Proteiiniherneen ideotyypin jalostus Suomen olosuhteisiin

The characteristics of protein pea (Pisum sativum L.) adapted to cultivation in Finnish conditions were specified. Ideotypes for pure and mixed stands were defined separately. Factors affecting seed yield, protein yield and protein content were determined. Efficiency of biological nitrogen fixation in the varieties was evaluated at two nitrogen application levels, 16 and 80 kg/ha. Selection methods for increasing protein content were discussed. The commercial varieties bred during the programme were presented. The effect of the gene af on different characteristics of the pea was the central object of the studies. The ideotype of peas for cultivation in Finland has to be of the afila-type. This concerns cultivation in both pure and mixed stands. Afila-peas gave seed yields and protein yields as high as the leafed ones. The lodging of afila-peas throughout the generative growth phase was less than that of the conventional leaf types. In mixed cropping the most suitable afila-peas generally formed almost completely unlodged stands together with cereals. The best seed yields were given by the varieties with a stem height of 61 to 94 cm. Due to competition, the corresponding height in mixed stands ranged from 80 to 100 cm. For the same reason, varieties to be used in mixed stands must possess a fairly large seed size and fast growth rate after emergence. The optimum flowering period lasted from 19 to 28 days. The varieties must be early, with a growing time from 91 to 101 days. Late varieties are not adapted to northern conditions, giving low yields and poor quality. The mean yield of the varieties was 4500 kg/ha in pure stands. The high nitrogen application level of 80 kg/ha did not increase pea yield in comparison with the 16 kg/ha level. In contrast, it enhanced the protein content by 1 % and the protein yield slightly. In mixed stands the mean total yield was 4700kg/ha. The hectare yields of crude protein reached levels of 990 and 900 kg respectively. Early varieties tend to have a low protein content. The protein content ranged from 15.4 to 27.6 per cent in the unselected line material. A negative, although weak correlation was found between seed yield and protein content. A variety with the highest protein yield must exceed the average level both in seed yield and protein content. The varieties with the highest protein yields had a content of 23—27 per cent.Tutkimuksen tarkoituksena on osoittaa Suomessa parhaiten viljelyyn sopeutuvan proteiinihernelajikkeen ominaisuudet lähinnä rehutuotantoa varten. Puhdasviljelyyn sopivan ja korsiviljan kanssa seoksena viljeltävän lajikkeen ominaisuudet selvitetään erikseen. Käyttäen laajaa jalostusaineistoa hyväksi valkuaispitoisuuden muuntelua ja jalostusmahdollisuuksia tutkitaan tukemaan valintatyössä tehtäviä ratkaisuja. Tutkimusaineistona ovat lajikekokeet puhdasviljelynä kahdella typpitasolla seitsemältä vuodelta ja lajikekokeet seosviljelynä pelkällä PK-lannoituksella kolmelta vuodelta. Pedigreemenetelmän mukaan valitun jalostusaineiston linjarivi- ja lisäysruutusadot ovat valkuaispitoisuusjalostuksen havaintoaineistona. Tutkimuksen keskeisiä tavoitteita on selvittää geenin af vaikutus herneen eri ominaisuuksiin. Geeni aiheuttaa herneen lehdettömyyden. Havaintotyö tehtiin normaalitiheyksisistä kasvustoista, ei harvakseen kasvaneista yksilöistä. Tämä työ on osa jatkuvaa jalostusohjelmaa lajikkeiden tuottamiseksi

Härkäpavun ja herneen geenivarat talteen ja käyttöön

Näytä koko lehti</p

Vedinkaston käyttö utaretulehduksen ehkäisyssä - kirjallisuuskatsaus ja neuvojakysely : Postmilking teat disinfection in prevention of mastitis – Review and a survey for dairy advisors

Peer reviewe

Ruis hyötyy syksyisistä kasvinsuojelukäsittelyistä

Ruislajikkeiden talvehtiminen varmentuu syksyn kasvinsuojelukäsittelyjen avulla. Kotimaiset hyvin talvehtivat lajikkeet Akusti, Riihi ja virolainen Elvi hyötyivät eniten kylvösiemenen peittauksesta. Sitä vastoin keskieurooppalaiset lajikkeet hyötyivät lumihomeen torjuntaruiskutuksesta.vo

Selective dry cow therapy effect on milk yield and somatic cell count: A retrospective cohort study

Peer reviewe

Functionality and morphology of iPSC-derived cardiomyocytes in multicellular 3D cardiovascular construct

Cardiovascular diseases are major death leading cause in the world, and with aging people the socio-economic burden caused by these diseases exponentially grows. In addition, cardiotoxicity is most common reason behind drug withdrawal from the market, as toxicity is usually detected after longer clinical use. Animal models can’t truthfully recapitulate human pathophysiology, therefore the results obtained are not often accurate. Also, they are hampered by ethical issues. There is unmet need for in vitro models of human heart , that could be used for modeling cardiovascular diseases, for drug development and for cardiotoxicity screening. The main aim of this work is to create functional multicellular three-dimensional model of human myocardium, that could be used for modeling cardiovascular diseases. The project is part of Center of Excellence in Body-on-Chip research. In this project, induced pluripotent stem cells -derived cardiomyocytes (iPSC-CM) were cultured together with human umbilical vein endothelial cells (HUVEC) and human adipose stem cells (hASCs) to form 3D cardiovascular construct, supported with gelatin-gellan gum hydrogel. HUVECs and hASCs formed vascular structures in the model, as well as were supporting iPSC- CMs maturation, functionality, and viability in the construct. Additionally, also construct composed of hASCs and iPSC-CMs was built, to see if hASCs could be used alone as supportive cell type in co-culture. Cells were co-cultured together for 9 days, in two different culture mediums. During the co-culture, iPSC-CMs beating was video imaged in two separate days, to investigate if there were any changes in cells function in different environments. CellVisus software was used to transform the data into quantitative form. In addition, cells were characterized with immunocytochemical staining and confocal imaging. The results showed that iPSC-CMs were functional and viable in the co-culture. The used culture media did not have effect on the cells’ viability, nor function. However, the beating frequency was higher in co-culture and iPSC-CMs showed transformed and more mature morphology. The shape was more elongated, iPSC-CMs were aligned and attached to each other, and organized and elongated sarcomere structures could be seen in co-culture. In addition, similar results were gotten from hASCs and iPSC-CMs co-culture, showing that hASCs function well as supporting cells in the construct. Cardiomyocytes showed typical characteristics when cultured in 3D environment together with HUVECs and hASCs, thus this model provide potential platform for cardiovascular disease research and development in the future.Maailmanlaajuisesti sydänsairaudet ovat yksittäinen suurin kuolemaan johtava ryhmä sairauksia. Väestön ikääntyessä, terveydenhuollon taakka kasvaa. Kardiotoksisuus on yleisin syy lääkkeiden poisvetämiseen markkinoilta, sillä lääkeaineen kardiotoksisuus usein havaitaan vasta kliinisessä käytössä pidemmän ajan jälkeen. Eläinmallit eivät totuudenmukaisesti kuvaa ihmisen fysiologiaa, ja eläinkokeista saadut tulokset ovat usein epätarkkoja. Lisäksi niitä varjostavat eettiset ongelmat. Tarve ihmisen sydänkudosta mallintaville kudosmalleille on suuri, jotta kardiovaskulaarisia sairauksia ja niiden mekanismeja voidaan luotettavasti tutkia. Kudosmalleja tarvitaan myös lääkekehityksen tarpeisiin, seulomaan potentiaalisia yhdisteitä prekliinisissä vaiheissa, nopeuttamaan lääkkeiden kehitystä ja vapautusta markkinoille. Tämän työn tarkoituksena on kehittää toiminnallinen, eri solutyypeistä koostuva, kolmiulotteinen malli jäljittelemään ihmisen sydänlihaskudosta, jota voitaisiin hyödyntää sydänsairauksien mallintamiseen. Työ on toteutettu osana Monikudosmallintamisen Huippuyksikön tutkimusta. Tässä työssä, indusoiduista pluripotenteista kantasoluista erilaistettuja kardiomyosyyttejä viljeltiin yhdessä ihmisen napanuoran laskimosta peräisin olevien endoteelisolujen, sekä rasvakudoksesta peräisin olevien kantasolujen kanssa, tavoitteena luoda kolmiulotteinen malli sydänlihaskudoksesta. Kolmiulotteinen ympäristö luotiin gelatiinista ja gellaanikumista peräisin olevaan hydrogeeliin. Endoteelisolujen ja rasvakudoksen kantasolujen tarkoitus yhteisviljelmässä on muodostaa verisuonimaisia rakenteita, ja tukea kardiomyosyyttien toiminnallisuutta ja kypsymistä. Kardiomyosyyttejä viljeltiin lisäksi myös pelkkien rasvan kantasolujen kanssa, jotta kantasolujen potentiaalia tukisoluina voitiin tutkia. Endoteelisolut, rasvakudoksen kantasolut sekä kardiomyosyytit olivat yhteisviljelmässä 9 päivää. Soluja viljeltiin kahdessa erityyppisessä kasvatusliuoksessa. Tänä aikana kardiomyosyyttien sykintää videoitiin kahtena erillisenä päivänä, jotta toiminnallisuutta eri ympäristöissä voitaisiin laskennallisesti tutkia. Videot prosessoitiin CellVisus ohjelmistolla. Lisäksi suoritettiin immunosytokemialliset värjäykset, ja soluja kuvattiin konfokaalisella mikroskoopilla rakenteiden tutkimiseksi. Tulokset osoittivat, että kardiomyosyytit ovat eläviä ja toiminnallisia yhteisviljelmässä. Eri mediumien välillä ei havaittu eroja solujen elävyydessä tai toiminnassa. Sykintä oli voimakkaampaa yhteisviljelmissä, ja konfokaalikuvantaminen osoitti kardiomyosyyttien muuttunutta ja kypsynyttä rakennetta. Muoto oli pidentynyt, solut olivat linjautuneet ja kiinnittyneet toistensa kanssa, sekä järjestäytyneitä ja linjautuneita sarkomeerirakenteita voitiin havaita kardiomyosyyteissä yhteisviljelmässä. Samankaltaisia tuloksia saatiin myös yhteisviljelmästä, jossa oli vain rasvakudoksen kantasoluja sekä kardiomyosyyttejä. Rasvakudoksen kantasolut toimivat yksinään hyvin tukisoluina kardiomyosyyteille. Kardiomyosyytit osoittivat niille tyypillisiä ominaisuuksia yhteisviljelmässä kolmiulotteisessa ympäristössä. Sydänkudosmallia voitaisiinkin mahdollisesti hyödyntää tulevaisuudessa alustana erilaisten sydänsairauksien tutkimiseen, ja lääkkeiden kehitykseen

Laadukkaiden videopelikenttien tuottaminen generatiivisilla kilpailevilla neuroverkoilla

Videopelien tuotannossa videopelikenttien luominen on yksi resurssi-intensiivimimmistä prosesseista. Ajan ja rahan säästämiseksi videopelikenttiä voidaan tuottaa automaattisesti. Historiallisesti algoritmeilla on tuotettu videopelikenttiä esimerkiksi roguemaisiin videopeleihin, joissa peliin lisätään uudelleenpelattavuutta tuottamalla uusia kenttiä jokaisella pelauskerralla. Videopelikenttä sisältää pelaajahahmon, tavoitteet ja esteet. Pelaajahahmon täytyy päästä tavoitteeseen ilman epäonnistumista ja esteet pyrkivät luomaan pelaajalle haastetilanteita. Videopelikentän tuottaminen automaattisesti vähentää suunnittelijan vaikutusta lopputulokseen. Jotta voidaan tuottaa suuri määrä erilaisia videopelikenttiä, täytyy automaattisessa ratkaisussa olla tarpeeksi satunnaisuutta. Satunnaisuus voi myös vaikuttaa pelikokemukseen tai pelattavuuteen negatiivisesti. Esimerkiksi liian vaikea yhdistelmä esteitä voi aiheuttaa pelaajalle vaikeuksia edetä. Automaattista videopelikentän tuottamista on myös alettu tutkia koneoppimisen näkökulmasta. Sisällöntuotanto koneoppivin keinoin pyrkii luomaan uutta jo olemassa olevasta datasta. Koneoppivien metodien soveltaminen videopelikenttien tuottamiseen ei kuitenkaan ole suoraviivaista, sillä videopelikenttien pelattavuuden rajoitteet aiheuttavat ongelmia. Tässä työssä tarkastellaan, miten pelattavuuteen, ulkonäköön ja vaikeusasteeseen voidaan vaikuttaa generatiivisten kilpailevien verkkojen yhteydessä. Generatiiviset kilpailevat verkot ovat koneoppimisen metodi, joka perustuu kahden neuroverkon kilpailuun. Nämä verkot pystyvät onnistuneesti tuottamaan esimerkiksi kuvia. Kuitenkin videopelikenttien pelattavuuden rajoitteiden oppiminen aiheuttaa ongelmia. Näiden pelattavuuden rajoitteiden toteutumiseksi neuroverkkojen lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi geneettistä optimointia tai videopelikentän korjausta. Myös neuroverkon arkkitehtuurilla ja aloitusdatan manipulaatiolla voidaan vaikuttaa positiivisesti lopputulokseen. Tutkielmassa todettiin, että tarpeeksi sivistyneellä ratkaisulla generatiivisilla kilpailevilla verkoilla voidaan tuottaa yksinkertaisia videopelikenttiä, jotka näyttävät vakuuttavilta ja täyttävät pelattavuuteen liittyvät rajoitteet. Kuitenkin yleisistä pelien välisistä toteutuksista ollaan vielä kaukana ja suurin osa tutkimuksesta rajoittuu kaksiulotteisiin diskreetteihin videopeleihin

The use of songs in learning a new language : teachers’ practices and experiences in Finnish preparatory education

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien tapoja hyödyntää lauluja uuden kielen oppimisen tukena perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Lisäksi kartoitettiin heidän perustelujaan laulujen hyödyntämiselle opetuksessa. Tutkimusongelma nousee tarpeesta tarkastella keinoja, joilla vastasaapuneita peruskouluikäisiä oppilaita voidaan tukea kielenoppimisen alkuvaiheessa. Musiikin on havaittu vaikuttavan myönteisesti kielenoppimiseen. Laulamisen hyödyntäminen kieltenopetuksessa Suomessa, erityisesti perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, kaipaa lisää tutkimusta. Tutkimukseen sovellettiin fenomenologista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa opettajaa, joilla oli kokemusta laulujen opetuskäytöstä perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimuksen perusteella opettajat hyödyntävät lauluja kekseliäästi monilla tavoilla perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Opettajien perustelut laulujen hyödyntämiselle kytkeytyivät heidän laulamisen myönteisiin vaikutuksiin liittyviin käsityksiinsä, joiden taustalla oli omakohtaisia hyviä kokemuksia laulujen opetuskäytöstä. Joissakin tapauksissa perusteluihin yhdistyi myös opettajien omaan kielenoppimiseen ja lauluihin liittyviä kokemuksia. Perustelut voitiin jakaa kielenoppimiseen liittyviin perusteluihin sekä oppimistilanteen miellyttävyyteen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja kasvuun liittyviin perusteluihin. Laulamisen koettiin olevan nopea ja tehokas tapa oppia uusia sanoja ja fraaseja. Opettajien vastauksista heijastui näkemys, jonka mukaan kielenoppiminen on koulun muuhun toimintaan saumattomasti liittyvä prosessi. Uuden kielen oppiminen kytkeytyy kaikkeen koulussa olemiseen ja sosiaalisen yhteyden löytymiseen. Laulamisen ja musiikin merkitys koulussa viihtymisessä ja tunteiden käsittelemisessä koettiin tärkeänä. Opettajien näkemykset vastasivat näiltä osin aiempia tutkimuksia laulamisen epäsuorasta vaikutuksesta kielenoppimiseen.The aim of this study was to find out how teachers use songs as a means to support learning a new language in preparatory education. The purpose was also to examine their reasoning behind using songs in their teaching. The research problem arises from the need to consider the different ways in which newly arrived pupils can be supported in the beginning of learning a new language. According to previous studies, music has a positive impact on language learning. However, there is a need for further study of using songs as a means to support language learning in Finland and especially in Finnish preparatory education. The study was carried out applying a phenomenological approach. Research data was collected by interviewing eight teachers who had experience in using songs in preparatory education. Research data was analyzed using methods of qualitative content analysis. On the basis of this study, the different ways of using songs in supporting language learning in preparatory education form a wide and inventive array of teaching methods. The reasoning behind including songs in preparatory education was mostly linked to the views the teachers had concerning the positive effects of using songs, which were in many cases influenced by the positive experiences they had using songs in teaching. In some cases, the reasons were linked to positive experiences the teachers themselves had in connection with language learning and songs. The reasons could be divided into those that were directly linked to language learning and those that were linked to the overall well-being and growth of students or creating a pleasant atmosphere in the classroom. Using songs was seen as an affective and quick way to learn new vocabulary and phrases. The teachers’ views reflected the idea that language learning is a process that cannot be separated from everything else that is happening in the classroom. The role of music in increasing school satisfaction and dealing with emotions was considered as very important. The teachers’ views were in this sense in line with previous studies concerning the ways in which singing indirectly affects language learning