Työmotivaatio työntekijöiden näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön aiheena on työmotivaatio työntekijän näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä ravintola-alan työntekijää motivoi. Työn tavoitteena on myös selvittää tekijät, joiden avulla kohdeorganisaation työntekijöiden työmotivaatiota voidaan lisätä. Opinnäytetyön tulokset auttavat kohdeorganisaation johtoa paremman työyhteisön luomisessa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee työmotivaation eri osa-alueita ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Maslow’n tarvehierarkia, Hackmanin ja Oldhamin työn muotoilumalli sekä McClellandin kolmen tarpeen teoria rakentavat tämän opinnäytetyön pääasiallisen viitekehyksen. Opinnäytetyön empiirinen tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen kohteena olevan organisaation seitsemää työntekijää on haastateltu työmotivaatiotilan selvittämiseksi elokuussa 2010. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, jossa haastateltava on tuonut julki näkemyksiään omaan työmotivaatioonsa vaikuttavista tekijöistä. Haastattelukysymykset on valittu työmotivaation teoriaan pohjautuen. Teemahaastattelun avulla on saatu selville työmotivaation yleistila sekä kerätty ehdotuksia sen parantamiseen. Perusajatuksena työmotivaatiotutkimuksessa on lähdetty siitä, että kaikki keskustelussa ilmenevä on yhtä keskeistä. Kootun aineiston analyysissa on käytetty teemakortistoa, jonka avulla tutkimustulokset on jaoteltu viiteen osaan työn muotoilumallin mukaisesti: työn motivaatiotekijöihin, työn vaihtelevuustekijöihin, työn mielekkyystekijöihin, työn asennetekijöihin sekä työn palautetekijöihin. Tutkimus osoittaa kohdeorganisaation työntekijöiden olevan erittäin motivoituneita. Henkilökunnan työsuhteet ovat varsin pitkiä ja kertovat siitä, että organisaatiossa viihdytään. Työntekijöiden motivaatiota pitävät korkealla sisäiset motivaatiotekijät; työpaikan hyvä ilmapiiri, työn kokeminen merkitykselliseksi sekä toimenkuvan vaihtelevuus. Henkilökunta kokee nämä asiat tärkeimmiksi motivaatiotekijöikseen. Työmotivaatiota heikentäväksi kohdeorganisaatiossa koettiin niukka palaute ja kohtuuttomat tehotavoitteet. Tutkimustulosten perusteella tilannetta voitaisiin parantaa esimerkiksi säännöllisillä palautekokouksilla ja yhteisellä harrastustoiminnalla. Työn vaihtelevuuden lisäämiseksi organisaatiossa kannattaisi ottaa käyttöön vuorokierto, joka tarjoaisi uusia haasteita myös kaikkein motivoituneimmille työntekijöille Asiasanat: motivaatio, työmotivaatio, työilmapiiriEmployees Views on Work Motivation The focus of this thesis is on work motivation as experienced by employees. The purpose of the research is to find out what motivates employees and how their motivation can be im-proved. The theoretical section of the study consists of two large unities. The first one examines work motivation through Maslow’s, introduces the Job Characteristics Model by Hackman and Oldham, as well as McClelland ’ s Three Need theory. The second part introduces and analys-es closely different motivation factors such as inner motivation, outer motivation, work moti-vation and feedback. These concepts are tightly linked with the empirical section of the the-sis. The empirical section is made up of a qualitative case study carried out as theme interviews. Seven employees of a medium-sized chain controlled restaurant were interviewed about their work motivation in August 2010. The structure of the interview was based on the unities in the section. The material collected in the interviews was divided into five categories follow-ing the divisions of Hackman and Oldham’s Job Characteristics Model: motivational factors, feedback factors, meaning factors, stance factors and the variability of tasks. If the dynam-ics between these groups were analyzed further, a wider frame of overall motivation of the personnel could be drawn up. The results show that the personnel of the target organization is highly motivated. Above all their motivation depends on the so-called internal motivational factors, such as good atmos-phere in the working place and the experienced meaningfulness of the work. However, the study also reveals factors that weaken personnel motivation. The employees are not being given enough feedback about their work performance. In addition, the personnel finds the output targets of the organization unrealistic. Employee motivation within the target organization could be further improved by contributing more time for meetings, where feedback could easily be shared and discussed between the personnel and the superiors. Employees would also welcome informal encounters with col-leagues in order to tighten up the community. Last, the most motivated employees could be given new challenges by introducing a job rotation system in the company

Jaettu johtajuus hoitotyössä : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Jaettu johtajuus voi olla johtajan tehtävänkuvan tai vastuiden jakamista. Toisaalta se voi olla myös yhteiseksi tekemisen prosessi. Johtaminen on kaiken kaikkiaan ihmisten välistä toimintaa, vuorovaikutusta. Se merkitsee myös sitä, että työyhteisön jäsenillä on yhteisiä näkökulmia, päämääriä sekä ajatuksia, joita vuorovaikutuksen osapuolet voivat ajan myötä kehittää. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä on jaettu johtajuus hoitotyössä, esimerkiksi osastonhoitajan työssä. Opinnäyteyössä pyrittiin löytämään vastauksia siihen, mitä osaamista jaetussa johtajuudessa tarvitaan tai voidaanko johtajuutta tai vastuuta jakaa. Aineistona opinnäytetyössä on käytetty väitöskirjoja, pro gradu -tutkielmia sekä kirjallisuutta. Lopulliseen katsaukseen valikoitui 2 väitöskirjaa, 5 pro gradu- tutkielmaa sekä yksi englanninkielinen artikkeli sekä kirjoja aiheeseen liittyen. Kirjallisuuskatsauksen perusteella johtajuutta ja vastuuta voidaan jakaa. Tarvitaan vuorovaikutusta, luottamusta sekä tiimityötä jaetun johtajuuden onnistumiseen. Jatkokehitysmahdollisuutena tutkimusta voi syventää kyselyllä osastonhoitajan toimintatavoista eri terveydenhuollon yksiköissä.Shared governance can be considered as the sharing of the manager’s duties or re-sponsibilities. On the other hand, it can be also considered as a cooperation process. Overall, management is interaction between people. It also means that the members of the work community have common targets, views, and thoughts that the parties in-volved can further develop together in time. This thesis is a descriptive literature review. The purpose of this thesis was to find out, what shared governance is in healthcare, for example in the work of a head nurse. This thesis aimed to find out what kind of knowledge and skills are needed in shared gov-ernance and can management or responsibility be shared. The references referred to in this thesis consist of doctoral theses, master’s theses, and literature. For the final review two doctoral theses, five master’s theses, one article writ-ten in English, and books related to this topic were chosen. According to this literature review, it is possible to have shared governance and responsibilities. Interaction, relia-bility, and co-operation are needed for success in shared governance. As a possibility for further development, this study can be deepened by carrying out a survey related to the practices of head nurses in different healthcare units

ERITYISMESSU - HAASTE JA MAHDOLLISUUS KANTTORILLE : Tuomasmessun käytäntö kanttorin näkökulmasta

Erityismessut, kuten esimerkiksi Tuomasmessu, Metallimessu, Sateenkaarimessu, Gospelmessu ja Pop-messut ovat yleistyneet Suomessa evankelisluterilaisen kirkon piirissä. Nykykanttorin täytyy hallita useita erilaisia musiikin tyylejä unohtamatta perinteistä kirkkomusiikkia. Miten kanttorin aika, taidot ja resurssit riittävät kaikkeen tähän? Sain pienestä seurakunnasta kutsun valmistella musiikin Tuomasmessuun, joka on ollut siellä harvoin tarjolla. Koska olen saanut klassisen musiikin koulutuksen, ja gospelmusiikki on minulle vierasta, mietin ensin, riittävätkö taitoni, tietoni ja resurssini tähän huomioon ottaen sen, että kirkkomusiikin koulutukseni on keskittynyt lähinnä perinteiseen kirkkomusiikkiin ja taidemusiikkiin. Lopulta tartuin haastavaan työtarjoukseen. Opinnäytetyöni aihe nousi sekä käytännön tarpeesta että henkilökohtaisesta mielenkiinnosta ja opinhalusta sekä motivaatiosta tehdä jotakin muuta kuin perinteistä jumalanpalvelusmusiikkia. Yksi osa opinäytetyötä oli Tuomasmessun valmistaminen, joka järjestettiin 16.10.2016 Iitin kirkossa. Siihen kuului Tuomasmessun musiikin suunnittelu, laulu- ja soitinryhmän kokoaminen, sovituksien ja sävellyksien tekeminen sekä nuotintaminen, kuoron ja soitinryhmän harjoittaminen, ohjelmalehden suunnittelu ja valmistaminen, toimiminen kuoronjohtajana ja esilaulajana. Kirjallisessa osuudessani tutustutaan Tuomasmessun historiaan, nykyisyyteen, missioon, käytäntöön ja Tuomasmessun musiikkiin gospelista Taizé-lauluihin. Kyselytutkimuksessa perehdytään siihen, miten kanttorit työstävät Tuomasmessua ja miten he kokevat sen. Tuomasmessu ja yleensä erityismessut herättävät hyvin erilaisia tunteita niin seurakuntalaisissa kuin kirkon työntekijöissäkin. Oletin alunperin, että seurakuntalaisten olisi vaikea lähteä mukaan harvoin Iitissä esiintyvään uudenlaiseen messuun, mutta olin väärässä. Seurakuntalaiset lauloivat rohkeammin mukana kuin perinteisessä jumalanpalveluksessa sekä olivat aktiivisesti mukana eri esirukouksessa. Palaute seurakuntalaisilta oli innostavaa ja positiivista. Toivon tämän opinnäytetyöni tuovan kaikille kirkkomuusikoille uskallusta heittäytyä uuteen ja erilaiseen sekä tutustua juuri nimenomaan Tuomasmessuun. Videotaltiointi Tuomasmessusta Iitin kirkossa on katsottavisaa tämän linkin välityksellä https://youtu.be/jtoITnZ-llI. Lisäksi liitteinä ovat osa ohjelmalehtisestä sekä muutama sävellykseni messua varten. Monelta kanttorilta löytyy varmasti pöytälaatikostaan itse räätälöityjä sovituksia ja sävellyksiä erityismessuja varten. Kehittämisen arvoista olisi jo valmiiden musiikillisten materiaalinen saattaminen yhteiseen käyttöön.Special services, like St. Thomas service, Metal, Rainbow, Gospel and Pop services have become more common in Finland´s Evengelical Lutheran church. A modern cantor must control various musical styles besides traditional church music. Does a cantor have time, skills and resources for all this? I received a request from a small parish to prepare music to St. Thomas-service which is rarely performed there. As having classical music training and gospel music being a little known, I thought first, whether I have enough skills and resources for this considering my training has concentrated mainly on traditional church music and classical European music. Finally I picked up the challenging work offer. The subject of my thesis was chosen both due to a practical need and to personal interest and willing to learn and do something different from traditional service music. Part of the thesis was preparing a St. Thomas service performed on 16th October 2016, at the church of Iitti. The preparation included planning of the music, assembling the vocal and instrumental ensembles, arranging, composing, exercising the choir and band, planning and making the program journal, leading the choir and working as a foresinger. In the literary part I oriented to the history, present, mission and practice of St. Thomas service from gospel to Taizé songs. In the questionaires I familiarized with the cantors´working flow and their experiences of the service. St. Thomas service and special services in general raise very different feelings among the congregation and the staff. At first I assumed that it would be difficult for the parish to come along to a new kind of service, seldom performed in Iitti, but I was wrong. During the service people felt free to sing and took an active role in the different intercessions. The feedback was inspiring and positive. I hope that this thesis encourages all church musicians to throw themselves to something new and study especially St. Thomas service. The attachments include a live performance at Iitti church, all my arrangements and compositions made for the service and a working plan including facts that have to be taken in to consideration when planning a St. Thomas service. Self-made arrangements for special services are surely found in many cantors´ desk drawer. To get the already existing musical material to common use would be worth developing

SPR - SPIRIT HANKE: MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISTA TUKEVAT TOIMINNOT : Toimijoiden kokemuksien arviointia

Opinnäytetyö oli Satakunnan ammattikorkeakoulun tekemän arviointihankkeen yksi osa. Arviointihankkeen tarkoituksena oli tutkia Suomen Punaisen Ristin Spirit-hankkeen toimintojen vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen sekä ihmisten asenteisiin. Tämän työn tutkimus kohdennettiin kunnan sosiaalisektorin sekä perusturvan päättäjiin. Tavoitteena oli arvioida asenteita kunnassa ennen ja jälkeen hankkeen, asenneilmapiiriä sekä hankkeen vaikutuksia yleisesti. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin haastatellen Spirit-hankkeen projektipäällikön osoittamien kuntien henkilöitä, jotka olivat olleet hankkeen kanssa tekemisissä. Haastattelujen teemat olivat seuraavanlaiset; asenteet kunnassa ennen hanketta ja sen jälkeen, vastaanoton ilmapiiri sekä sen muutokset ja hankkeen vaikutukset. Haastattelu toteutettiin neljässä kunnassa, joissa Spirit-hanke oli ollut käynnissä. Tulokset hankkeen vaikutuksista ovat hyvin erilaisia, johtuen erilaisista vastaanottotilanteista sekä hankkeen hyödyntämisestä; toisissa kunnissa hankkeesta hyödynnettiin runsaasti, toiset eivät hyödyntäneet hanketta lainkaan. Tulokset puhuvat puolestaan, hanketta hyödyntäneen kunnan haastateltavan mukaan kunta sai paljon apua ja oli huomattavaa, kuinka asenneilmapiiriin saatiin muutoksia aikaiseksi. Hanketta vähemmän hyödyntäneet eivät huomanneet eroa tapahtuneen. Tieteellinen tutkimustieto kertoo asenteisiin vaikuttamisen olevan hidas sekä paljon työtä vaativa prosessi.This thesis is one part of an assessment project carried out by the Satakunta University of Applied Sciences. The aim of the assessment was to study how activities of the Finnish Red Cross’ Spirit Project affect supporting the social integration of immigrants as well as people’s attitudes. This particular study was directed at the municipal social sector and the policy-makers of basic social security. The aim was to evaluate municipal attitudes before and after the project, the overall attitude atmosphere and the effects of the project in general. The study was carried out in theme interviews. The people interviewed were from municipalities appointed by the project manager, and they had been closely involved in the Spirit Project. The themes of each interview were: municipal attitudes before and after the project, the atmosphere of acceptance and its change, and the effects of the project. The interviews were carried out in four municipalities that participated in the Spirit Project. The results on how the project had affected the municipalities were very different, caused by different reception situations and how the project was utilized: some municipalities took everything they could from the project, some nothing at all. The results speak for themselves as the municipality which utilized the project felt it gained much from it. It was noticeable how the overall attitude atmosphere had changed. Consequently, municipalities which did not utilize the project as much could not notice such change in attitudes. Scientific research shows that affecting people’s attitudes is a slow process which requires a lot of work

We Are All Here! : Multiple Groups on a Social Network Site

Social network sites are gaining ground with a huge pace. This study takes a group perspective on the phenomenon, investigating the significance of groups on an internationally well-known social network site, Facebook. The consequences of the co-presence of multiple groups with which an individual identifies and the mechanisms that individuals use to cope with the situation are investigated. The study is positioned in the tradition of social identity approach. Special attention is allocated to the concepts of group and group identification and to multiple social identities. The study is based on two sets of material, online observations and semi-structured interviews. The Facebook profiles of ten medical students and ten employees of a big IT company were observed in order to enumerate their groups and networks. Five students and five employees were then interviewed to deepen the understanding of the studied phenomenon. The research subjects were all native Finns, their ages ranging from 20 to 31. The interview material was analyzed with theory-bound qualitative content analysis. In the analysis, social categorizations were divided into two distinct types, to explicit and implicit groups. The former ones are explicitly defined in the user interface of the site where as implicit groups on the site are not. The latter ones are salient for the user as feasible categorizations of his/her personal network. The central finding of the study is that co-presence of multiple groups does indeed occur on Facebook. However, individuals perceive relatively few tensions due to it since they are actively finding ways to deal with the situation. The situation is made less problematic by creating more inclusive ingroup identities. Individuals are also coping with the situation by preventing potential problems beforehand. The most central references: On social network sites: boyd, d. m. & Ellison, N. B. Social Network Sites: Definition, history and scholarship (2007) and Lampe C., Ellison N. & Steinfield C.: A Familiar Face(book): Profile Elements as Signals in an Online Social Network (2007). On social identity approach: Haslam, S. A.: Psychology in Organizations. The Social Identity Approach. (2004), Hofman, J. E.: Social Identity and Intergroup Conflict: An Israeli view (1988) and Tajfel, H.: La catégorisation sociale. (1972a) - Experiments in a vacuum (1972b).Sosiaalisten verkostosivustojen suosio kasvaa vauhdilla. Tässä tutkimuksessa ilmiötä tarkastellaan ryhmänäkökulmasta, tutkimalla ryhmien merkitystä kansainvälisesti tunnetulla Facebook-verkostosivustolla. Tutkimuksen kohteena ovat monien yksilölle merkityksellisten ryhmien samanaikaisen läsnäolon seuraukset sekä yksilöiden tilanteesta selviytymiseen käyttämät keinot. Tutkimus sijoittuu sosiaalisen identiteetin lähestymistavan teoreettiseen perinteeseen. Erityishuomiota kiinnitetään käsitteisiin ryhmä ja ryhmäidentifikaatio sekä useisiin sosiaalisiin identiteetteihin. Tutkimus perustuu kahteen aineistoon, online-havainnointeihin sekä puolistrukturoituihin haastatteluihin. Kymmenen lääketieteen opiskelijan ja kymmenen suuren IT-yrityksen työntekijän Facebook-profiileja havainnoitiin heidän ryhmä- ja verkostojäsenyyksiensä selvittämiseksi. Tämän jälkeen viittä opiskelijaa ja viittä työntekijää haastateltiin tutkitusta ilmiöstä saadun tiedon syventämiseksi. Kaikki tutkimushenkilöt olivat suomalaisia, iältään 20-31-vuotiaita. Haastatteluaineiston analyysissa käytettiin menetelmänä teoriasidonnaista laadullista sisällönanalyysia. Analyysissa sosiaaliset kategoriat jaettiin kahteen tyyppin, eksplisiittisiin ja implisiittisiin ryhmiin. Ensin mainitut on määritelty sivuston käyttöliittymässä julkilausutusti, jälkimmäisiä ei. Implisiittisillä ryhmillä tarkoitetaan käyttäjälle ilmeisiä ryhmäluokituksia hänen henkilökohtaisessa ystäväverkostossaan. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että sivustolla todella syntyy tilanne, jossa monia yksilölle tärkeitä ryhmiä on samanaikaisesti läsnä. Yksilöt kuitenkin kokevat tästä seuravan vain vähän jännitteitä, koska he etsivät aktiivisesti keinoja tilanteen kanssa selviytymiseen. Tilanteesta tehdään vähemmän ongelmallinen luomalla laajempia sisäryhmäidentiteettejä. Lisäksi yksilöt helpottavat tilannetta ehkäisemällä potentiaalisia ongelmia ennakolta. Keskeiset lähteet: Sosiaalisista verkostosivuista: boyd, d. m. & Ellison, N. B. Social Network Sites: Definition, history and scholarship (2007) ja Lampe C., Ellison N. & Steinfield C.: A Familiar Face(book): Profile Elements as Signals in an Online Social Network (2007). Sosiaalisen identiteetin lähestymistavasta: S: Haslam, S. A. Psychology in Organizations. The Social Identity Approach. (2004), Hofman, J. E.: Social Identity and Intergroup Conflict: An Israeli view (1988) ja Tajfel, H.: La catégorisation sociale. (1972a) - Experiments in a vacuum (1972b)

ENSIHARVENNUSTEN KORJUUJÄLKI METSÄNHOITOYHDISTYS KYMIJOEN ALUEELLA TALVELLA 2007 - 2008

Tutkimuksessa selvitettiin talven 2007 – 2008 aikana tehtyjen havupuuvaltaisten ensiharvennusten korjuujälki Metsänhoitoyhdistys Kymijoen alueella. Tavoitteena oli selvittää, pysyikö korjuujälki suositusten mukaisena. Tulokset tarkasteltiin puulajeittain ja harvennusten toteuttajittain. Niitä verrattiin myös Metsäkeskuksen korjuujälkiselvityksiin vuosilta 2007 ja 2008. Korjuujälki tarkastettiin metsänhoitoyhdistyksen korjuujäljen tarkastusohjeella. Kuvioilta mitattiin runkoluku puulajeittain, puustovauriot, pohjapinta-ala, valtapituus ja keskiläpimitta. Lisäksi selvitettiin ajouraväli, ajouraleveys ja ajourapainumat. Tutkimusaineisto käsittää 21 kuviota, yhteensä 40,8 hehtaaria. Korjuujäljessä havaittiin suosituksia enemmän puustovaurioita ja ajourapainumia. Ajouraväli oli hieman liian kapea, mutta ajouraleveyksien keskiarvo oli hyvä. Harvennusvoimakkuus oli suurimmalla osalla kuvioista onnistunut. Osa kuvioista oli harvennettu suositeltua voimakkaammin, mutta harvennusvoimakkuus täytti kaikilla kuvioilla metsälain vaatimukset. Korjuujäljen kokonaisuudessa ei eri toteuttajittain havaittu selviä eroja. Tutkimuksen tulokset olivat myös samansuuntaisia kuin vertailuaineistona olleet Metsäkeskuksen korjuujälkiselvitykset. Puustovaurioiden ja ajourapainumien määrät tulisi jatkossa saada pienemmäksi. Korjuuteknisesti haastavien kuvioiden ensiharvennukset tulisi ajoittaa hyviin korjuuolosuhteisiin. Myös ajouraväleihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Ajouraverkostoa tulisi suunnitella jo ennen hakkuuta ja sijoittaa ajourat kovimmille maastonkohdille.This bachelor’s thesis examined the quality of first thinnings in coniferous forests in the region of Forestry Society Kymijoki during the winter 2007 – 2008. The purpose of the thesis was to find out how the quality of thinnings corresponds to the recommendations. The results were analysed by species of trees and by the realisers of the thinning. The results were compared to the first thinning quality reports from years 2007 and 2008 made by the Forest Center of Finland. The quality of first thinning was examined with the audit advisory of Forestry Society. The measurements collected from forest stands were the number of trees sorted out to different species, tree stand damages, basal area, dominant height and average diameter of trees. Distances and widths of forest machinery logging tracks and dints of the logging tracks were determined as well. Material of the report contains 21 forest stands with a total area of 40,8 hectares. According to the thesis there were too many tree stand damages and too many dints in the logging tracks. The Distances of logging tracks were a bit too narrow. The average widths of logging tracks were good. The thinning intensity was good in major parts of forest stands although in some forest stands the thinning intensity was too furious. Requirements of the forest law were, however, met in all forest stands. The quality of thinnings did not differ much by different realisers when assessing the wholeness. The results were also parallel to the comparison material from Forest Center. The number of tree stand damages and dints in logging tracks should be reduced in the future. The forest stands which are technically difficult to thin should be scheduled to favourable thinning conditions. More emphasis should be put to the planning of logging track distances in the future. Logging tracks should be planned before the thinning and they should be placed to firm soil

Networked Privacy Beyond the Individual: Four Perspectives to ‘Sharing’

Synthesizing prior work, this paper provides conceptual grounding for understanding the dialectic of challenges and opportunities that social network sites present to social life. With the help of the framework of interpersonal boundary regulation, this paper casts privacy as something people do, together, instead of depicting it as a characteristic or a possession. I illustrate interpersonal aspects of networked privacy by outlining four perspectives to ‘sharing’. These perspectives call for a rethink of networked privacy beyond an individual’s online endeavors