Äkillinen tärykalvotulehdus alle 2-vuotiailla lapsilla
JOHDANTO
Tärykalvotulehduksella (myringiitillä) tarkoitetaan sairautta, jossa tärykalvolla on todettavissa rakkuloita tai voimakas verestävä punoitus. Tärykalvotulehdus voi esiintyä joko yksinään tai välikorvatulehduksen tai korvakäytävätulehduksen yhteydessä. Tärykalvotulehduksen aiheuttaja on kiistanalainen; osa oppikirjoista pitää myringiittiä virusten aiheuttamana, toiset bakteeritautina.
Tutkittua tietoa äkillisestä tärykalvotulehduksesta on erittäin vähän. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten mukaan voidaan arvioida, että noin 1-16%:lla korvaoireisista potilaista on myringiitti.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tärykalvotulehduksen mahdolliset bakteeri- ja virusperäiset aiheuttajat, epidemiologia ja kliininen kuva alle 2-vuotiailla lapsilla.
AINEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimusaineisto kerättiin Kansanterveyslaitoksen FinOM-korvatulehdusrokote -tutkimuksen yhteydessä Pirkanmaalla vuosina 1997-1999. Tutkimuksessa seurattiin yhteensä 2028 lapsen korvatulehduksia erillisissä tutkimusklinikoissa 2 vuoden ikään asti.
Kun välikorvassa todettiin eritettä, suoritettiin tärykalvopisto ja välikorvaeritteestä analysoitiin tavallisimmat bakteeripatogeenit (Streptococcus pneumoniae, Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalis) ja ylähengitystieinfektioita aiheuttavat virukset (adenovirus, influenssa virus A ja B, respiratory syncytial virus, parainfluenssavirukset 1-3, rhinovirukset ja enterovirukset).
TULOKSET JA NIIDEN LÄÄKETIETEELLINEN MERKITYS
Seurannan aikana rakkuloivia tärykalvotulehduksia (bullooseja myringiittejä) todettiin yhteensä 82 lapsella. Verestäviä tärykalvotulehduksia (hemoragisia myringiittejä) diagnosoitiin 37 lapsella. Nämä myringiitin sairastaneet lapset muodostavat laajimman myringiitti-aineiston kansainvälisessä kirjallisuudessa. Havaitsimme, että äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen aikana kehittyy lähes aina välikorvatulehdus.
Äkillisen rakkuloivan tärykalvotulehduksen yhteydessä löydettiin vähintään yksi bakteereista (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) 76%:ssa tapauksista. Näytteistä 27% oli viruspositiivisia. Näytteistä ainoastaan bakteeripositiivisia oli 50%, sekä bakteeri- että viruspositiivisia oli 26%, ainoastaan viruspositiivisia 1% ja sekä bakteeri- että virusnegatiivisia 23%. Rakkuloivan tärykalvotulehduksen bakteeri- ja virusjakauma oli samanlainen kuin äkillisessä välikorvatulehduksessa.
Tutkimus tuo uutta tietoa kliinistä työtä tekeville lääkäreille. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että Suomessa esiintyy alle 2-vuotiailla vuosittain noin 6400 äkillistä rakkuloivaa tärykalvotulehdusta. Johtopäätöksenä on, että äkillinen tärykalvotulehdus on alle 2-vuotiailla pääsääntöisesti samojen bakteereiden (S. pneumoniae, H. influenzae, M.catarrhalis) aiheuttama tauti, kuin äkillisen välikorvatulehduksen ja tämän vuoksi antibioottihoito on aiheellinen.Acute myringitis is an inflammation of the tympanic membrane that occurs alone or in association with external otitis or acute otitis media (AOM). There are two different types of acute myringitis: bullous and hemorrhagic myringitis. In bullous myringitis one or more blisters are detected on the tympanic membrane. In hemorrhagic myringitis very strong redness is seen on the tympanic membrane.
Although acute myringitis is not a rare disease, the studies dealing with acute myringitis are sparse. The etiology of acute myringitis is unknown. In some acknowledged textbooks acute myringitis is considered a viral infection or an infection caused by Mycoplasma pneumoniae, while in others acute myringitis is considered a bacterial infection and the blisters are considered only a manifestation of AOM. The controversial opinions on the etiology of acute myringitis made us to conduct the present study.
In the present study we diagnosed acute bullous myringitis in 82 children. Middle ear fluid (MEF) developed in 97% of cases with bullous myringitis during the course of the disease. Bacteriological pathogens (S. pneumoniae, H. influenzae and M. catarrhalis) and respiratory viruses detected from the MEF were similar in acute myringitis and AOM. Also the viral detections of nasopharyngeal aspirate (NPA) of acute myringitis were similar to AOM. A bacterial pathogen was detected in 76% of cases of acute myringitis and therefore antibiotics should be recommended for treatment.
The incidence rate of acute myringitis has not been reported previously. In the present study acute bullous myringitis was diagnosed in 6% of children less than two years old during a one-year follow-up. Therefore, it can be estimated that there are about 6400 children under two years of age with bullous myringitis in Finland per year.
The conclusion of our study is that acute bullous myringitis is a severe form of AOM. The etiology is similar to AOM, but the symptoms are more severe and the resolution of MEF is slower than in AOM. In addition, acute bullous myringitis increases the risk for recurrent AOM
