Association of Intracranial Aneurysms With Aortic Aneurysms in 125 Patients With Fusiform and 4253 Patients With Saccular Intracranial Aneurysms and Their Family Members and Population Controls

Background-Varying degrees of co-occurrence of intracranial aneurysms (IA) and aortic aneurysms (AA) have been reported. We sought to compare the risk for AA in fusiform intracranial aneurysms (fIA) and saccular intracranial aneurysms (sIA) disease and evaluate possible genetic connection between the fIA disease and AAs. Additionally, the characteristics and aneurysms of the fIA and sIA patients were compared. Methods and Results-The Kuopio Intracranial Aneurysm Database includes all 4253 sIA and 125 fIA patients from its Eastern Finnish catchment population, and 13 009 matched population controls and 18 455 first-degree relatives to the IA patients were identified, and the Finnish national registers were used to identify the individuals with AA. A total of 33 fIA patients were studied using an exomic gene panel of 37 genes associated with AAs. Seventeen (14.4%) fIA patients and 48 (1.2%) sIA patients had a diagnosis of AA. Both fIA and sIA patients had AAs significantly more often than their controls (1.2% and 0.5%) or relatives (0.9% and 0.3%). In a competing risks Cox regression model, the presence of fIA was the strongest risk factor for AA (subdistribution hazard ratio 7.6, 95% CI 3.9-14.9, P Conclusions-The prevalence of AAs is increased slightly in sIA patients and significantly in fIA patients. fIA patients are older and have more comorbid diseases than sIA patients but this alone does not explain their clinically significant AA risk.Peer reviewe

Intraocular pressure and aqueous humor flow during a euglycemic-hyperinsulinemic clamp in patients with type 1 diabetes and microvascular complications

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Microvascular complications, including retinopathy and nephropathy are seen with type 1 diabetes. It is unknown whether functional changes in aqueous humor flow or intraocular pressure (IOP) develop in parallel with these complications. This study was designed to test the hypothesis that clinical markers of microvascular complications coexist with the alteration in aqueous humor flow and IOP.</p> <p>Methods</p> <p>Ten patients with type 1 diabetes and ten healthy age- and weight-matched controls were studied. Aqueous flow was measured by fluorophotometry during a hyperinsulinemic-euglycemic clamp (insulin 2 mU/kg/min). Intraocular pressure was measured by tonometry at -10, 90 and 240 minutes from the start of the clamp, and outflow facility was measured by tonography at 240 minutes.</p> <p>Results</p> <p>During conditions of identical glucose and insulin concentrations, mean aqueous flow was lower by 0.58 μl/min in the diabetes group compared to controls (2.58 ± 0.65 versus 3.16 ± 0.66 μl/min, respectively, mean ± SD, p = 0.07) but statistical significance was not reached. Before the clamp, IOP was higher in the diabetes group (22.6 ± 3.0 mm Hg) than in the control group (19.3 ± 1.8 mm Hg, p = 0.01) but at 90 minutes into the clamp, and for the remainder of the study, IOP was reduced in the diabetes group to the level of the control group. Ocular pulse amplitude and outflow facility were not different between groups. Systolic blood pressure was significantly higher in the diabetes group, but diastolic and mean arterial pressures were not different.</p> <p>Conclusions</p> <p>We conclude that compared to healthy participants, patients with type 1 diabetes having microalbuminuria and retinopathy have higher IOPs that are normalized by hyperinsulinemia. During the clamp, a reduction in aqueous flow was not statistically significant.</p

Acute Myringitis in Children less than Two Years of Age

Äkillinen tärykalvotulehdus alle 2-vuotiailla lapsilla JOHDANTO Tärykalvotulehduksella (myringiitillä) tarkoitetaan sairautta, jossa tärykalvolla on todettavissa rakkuloita tai voimakas verestävä punoitus. Tärykalvotulehdus voi esiintyä joko yksinään tai välikorvatulehduksen tai korvakäytävätulehduksen yhteydessä. Tärykalvotulehduksen aiheuttaja on kiistanalainen; osa oppikirjoista pitää myringiittiä virusten aiheuttamana, toiset bakteeritautina. Tutkittua tietoa äkillisestä tärykalvotulehduksesta on erittäin vähän. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että noin 1-16%:lla korvaoireisista potilaista on myringiitti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tärykalvotulehduksen mahdolliset bakteeri- ja virusperäiset aiheuttajat, epidemiologia ja kliininen kuva alle 2-vuotiailla lapsilla. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto kerättiin Kansanterveyslaitoksen FinOM-korvatulehdusrokote -tutkimuksen yhteydessä Pirkanmaalla vuosina 1997-1999. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 2028 lapsen korvatulehduksia erillisissä tutkimusklinikoissa 2 vuoden ikään asti. Kun välikorvassa todettiin eritettä, suoritettiin tärykalvopisto ja välikorvaeritteestä analysoitiin tavallisimmat bakteeripatogeenit (Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis) ja ylähengitystieinfektioita aiheuttavat virukset (adenovirus, influenssa virus A ja B, respiratory syncytial virus, parainfluenssavirukset 1-3, rhinovirukset ja enterovirukset). TULOKSET JA NIIDEN LÄÄKETIETEELLINEN MERKITYS Seurannan aikana rakkuloivia tärykalvotulehduksia (bullooseja myringiittejä) todettiin yhteensä 82 lapsella. Verestäviä tärykalvotulehduksia (hemoragisia myringiittejä) diagnosoitiin 37 lapsella. Nämä myringiitin sairastaneet lapset muodostavat laajimman myringiitti-aineiston kansainvälisessä kirjallisuudessa. Havaitsimme, että äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen aikana kehittyy lähes aina välikorvatulehdus. Äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen yhteydessä löydettiin vähintään yksi bakteereista (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) 76%:ssa tapauksista. Näytteistä 27% oli viruspositiivisia. Näytteistä ainoastaan bakteeripositiivisia oli 50%, sekä bakteeri- että viruspositiivisia oli 26%, ainoastaan viruspositiivisia 1% ja sekä bakteeri- että virusnegatiivisia 23%. Rakkuloivan tärykalvotulehduksen bakteeri- ja virusjakauma oli samanlainen kuin äkillisessä välikorvatulehduksessa. Tutkimus tuo uutta tietoa kliinistä työtä tekeville lääkäreille. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa esiintyy alle 2-vuotiailla vuosittain noin 6400 äkillistä rakkuloivaa tärykalvotulehdusta. Johtopäätöksenä on, että äkillinen tärykalvotulehdus on alle 2-vuotiailla pääsääntöisesti samojen bakteereiden (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) aiheuttama tauti, kuin äkillisen välikorvatulehduksen ja tämän vuoksi antibioottihoito on aiheellinen.Acute myringitis is an inflammation of the tympanic membrane that occurs alone or in association with external otitis or acute otitis media (AOM). There are two different types of acute myringitis: bullous and hemorrhagic myringitis. In bullous myringitis one or more blisters are detected on the tympanic membrane. In hemorrhagic myringitis very strong redness is seen on the tympanic membrane. Although acute myringitis is not a rare disease, the studies dealing with acute myringitis are sparse. The etiology of acute myringitis is unknown. In some acknowledged textbooks acute myringitis is considered a viral infection or an infection caused by Mycoplasma pneumoniae, while in others acute myringitis is considered a bacterial infection and the blisters are considered only a manifestation of AOM. The controversial opinions on the etiology of acute myringitis made us to conduct the present study. In the present study we diagnosed acute bullous myringitis in 82 children. Middle ear fluid (MEF) developed in 97% of cases with bullous myringitis during the course of the disease. Bacteriological pathogens (S. pneumoniae, H. influenzae and M. catarrhalis) and respiratory viruses detected from the MEF were similar in acute myringitis and AOM. Also the viral detections of nasopharyngeal aspirate (NPA) of acute myringitis were similar to AOM. A bacterial pathogen was detected in 76% of cases of acute myringitis and therefore antibiotics should be recommended for treatment. The incidence rate of acute myringitis has not been reported previously. In the present study acute bullous myringitis was diagnosed in 6% of children less than two years old during a one-year follow-up. Therefore, it can be estimated that there are about 6400 children under two years of age with bullous myringitis in Finland per year. The conclusion of our study is that acute bullous myringitis is a severe form of AOM. The etiology is similar to AOM, but the symptoms are more severe and the resolution of MEF is slower than in AOM. In addition, acute bullous myringitis increases the risk for recurrent AOM

Lihas- ja jänneyksikön biomekaniikka ja toiminta.

Syventävä työ ei kirjastoss

Lihas- ja jänneyksikön biomekaniikka ja toiminta.

Syventävä työ ei kirjastoss

Acute Myringitis in Children less than Two Years of Age

Äkillinen tärykalvotulehdus alle 2-vuotiailla lapsilla JOHDANTO Tärykalvotulehduksella (myringiitillä) tarkoitetaan sairautta, jossa tärykalvolla on todettavissa rakkuloita tai voimakas verestävä punoitus. Tärykalvotulehdus voi esiintyä joko yksinään tai välikorvatulehduksen tai korvakäytävätulehduksen yhteydessä. Tärykalvotulehduksen aiheuttaja on kiistanalainen; osa oppikirjoista pitää myringiittiä virusten aiheuttamana, toiset bakteeritautina. Tutkittua tietoa äkillisestä tärykalvotulehduksesta on erittäin vähän. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että noin 1-16%:lla korvaoireisista potilaista on myringiitti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tärykalvotulehduksen mahdolliset bakteeri- ja virusperäiset aiheuttajat, epidemiologia ja kliininen kuva alle 2-vuotiailla lapsilla. AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimusaineisto kerättiin Kansanterveyslaitoksen FinOM-korvatulehdusrokote -tutkimuksen yhteydessä Pirkanmaalla vuosina 1997-1999. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 2028 lapsen korvatulehduksia erillisissä tutkimusklinikoissa 2 vuoden ikään asti. Kun välikorvassa todettiin eritettä, suoritettiin tärykalvopisto ja välikorvaeritteestä analysoitiin tavallisimmat bakteeripatogeenit (Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis) ja ylähengitystieinfektioita aiheuttavat virukset (adenovirus, influenssa virus A ja B, respiratory syncytial virus, parainfluenssavirukset 1-3, rhinovirukset ja enterovirukset). TULOKSET JA NIIDEN LÄÄKETIETEELLINEN MERKITYS Seurannan aikana rakkuloivia tärykalvotulehduksia (bullooseja myringiittejä) todettiin yhteensä 82 lapsella. Verestäviä tärykalvotulehduksia (hemoragisia myringiittejä) diagnosoitiin 37 lapsella. Nämä myringiitin sairastaneet lapset muodostavat laajimman myringiitti-aineiston kansainvälisessä kirjallisuudessa. Havaitsimme, että äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen aikana kehittyy lähes aina välikorvatulehdus. Äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen yhteydessä löydettiin vähintään yksi bakteereista (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) 76%:ssa tapauksista. Näytteistä 27% oli viruspositiivisia. Näytteistä ainoastaan bakteeripositiivisia oli 50%, sekä bakteeri- että viruspositiivisia oli 26%, ainoastaan viruspositiivisia 1% ja sekä bakteeri- että virusnegatiivisia 23%. Rakkuloivan tärykalvotulehduksen bakteeri- ja virusjakauma oli samanlainen kuin äkillisessä välikorvatulehduksessa. Tutkimus tuo uutta tietoa kliinistä työtä tekeville lääkäreille. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa esiintyy alle 2-vuotiailla vuosittain noin 6400 äkillistä rakkuloivaa tärykalvotulehdusta. Johtopäätöksenä on, että äkillinen tärykalvotulehdus on alle 2-vuotiailla pääsääntöisesti samojen bakteereiden (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) aiheuttama tauti, kuin äkillisen välikorvatulehduksen ja tämän vuoksi antibioottihoito on aiheellinen.Acute myringitis is an inflammation of the tympanic membrane that occurs alone or in association with external otitis or acute otitis media (AOM). There are two different types of acute myringitis: bullous and hemorrhagic myringitis. In bullous myringitis one or more blisters are detected on the tympanic membrane. In hemorrhagic myringitis very strong redness is seen on the tympanic membrane. Although acute myringitis is not a rare disease, the studies dealing with acute myringitis are sparse. The etiology of acute myringitis is unknown. In some acknowledged textbooks acute myringitis is considered a viral infection or an infection caused by Mycoplasma pneumoniae, while in others acute myringitis is considered a bacterial infection and the blisters are considered only a manifestation of AOM. The controversial opinions on the etiology of acute myringitis made us to conduct the present study. In the present study we diagnosed acute bullous myringitis in 82 children. Middle ear fluid (MEF) developed in 97% of cases with bullous myringitis during the course of the disease. Bacteriological pathogens (S. pneumoniae, H. influenzae and M. catarrhalis) and respiratory viruses detected from the MEF were similar in acute myringitis and AOM. Also the viral detections of nasopharyngeal aspirate (NPA) of acute myringitis were similar to AOM. A bacterial pathogen was detected in 76% of cases of acute myringitis and therefore antibiotics should be recommended for treatment. The incidence rate of acute myringitis has not been reported previously. In the present study acute bullous myringitis was diagnosed in 6% of children less than two years old during a one-year follow-up. Therefore, it can be estimated that there are about 6400 children under two years of age with bullous myringitis in Finland per year. The conclusion of our study is that acute bullous myringitis is a severe form of AOM. The etiology is similar to AOM, but the symptoms are more severe and the resolution of MEF is slower than in AOM. In addition, acute bullous myringitis increases the risk for recurrent AOM