on jatkuvaa kamppailua moniselitteisen sairauden kanssa, jota ei pysty kokonaan hallitsemaan. Fibromyalgiaa sairastavat ovat kohdanneet haasteellisia tilanteita ja vaikeuksia hoidollisessa kontekstissa, työelämässä ja sosiaalisessa elämässä. Näissä eri konteksteissa kohdatut vaikeudet ovat vaikuttaneet sairastuneiden sairauden kokemukseen. Suurimmat haasteet sairastuneille on tuonut fibromyalgian näkymättömyys ja moniselitteisyys. Fibromyalgiaa sairastavien kertomuksista on löydettävissä Frankin sairausnarratiivien piirteitä. Sairastuneiden kertomukset alkavat kaikilla Frankin ennalleenpalautumistarinan piirteistä, mutta fibromyalgian oireiden pitkittyessä kertomuksiin tulee paljon Frankin kaaosnarratiiveille ominaisia piirteitä. Kaaosta aiheuttaa fibromyalgian oireiden kontolloimattomuus, kykenemättömyys löytää oikeaa diagnoosia tai hoitokeinoja oireiden helpottamiseen. Kuitenkin diagnoosin vihdoin löydyttyä, tarinat voivat palata hetkeksi ennalleenpalautumistarinoiden suuntaisiksi, mutta fibromyalgian oireiden vaihtelevuus sekä fibromyalgian kiistanalainen diagnoosi tuovat takaisin kaaostarinoiden piirteitä sairastuneiden kertomuksiin. Kaiken kaikkiaan eniten kaaosta sairastuneille aiheuttaa se, että heidän on vaikea saada omia tuntemuksiaan ja oireitaan todennetuksi muiden silmissä. Toisaalta joidenkin sairastuneiden kertomuksiin tulee myös etsintänarratiivien piirteitä, kun he ajan kuluessa ovat päässeet jollain tapaa sinuiksi fibromyalgian kanssa ja haluavat lisäksi auttaa muita fibromyalgiaa sairastavia toimimalla esimerkiksi tukihenkilönä tai levittämällä asiallista tietoa sairaudesta. Tärkeimmät käytetyt lähteet: Frank, Arthur: Illness narratives (1995), lisäksi esim. Garro, Linda (1994); Whitehead, Lisa (2006); Nettleton, Sarah (2006)

Hirvieläimet Taenia-suvun heisimatojen väli-isäntinä

Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään hirvieläimissä esiintyviin Taenia-lajeihin – niiden elämänkiertoon, esiintymisalueisiin, taksonomiaan, tunnistukseen ja merkitykseen. Taenia on yksi lääketieteellisesti ja eläinlääketieteellisesti tärkeimmistä heisimatosuvuista, koska siihen kuuluu merkittäviä zoonoottisia lajeja ja toisaalta lajeja, jotka aiheuttavat tuotantotappioita kotieläintaloudessa. Pohjoisella pallonpuoliskolla hirvieläimet toimivat useiden Taenia-lajien väli-isäntinä. Suomessa hirvieläimillä on taloudellista ja kulttuurillista arvoa metsästysperinteiden ja poronhoidon takia. Taenia-suvun heisimadot ovat nisäkkäiden loisia. Niiden elämänkiertoon kuuluu pääisäntä, lihaa syövä nisäkäs, jonka suolistossa loisen aikuisvaihe elää, ja väli-isäntä, yleensä kasvissyöjä, jonka elimistöön muodostuu loisen rakkulamainen toukka. Pääisäntä saa tartunnan syömällä toukkarakkulan väli-isännän kudosten mukana. Pääisännän Taenia-tartunta on yleensä varsin vähäoireinen. Väli-isäntä saa tartunnan syömällä pääisännän ulosteiden mukana ympäristöön levinneitä madonmunia. Väli-isännän oireet riippuvat kystien määrästä ja sijainnista. Sorkkaeläimissä esiintyy kahdentyyppisiä Taenia-rakkuloita: kystikerkus-tyypin kysta sisältää yhden toukan ja kenurus-tyyppisessä on useita suvuttomasti lisääntyneitä toukkia. Taenia muodostaa Echinococcus-suvun kanssa heimon Taeniidae. Taenia-lajeja lasketaan tällä hetkellä olevan 43. Suvun evoluutiohistoriaa on tutkittu rakenteellisten ominaisuuksien ja DNA-sekvenssien avulla. Taenia-loisten yhteinen kantamuoto eli jyrsijöiden ja todennäköisesti näätäeläintyyppisten petoeläinten välisessä elämänkierrossa. Jyrsijöitä väli-isäntinään käyttävät lajit ovat evolutiivisesti vanhempia ja sorkkaeläimiä käyttävät nuorempia. Siirtyminen sorkkaeläinväli-isäntiin oli Taenia-lajien evoluutiossa yksittäinen tapahtuma. Kaikki hirvieläimiä käyttävät lajit eivät ole toistensa lähimpiä sukulaisia, joten siirtyminen hirvieläimiin on tapahtunut sorkkaeläimissä loisivien lajien evoluution aikana useampaan kertaan. Hirvieläimissä esiintyy kuusi Taenia-lajia: T. hydatigena, T. krabbei sensu lato, T. multiceps, T. omissa, T. parenchymatosa ja T. sagina -lajin pohjoinen kanta. Näistä kolmen ensimmäisen levinneisyys on hyvin laaja, T. omissa esiintyy varmuudella vain Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja viimeiset kaksi lajia Venäjän pohjoisosissa. Lajeista kaksi on zoonoottisia: T. saginata -lajin pääisäntä on ihminen ja T. multiceps -lajin toukkarakkula voi harvoin muodostua myös ihmiseen. Taenia omissa -lajin pääisännät ovat kissaeläimiä ja muiden lajien tyypillisesti koiraeläimiä. Väli-isäntien suhteen T. omissa -laji rajoittuu lähinnä valkohäntäkauriiden sukuun ja T. saginata -lajin pohjoinen kanta poroihin, muut lajit eivät vaikuta olevan kovin tarkkoja väli-isännistään hirvieläinten heimon sisällä. Yleisimpiä lajeja hirvieläimissä ovat T. hydatigena, T. krabbei sensu lato ja T. parenchymatosa; T. omissa -lajinkin esiintyvyys voi alueellisesti olla varsin korkea. Taenia saginata -lajin pohjoinen kanta taas on levinneisyysalueellaan Siperiassa ilmeisen harvinainen poroissa, ja sen esiintyminen liittyy porojen raakojen aivojen käyttöön ihmisravintona. Taenia multiceps -laji käyttää hirvieläimiä väli-isäntinään vain satunnaisesti. Erotusdiagnostisina vaihtoehtoina Taenia-rakkuloille ovat lähinnä kasvaimet tai synnynnäiset kystiset muutokset ja muiden loisten aiheuttamat kystat. Taenia-kystien lajinmääritys perustuu maantieteelliseen löytöpaikkaan, väli-isäntälajiin ja kystan ominaisuuksiin (tyyppi, koko ja sijainti elimistössä). Tunnistus voidaan varmistaa toukan scolex-osan koukkujen määrän, koon ja muotojen avulla tai molekyyligeneettisin menetelmin. Voimakas Taenia-loistartunta voi akuuttivaiheessa johtaa väli-isännän kuolemaan. Pitemmän ajan kuluessa tartunta voi johtaa väli-isännän kunnon heikkenemiseen, painon laskuun ja kasvun hidastumiseen. Erityisen kohtalokas on T. multiceps -tartunta, jossa kystat muodostuvat useimmiten aivoihin. Taenia-tartunnat aiheuttavat taloudellisia tappioita lihantarkastuksessa yhteydessä tehtyjen elinten ja ruhojen hylkäyksien takia. Suomesta on löydetty Taenia-kystia poroista, hirvistä ja valkohäntäkauriista. Havaittuja lajeja ovat T. hydatigena ja T. krabbei sensu lato. Kystien esiintyvyys on kuitenkin matala ja taloudellinen merkitys vähäinen. Luonnonvaraisten petoeläinten kantojen runsastuminen, porokoirien käytön lisääntyminen ja koirien raakaravinnon suosion kasvu voivat kuitenkin lisätä kystalöydöstön määrää tulevaisuudessa

Tietoturvasovellusten käytettävyystutkimus Androidilla

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Android-käyttöjärjestelmän älypuhelimia vastaan kohdistuvia tietoturvauhkia ja kuinka käyttäjä voi suojautua niiltä, minkälaisia käytettävyyseroja tietoturvasovelluksilla on vaikuttavuuden, tehokkuuden ja tyytyväisyyden määreillä mitattuna sekä millaiseksi käyttäjät kokevat testattavat tietoturvasovellukset käytettävyydeltään. Tutkittavat sovellukset valittiin Google Play-sovelluskaupan latausmäärien, käyttäjien antamien arvosanojen ja niiden lukumäärien perusteella. Valitut sovellukset olivat 360 Security Antivirus Boost, AVAST Mobile Security & Antivirus, AVG Antivirus, CM Security Applock Antivirus ja Kaspersky Internet Security. Opinnäytetyö toteutettiin maalis-syyskuussa 2016. Teoriaosiossa käsitellään Androidin ominaisuuksia, tietoturvaa, tietoturvauhkia, tietoturvasovellusten ominaisuuksia sekä käytettävyyttä. Tutkimusosiossa toteutettiin käytettävyystutkimus viidellä käyttäjällä. Tietoturvasovellusten käytettävyyden tutkimiseen käytettiin käytettävyystestauksen ja heuristisen arvioinnin menetelmiä ja käytettävyyden mittareina vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä. Android-käyttöjärjestelmän älypuhelimet kohtaavat sovelluspohjaisia uhkia, Internet-pohjaisia uhkia, langattomien tekniikoiden uhkia ja fyysisiä uhkia. Tutkimuksen perusteella käyttäjä pystyy suojautumaan tietoturvauhkiakategorioilta käyttöönottamalla tietoturvasovelluksen ja tutustumalla mobiililaitteiden tietoturvakäytäntöihin. Tutkimuksen perusteella sovellusten käytettävyyksistä ei löytynyt suuria eroja. Mittareiden näkökulmasta AppLock Antivirus oli käytettävyydeltään parhaalla tasolla. Antivirus Boost ja Mobile Security & Antivirus olivat käytettävyydeltään hyvin samanlaisia pienellä erolla CM Securityn sovellukseen. Antiviruksen ja Internet Securityn käytettävyydessä todettiin puutteita. Testaajat kokivat, että sovellusten käytettävyyteen vaikuttivat eniten niiden käyttöliittymien toteutukset. Testaajien näkökulmasta Applock Antivirus todettiin käytettävyydeltään erinomaiseksi, Antivirus Boost käytettävyydeltään hyväksi, Mobile Security & Antivirus käytettävyydeltään kohtalaiseksi, Antivirus ja Internet Security käytettävyydeltään heikoiksi. Sovellukset ovat käytettävyydeltään ja toiminnoiltaan hyvällä tasolla, mutta käyttöliittymäsuunnitteluun ja toimintojen saatavuuteen tulee kiinnittää huomioita

Visual literacy in children´s speech : “I drew a lot of colour and an elf”

Tämän tutkimuksen tehtävänä on kuvata lasten visuaalisen lukutaidon ilmenemistä lasten puheessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten visuaalisen lukutaidon verbaalisen kerronnan ilmenemistä sekä aikuisen roolin merkitystä kuvien tuottamiseen ja tulkitsemiseen tabletilla. Tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimuskysymystä. Ensimmäinen tutkimuskysymys tarkasteli sitä, kuinka lapset ilmaisevat verbaalisesti visuaalista lukutaitoaan tuottaessaan ja tulkitessaan multimodaalista teosta. Toinen tutkimuskysymys selvitti aikuisen roolia lasten visuaalisen lukutaidon verbaalisen kerronnan mahdollistajana. Tutkimus pohjautuu aiempaan tutkimukseen visuaalisesta lukutaidosta. Visuaalisen lukutaidon tutkimusten lisäksi tutkimus pohjautuu kuvien tuottamiseen ja tulkitsemiseen liittyviin aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimukseen osallistui kuusi 4–6 -vuotiasta lasta. Tutkimuksen aineisto koostui lapsista kuvatuista videoista, joissa lapset tuottivat pareittain tabletilla multimodaalisen teoksen. Aineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, jossa tutkija itse videokuvasi tutkimuksen aineiston. Osallistuvalla havainnoinnilla saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmällä. Sekä kuvien tuottaminen että tulkitseminen käsiteltiin jokaisessa analyysin vaiheessa erillisinä osina, jotta voitiin taata tutkimusaineiston kokonaisvaltainen tarkastelu. Tutkimuksen tulokset koostuivat aineistosta nousseiden ilmauksien luokitteluille, jotka kuvaavat lasten visuaalisen lukutaidon verbaalisia ilmauksia. Tutkimuksesta saatiin kaksi päätulosta. Ensimmäisen päätuloksen mukaan lasten visuaalisen lukutaidon verbaalinen kerronta ilmeni oman teoksen tuottamisen verbaalisena sanoittamisena sekä yksinkertaisimpien visuaalisten elementtien käyttämisenä, kuten värien verbaalisena sanoittamisena. Tutkimuksen toisen päätuloksen mukaan lasten visuaalisen lukutaidon verbaalinen kerronta ilmeni sekä kuvien tuottamisen että tulkitsemisen näkökulmassa pohjautuen paljon aikuisen tukemana tapahtuvaan toimintaan. Tutkimuksen johtopäätöksen mukaan aikuisen rooli on mallittaa lapsille verbaalisesti sekä tuottamiseen liittyviä visuaalisia elementtejä että tulkitsemiseen liittyviä elementtejä. Tutkimuksen mukaan havaitaan lasten tarvitsevan paljon aikuisen sanallista johdattelua, jotta he ilmaisevat verbaalisesti omaa visuaalista lukutaitoaan.The paper studies manifestation of children's visual literacy in their speech from exercises of giving interpretation of multimodal motion and static pictures, and that adults play significant supportive roles in developing children's ability of using language to express visual objects. The paper evaluates children's ability in expressing verbally visual literacy via the making of and interpretation of multimodal pictures as well as the significance of adults' role in supporting and empowering children's ability in their acquisition literacy on speech and interpretation of visual objects. The research is based on previous research on visual literacy. In addition to research on visual literacy, research related to the production and interpretation of children’s images is examined. Material supporting the hypothesis included videotaped motion pictures in which a researcher instructed six children (aged 4-6 years) to work in pairs and complete multimodal work on a tablet computer. The video obtained via participatory observation was analysed using a data-driven approach, in which children's effort in making and giving interpretation of the images presented for their exercises are individually analysed to support holistic perspective of the hypothesis. The study concludes that for the accomplishment of creativity exercises, children's ability in expressing verbally visual literacy manifests through verbal communication and abundant use of simple visual features and creative liberty, such as verbalizing different colours. And that adults can support and empower children to express verbally their visual literacy through creativity exercises and through encouraging them to give interpretation of their visual elements of choice. The formation of children's linguistic model is supported by their accompanying adults and is continuously developed while the children carry out creativity exercises and interpret their usage of visual elements. The study eventually concludes that children must find abundant verbal support from their accompanying adults to successfully obtain their verbal visual literacy skills

Intertekstuaalinen naiskuva Anja Kaurasen romaaneissa Sonja O. kävi täällä ja Tushka

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani intertekstuaalista naiskuvaa Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaaneissa Sonja O. kävi täällä (1981) ja Tushka (1983). Keskityn tutkimuksessani romaanien päähenkilöihin, Sonjaan ja nimettömäksi jäävään Tushkan naispäähenkilöön. Tutkin, miten romaaneista löydettävät intertekstuaaliset viittaukset eli alluusiot taustoittavat, lujittavat ja toisaalta pirstaloivat heidän minuuttaan. Teoksissa on runsaasti viittauksia kaunokirjallisuuteen, populaarimusiikkiin, kuvataiteeseen, elokuviin ja historiallisiin henkilöihin, ja työssäni analysoin pääosin alluusioita kirjallisuuteen. Osoitan, miten alluusioiden takana piilevät intertekstit rakentavat näihin kahteen romaaniin samankaltaisia viitekehyksiä. Viitekehykset liittyvät naisen ennaltamäärättyihin stereotyyppisiin, usein miesten määrittämiin rooleihin ja niiden ahtauteen, kuolemaan ja tuhoutumiseen ja sisäisen matkan kokemukseen. Lyhyehköjen alluusioiden lisäksi tutkin myös teosten hypertekstuaalista suhdetta; osoitan Sonja O. kävi täällä -teoksen yhteyden L. Onervan Mirdjaan ja luen Tushkaa vasten Raamattua sekä Dante Alighierin Jumalaista näytelmää. Kohdeteosteni päähenkilöt kamppailevat dualistisen, ahtaan naiskäsityksen kanssa ja pyrkivät irtautumaan siitä kohti itsensä näköistä elämää. Vapautuminen ja oman minuuden löytäminen ei ole kivutonta: alluusiot paljastavat, että kumpikin joutuu identiteettimatkallaan kriisiin, jossa häämöttää myös itsetuhon mahdollisuus. Intertekstit valottavat toisinaan jotakin epäluotettavien päähenkilöiden menneisyydestä. Ne myös taustoittavat päähenkilöiden syitä tehdä niitä valintoja, joita he elämässään tekevät

Intake of vitamin A, cadmium and lead : a quantitative risk assessment

Maksa on monipuolinen ruoka-aine, mutta maksansyönnin turvallisuus raskauden aikana on askarruttanut pitkään niin kuluttajia kuin terveydenhuoltoakin. Maksa sisältää runsaasti retinoidimuotoista A-vitamiinia, joka suurina annoksina voi lisätä sikiövaurioiden ja keskenmenon riskiä. Lisäksi maksa voi sisältää runsaasti kadmiumia ja lyijyä, joilla voi olla haitallinen vaikutus sikiöön. Tämän vuoksi odottaville äideille suositellaan, että maksan syöntiä vältetään koko raskauden ajan. Maksaruokien käytön todellisista riskeistä raskauden aikana ei ole ollut tutkittua tietoa, ja syöntirajoituksen tarpeellisuudesta keskustellaan toistuvasti. Tämän vuoksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on tehty riskinarviointi hedelmällisessä iässä olevien suomalaisnaisten altistumisesta retinoideille maksaruokien välityksellä. Arvioinnissa tarkasteltiin riskiä suositukset ylittävälle retinoidien saannille, mikäli maksaruuat, tai vain jotkin niistä, säilyisivät osana raskauden ajan ruokavaliota. Työssä arvioitiin myös muiden kuin syöntirajoituksiin perustuvien toimenpiteiden vaikutusta retinoidien saantiin. Lisäksi arvioitiin maksaruokien kautta tapahtuvaa kadmium- ja lyijyaltistusta. Arvioinnin pohjana käytettiin maksaruokien kulutustietoja (Finravinto 2002 -tutkimus, KTL), maksaruokien reseptitietoja sekä tuoreita tietoja maksojen retinoidi-, kadmium- ja lyijypitoisuuksista. Arvioinnin välineeksi rakennettiin altistusta kuvaava matemaattinen simulaatiomalli. Altistusta arvioitiin pitkäaikaissaantina (keskimääräinen päivittäinen saanti), ja retinoidien osalta myös altistuksena kerta-annoksesta. Mallin tuloksia verrattiin olemassa oleviin saantisuosituksiin ja saannin ylärajoihin. Riskinarvioinnissa päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin: 1. Maksaruokien käyttö voi altistaa suuremmille retinoidiannoksille kuin mitä pidetään turvallisena raskauden aikana. Liikasaannin riski näyttäisi kuitenkin koskevan lähinnä pääruokana syötäviä maksaruokia, kuten maksalaatikkoa, jauhemaksapihviä ja maksakastiketta. Kohtuullinen maksamakkaran tai maksapasteijan syönti raskauden aikana ei näyttäisi altistavan sellaisille retinoidiannoksille, joiden voidaan katsoa lisäävän sikiövaurioiden riskiä. 2. Tehokkain keino retinoidien liikasaannin riskin vähentämiseksi on välttää etenkin pääruokina käytettyjen maksaruokien syöntiä raskauden aikana. Muiden tarkasteltujen skenaarioiden vaikuttavuus oli selvästi heikompi. Emakonmaksan elintarvikekäytön lopettamisella olisi vain vähäinen vaikutus retinoidien saantiin. Vastaavasti maksojen retinoidipitoisuuksien pitäisi vähentyä noin neljännekseen, jotta vaikutus vastaisi osittaisen syöntirajoituksen (ei pääruokana syötäviä maksaruokia) tehokkuutta. 3. Kun A-vitamiinin saantia tarkastellaan ravitsemuksellisesta näkökulmasta, maksansyönti auttaa saantisuositusten täyttymisessä. Maksa sisältää A-vitamiinin lisäksi myös monia muita tärkeitä hivenaineita ja vitamiineja, kuten foolihappoa ja rautaa. Maksansyönnillä saavutettavat ravitsemukselliset hyödyt voitaneen kuitenkin korvata runsaasti kasviksia ja kohtuullisesti lihaa sisältävällä monipuolisella ruokavaliolla, jolloin retinoidien liikasaannin riskiä ei ole. 4. Maksaa syövillä naisilla kadmiumin ja lyijyn saanti maksaruokien välityksellä on melko vähäistä verrattuna altistukseen muista ravintolähteistä. Maksan sisältämä rauta saattaa vähentää kadmiumin ja lyijyn imeytymistä maksaruuista.Lever är ett mångsidigt födoämne, men tryggheten i att äta lever under graviditeten har länge varit en osäkerhetsfaktor för både konsumenter och hälsovårdspersonal. Lever innehåller höga halter av A-vitamin som retinoider, som i höga doser kan öka risken för fosterskador och missfall. Lever kan också innehålla höga halter av kadmium och bly som kan ha negativ inverkan på foster. Därför rekommenderas att gravida kvinnor undviker att äta lever under hela graviditeten. Inga forskningsresultat om de verkliga riskerna i användning av leverrätter under graviditeten har funnits, och det diskuteras gång på gång om behovet av att begränsa intaget. På grund av detta har Livsmedelssäkerhetsverket Evira gjort en riskbedömning över hur fi nländska kvinnor i reproduktiv ålder utsätts för retinoider via levermaträtter. I bedömningen betraktades riskerna att få mer än det rekommenderade intaget av retinoider, ifall leverrätterna, eller endast en del av dem, skulle fortsätta vara en del av graviditetsdieten. Under arbetet bedömdes även inverkningarna av andra åtgärder än begränsningar i dieten på intaget av retinoider. Dessutom bedömdes riskerna för intag av kadmium och bly via leverrätter. Som grund för bedömningen användes konsumtionsdata för leverrätter (Undersökningen Finravinto 2002, Folkhälsoinstitutet), receptdata för leverrätter samt färsk information om retinoid-, kadmium- och blyhalter i olika levertyper. Som redskap för bedömningen byggde man upp en matematisk simulationsmodell som beskriver intaget. Intaget bedömdes som långtidsintag (genomsnittligt dagligt intag), och för retinoidernas del även som intag per engångsdos. Resultaten från modellen jämfördes med existerande rekommendationer och övre gränser för intag. Vid riskbedömningen kom man till följande slutsatser: 1. Användning av leverrätter kan utsätta individen för större retinoiddoser än de som anses vara trygga under graviditeten. Risken för överdoser ser ändå ut att närmast gälla leverrätter som äts som huvudrätt, såsom leverlåda, leverfärsbiff och leversås. Ett rimligt intag av leverkorv eller leverpastej under graviditeten ser inte ut att utsätta kvinnor för sådana retinoiddoser som kunde anses öka risken för fosterskada. 2. Det effektivaste sättet att minska risken att få för mycket retinoider är att undvika att äta särskilt sådana leverrätter som används som huvudrätt under graviditeten. De övriga scenariernas inverkan var tydligt svagare. Att sluta använda sugglever som livsmedel skulle endast ha en liten inverkan på intaget av retinoider. På samma sätt borde retinoidhalterna i olika leversorter minska till ca en fjärdedel för att inverkan skulle motsvara effekten hos en partiell begränsning av intaget (inga leverrätter som huvudrätt). 3. Leverförtäring hjälper till att uppfylla rekommendationerna för intaget av A-vitaminer. Levern innehåller utom A-vitamin även många andra viktiga spårämnen och vitaminer såsom folsyra och järn. Näringsnyttorna som uppnås genom att äta lever kan troligen ändå ersättas med en mångsidig diet, som innehåller gott om vegetabilier och måttliga mängder kött, där ingen risk för överdos av retinoider fi nns. 4. Kadmium- och blyintaget hos kvinnor som äter lever är rätt litet via leverrätter jämfört med intaget från andra näringskällor. Järnet som fi nns i levern kan minska upptaget av kadmium och bly ur leverrätter.Liver is a good source of many nutrients, but safety of liver consumption during pregnancy has long plagued the minds of both consumers and healthcare personnel. Liver contains a lot of vitamin A in retinoid form, which can increase the risk of foetal malformations and miscarriages if ingested in large amounts. Liver may also contain high amounts of potentially toxic heavy metals like cadmium and lead. Therefore, it is recommended that pregnant women should not eat liver. There has been no assessment of the true risk, if any, of maintaining liver in the diet of a woman while pregnant, and the need of avoiding liver during pregnancy in present day is regularly discussed. To re-evaluate current recommendations, the Finnish Food Safety Authority Evira made a risk assessment of retinoid intake from liver foods among Finnish women of fertile age. The objectives of the risk assessment were to estimate the risk of intolerably high retinoid intake if all or some liver products were maintained in the diet of women during pregnancy. The effects of scenarios other than diet restriction to lower the retinoid intake were also studied. In addition, the intake of cadmium and lead via liver foods was estimated. Risk assessment was based on liver food consumption data (FINDIET 2002 study, KTL), obtained recipe information and recent results of vitamin A, cadmium and lead in liver. To estimate intake, a mathematic simulation model was designed. Intake was estimated as an average daily intake and for retinoids also as an intake from single liver meal. The simulation model results were compared with intake recommendations and upper intake limits. Based on risk assessment, the following conclusions were made 1. Liver consumption may predispose women to retinoid intakes higher than what is considered safe during pregnancy. However, the risk seems to pertain mainly to liver foods eaten as a main course (i.e., liver casserole, liver patties and liver stew). Safety thresholds are not likely to be exceeded if only liver sausage or pâté is eaten in moderate amounts. 2. The most effi cient way to manage the risk is for women to avoid main course liver foods during pregnancy. The effect of the other scenarios examined was notably smaller. Exclusion of sow livers from food production would have only a minor effect on retinoid intakes from liver foods. If effects similar to a restricted consumption scenario (no main course liver foods) were tried to achieve by reducing liver retinoid contents, the retinoid content of livers should be less than 25% of the present level. 3. When considering the total daily vitamin A intake from the nutritional point of view, liver consumption has a positive effect. In addition to vitamin A, liver contains also other benefi cial nutritional elements like folic acid and iron. However, the benefi ts of eating liver can probably be substituted by a well-balanced diet with plenty of vegetables and a reasonable amount of meat without the risk of an excess intake of retinoids. 4. Cadmium and lead exposure from liver foods is relatively low when compared with other dietary sources. The high iron content of liver may reduce the absorption of cadmium and lead from liver foods

The Operational Code of Vladimir Putin in the Ukrainian Crisis in 2014

This thesis uses Operational Code analysis to study political beliefs and strategy of President of Russia Vladimir Putin during the Ukrainian Crisis between March 2014 and November 2014. As an at-a-distance method, quantitative Operational Code analysis uses subjects' speech acts to provide numerical values for their key foreign policy beliefs about themselves and others in international politics. This thesis uses the concept to study Vladimir Putin's belief changes about himself and Russia's adversaries during the Ukrainian crisis. First, key theories about foreign policy and international relations are reviewed and an argument is made for focusing on leaders and beliefs in the study of foreign policy. After this, the concept of Operational Code analysis is explained in detail, as are the additional methodological choices made by the author. The period is broken into three phases based on key events of 2014, and belief changes between them are studied using Verbs in Context System, a quantitative method for studying Operational Codes. Analysis is also extended to study the differences between the rhetoric of spontaneous comments and prepared statements. The numerical results are then interpreted and extended by analyzing the content of the speeches. Putin's beliefs are discovered to have changed in the phase that is located between the crash of Malaysia Airlines Flight 17 and the signing of the First Minsk Accords, which ended the first period of hostilities. During this phase, strategic indicators generated from Putin's prepared statements reveal significant belief changes towards cooperative direction. The author suggests that this change represents a short-term tactical choice, designed to alleviate political pressure to Russia and present a cooperative image of Russia's involvement to the domestic audience. This view is supported by the facts that belief changes reverted after the First Minsk Accords, and that Putin's long-term outlook remained confrontational throughout the crisis. Finally, performance of the method is evaluated and suggestions for future research are made. Continuing analysis to include events up to and beyond the Second Minsk Accords remains an attractive option, as is analysis of Putin's beliefs on a long-term basis.Tutkielma analysoi Venäjän presidentti Vladimir Putinin poliittisia uskomuksia ja strategiaa Ukrainan kriisissä vuoden 2014 maaliskuun ja marraskuun välisenä aikana. Menetelmänä toimii operationaalinen koodi, joka analysoi kohteen puheita kvantitatiivisesti ja laskee numeeriset arvot keskeisimmille ulkopolitiikkaa koskeville uskomuksille. Tutkielma rajaa aineiston koskemaan Ukrainan kriisin osallisia: länsimaita, Ukrainaa ja Venäjää. Aluksi työ käsittelee kansainvälisen politiikan ja ulkopolitiikan tutkimuksessa käytettäviä menetelmiä. Tutkielmassa painotetaan johtajien ja heidän uskomuksensa huomioon ottavien tutkimustraditioiden merkitystä. Tämän jälkeen käsitellään perusteellisesti operationaalisen koodin konseptia ja tutkimusotetta. Erityistä huomiota kohdistetaan tutkielmassa tehtyihin metodologisiin valintoihin aineiston valinnassa ja käsittelyssä. Tutkittava ajanjakso jaetaan kolmeen faasiin tärkeimpien tapahtumien perusteella, ja poliittisten uskomusten vaihtelua niiden välillä tutkitaan operationaalisen koodin kvantitatiivisesti laskevan Verbs in Context Systemin avulla. Lisäksi analysoidaan eroja valmisteltujen ja spontaanien puheiden tuottamien tulosten välillä. Tämän jälkeen numeeristen tulosten tuottamaa kuvaa uskomuksista ja strategiasta jatketaan puheiden sisältöön perehtymällä. Putinin uskomusten uskomusten todetaan muuttuneen Malaysia Airlinesin lento 17 onnettomuuden ja ensimmäisen Minskin sopimuksen välisen ajan käsittäneessä faasissa. Tänä aikana Putinin valmistelluista puheissa esiintynyt retoriikka johti useiden strategisten indikaattorien muuttumiseen yhteistyötä korostavammiksi. Tutkielmassa esitetään, että muutos kuvastaa Putinin lyhyen aikavälin taktista valintaa, jonka tarkoituksena oli vähentää poliittista painetta Venäjää kohtaan, ja edistää myönteistä kuvaa politiikan suunnasta Venäjällä. Väitteen tueksi esitetään strategisten indikaattorien palautuminen alkuperäisille tasoilleen Minskin sopimuksen jälkeen sekä kriisin aikana johdonmukaisesti jatkunut vastakkainasettelua korostava suhtautuminen länsimaihin. Lopuksi arvioidaan menetelmän suoritusta tutkimuksessa ja käsitellään mahdollisia jatkokysymyksiä. Tutkimuksen jatkamista Minskin sopimuksen jälkeiseen aikaan pidetään houkuttelevana mahdollisuutena. Myös Putinin uskomuksissa tapahtuneiden muutosten tarkastelua pitkällä aikajaksolla pidetään hyödyllisenä tutkimuskohteena