Recovery from drug addiction in the fellowship of Narcotics Anonymous

The subjects of this study are Narcotics Anonymous (NA), a non-profit, peer-support-based fellowship, its recovery programme, and the former drug addicts who consider themselves members of the fellowship. The study data consist of episodic interviews (n=24) and questionnaires (n=212). In the collection of questionnaire data, survey research methods had to be applied judiciously. This study analyses NA members background and their substance abuse and treatment history, as well as factors that have contributed to or hindered their bonding with NA. A recovery model is presented that stems from NA s written and oral tradition, and which has been conceptualised into NA s recovery theory. At its simplest, NA s recovery theory can be described in two sentences: 1) There are drug dependent addicts who have an addiction disease. 2) Through an NA way of life, recovery is possible. In this study, addiction and addiction disease are described through recovery stories shared at NA. It also describes how the way of life offered by NA supports recovery from drug addiction, the way of life which recovering addicts have adopted, and how they have done so. The study also presents results that, based on the study data, emerge from participation in the NA programme, and describes how the NA recovery theory works in practice, i.e. how NA members utilise the tools provided by the fellowship and how the lives of recovering addicts change during their membership. Furthermore, this study also discusses criticism of NA. According to the study, NA affects the lives of recovering drug addicts in a number of ways. People of different ages and with a variety of personal, treatment and drug abuse histories seem to benefit from membership of NA. Viewed from the outside, NA may appear as strictly normative, but in practice each member can adapt the programme in a way that suits him/her best. Indeed, flexibility is one of the strengths of NA, but without more extensive knowledge of the fellowship, it is possible that the norms reflected in NA texts or the fanaticism of individual NA members may drive some people away. Due to the increasing number of NA members, the association is also able to provide more alternatives. This study confirms the view that peer support is important, as well as the fact that an official treatment system is required in parallel with peer support activities. NA can never fully replace professional support, neither should it be left with sole responsibility for recovering addicts. Keywords: Narcotics Anonymous, peer support, recovery study, recovery, substance addiction, drug treatment, drugs, explorative researchTutkimuksen kohteena on Nimettömien Narkomaanien (Narcotics Anonymous, NA) vertaistukeen perustuva, voittoa tavoittelematon toveriseura, sen toipumisohjelma ja toveriseuran jäseniksi itsensä kokevat entiset huumeiden käyttäjät. Tutkimusaineisto koostuu episodisesta haastatteluaineistosta (n=24) ja lomakeaineistosta (n=212). Lomakeaineiston keruussa survey-tutkimuksen menetelmiä on käytetty soveltaen. Tutkimuksessa selvitetään NA:n jäsenten taustoja, päihteidenkäyttöhistoriaa, hoitohistoriaa ja NA:han kiinnittymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja tekijöitä, jotka ovat estäneet NA:n kiinnittymistä. Tutkimuksessa esitetään NA:n kirjallisesta ja suullisesta perinteestä nouseva toipumisen malli, joka on käsitteellistetty NA:n toipumisteoriaksi. Yksinkertaisimmillaan NA:n toipumisteorian voi kuvata kahdella lauseella: 1) On huumeista riippuvaisia addikteja, joilla on addiktiosairaus. 2) NA-elämäntavan avulla toipuminen on mahdollista. Tutkimuksessa addiktiota ja addiktiosairautta kuvataan NA:ssa kerrottavien toipumistarinoiden avulla sekä kuvataan sitä, miten NA:n tarjoama elämäntapa tukee huumeriippuvuudesta toipumista ja miten ja minkälaisen NA-elämäntavan toipuvat ovat itselleen omaksuneet. Tutkimuksessa otetaan esiin myös niitä tuloksia, joita aineiston valossa voi nähdä tulevan NA:han osallistumisesta ja kuvataan sitä, miten NA:n toipumisteoria toimii käytännössä eli miten NA:laiset käyttävät hyväksi toveriseuran tarjoamia työkaluja ja miten toipuvien elämä muuttuu jäsenyyden aikana. Tutkimuksessa otetaan esiin myös NA:ta kohtaan esitettyä kritiikkiä. Tutkimuksen mukaan NA vaikuttaa toipuvien huumeiden käyttäjien elämään monin eri tavoin. NA:n jäsenyydestä näyttävät hyötyvän eri-ikäiset ja niin henkilö-, hoito- kuin huumeidenkäyttöhistorioiltaankin erilaiset ihmiset. NA voi näyttäytyä ulkopuolelta katsottuna tiukan normatiivisena, mutta käytännössä sen ohjelmaa saa kukin soveltaa itselleen sopivalla tavalla. Joustavuus on NA:n vahvuus, mutta ilman laajempaa toveriseuran tuntemusta teksteistä välittyvät normit tai yksittäisten NA:n jäsenten fanaattisuus voi kuitenkin ajaa joitain ihmisiä pois avun piiristä. NA:n jäsenmäärän kasvun myötä toveriseura pystyy tarjoamaan enemmän vaihtoehtoja. Tutkimus vahvistaa näkemystä sekä vertaistuen merkityksestä että siitä, että vertaistukitoiminnan rinnalle tarvitaan myös virallista hoitojärjestelmää. NA ei voi kokonaan ikinä korvata ammatillista tukea eikä yksin sille saa jättää vastuuta toipuvista. Avainsanat: Nimettömät Narkomaanit, vertaistuki, toipumistutkimus, toipuminen, päihderiippuvuus, huumehoito, huumeet, eksploratiivinen tutkimu

Factors associated with non-adherence and misuse of opioid maintenance treatment medications and intoxicating drugs among Finnish maintenance treatment patients

Background: The intravenous (IV) use of opioid maintenance treatment (OMT) medications and other intoxicating drugs among OMT patients is a challenge for many OMT units and affects treatment outcomes. The aim of this study is to examine factors associated with IV use of OMT medications and other intoxicating drugs among Finnish OMT patients. Methods: A cross-sectional study was conducted among all Finnish OMT patients of whom 60% (n = 1508) participated. The data were collected by anonymous questionnaire. Binominal regression analysis with unadjusted and adjusted ORs was conducted to evaluate predictors for IV use. Findings: Factors associated with the injection of a patient's own OMT medication were: being treated with buprenorphine-naloxone (BNX) (OR 2.60, p = 0.005) with a low dose ( Conclusions: More effort should be made to reduce concurrent injecting use during OMT. This may be done by addressing concurrent substance use orders more effectively, by ensuring that patients receive an optimal BNX dose and by providing more psychosocial support. (C) 2016 Elsevier Ireland Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Proactive environmental systems:the next generation of environmental monitoring

In this article we envision factors and trends that shape the next generation of environmental monitoring systems. One key factor in this respect is the combined effect of end-user needs and the general development of IT services and their availability. Currently, an environmental (monitoring) system is assumed to be reactive. It delivers measurement data and computational results only if the user explicitly asks for it either by query or subscription. There is a temptation to automate this by simply pushing data to end-users. This, however, leads easily to an "advertisement strategy", where data is pushed to end-users regardless of users' needs. Under this strategy, the mere amount of received data obfuscates the individual messages; any "automatic" service, regardless of its fitness, overruns a system that requires the user's initiative. The foreseeable problem is that, unless there is no overall management, each new environmental service is going to compete for end-users' attention and, thus, inadvertently hinder the use of existing services. As the main contribution we investigate the nature of proactive environmental systems, and how they should be designed to avoid the aforementioned problem. We also discuss how semantics, participatory sensing, uncertainty management, and situational awareness link to proactive environmental systems. We illustrate our proposals with some real-life examples

Huumetilanne Suomessa 2011

Kansallisen huumausaineiden seurantakeskuksen huumevuosiraportti EMCDDA:lle (European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction

Opioidikorvaushoito on laajentunut ja monimuotoistunut

Lähtökohdat Opioidiriippuvuuden lääkkeellisestä vieroitus- ja korvaushoidosta ei ole kattavaa rekisteritietoa. Tämän poikkileikkausselvityksen tavoitteena oli saada vuoden 2015 tilanteesta vertailukelpoinen kokonaiskuva vuonna 2011 tehtyyn selvitykseen nähden. Menetelmät Opioidiriippuvuuden lääkkeellistä vieroitus- tai korvaushoitoa toteuttavilta yksiköiltä kerättiin summatiedot lomakekyselyllä 30.11.2015. Tulokset Hoidossa oli tutkimusajankohtana 3 329 potilasta, heistä 3 293 korvaushoidossa. Kokonaismäärä oli kasvanut 36 % vuodesta 2011. Lääkehoitomuotojen jakauma oli lähes sama: buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmiste 62 %, metadoni 37 % ja pelkkä buprenorfiini 2 %. Potilaista oli kuntouttavassa korvaushoidossa 64 % ja haittoja vähentävässä 28 %. Apteekkisopimuksella lääkkeensä haki 7 %. Suurin osa potilaista hoidettiin päihdehuollon erityispalveluissa. Päätelmät Opioidikorvaushoidossa olevien potilaiden määrä on jatkanut kasvuaan. Arviot opioidien ongelmakäyttäjien suuresta määrästä suhteessa korvaushoidossa olevien potilaiden määrään ilmentävät ehkä korvaushoidon lisätarvetta. Hoito keskittyy päihdehuollon erityispalveluihin.Peer reviewe