Mixing of heavy baryons in the bag model calculations

Spin-spin interaction causes the mixing between ground state wave functions of baryons containing three quarks of different flavors. We examine the effect of this mixing on the baryon masses in the framework of the modified bag model.Comment: LaTeX, 11 pages, 5 table

Functional language & literacy in practice: a higher education music context

Currently most Higher Education (HE) and Vocational Education and Training (VET) courses do not specifically address functional literacy skills. A student could potentially pass the course, yet still be functionally illiterate. This paper is an attempt to consider what language and literacy issues might mean in practice in the context of Australian music higher education through investigating the role of reflective practice in music performance. A graduating music performance class at the Australian Institute of Music is employed as a case study to unpack the role of functional literacy in this context. Here, aligning cognitive processes with course development may avail opportunities for literacy skills to develop, but it still remains a question as to where such opportunities could exist within the broader education field. Regardless, the aim is to support content understanding by focusing on the nature and practices of academic reading and writing in all education environments

New aspects of the genesis of the medieval town walls in the Northern Baltic Sea region

The purpose of this reasearch is to analyse the origins of the town walls of Old Livonia, specifically the medieval town walls in the present-day territory of Estonia. The main research questions are 1) which changes on the urban townscape can be associated with the building of town walls; 2) when did the construction of the town walls start and how long did it take to complete them; 3) did the walling of medieval towns in the Estonian area differ from the similar processes in the neighbouring countries, and if so, how. The town walls construction required the development of new types of building materials, which depended largely on natural resources in the respective locations. The beginning of brick-making in Estonia clearly correlates with the beginning of the construction boom in the 14th century, when town areas were re-planned, and the construction of the town fortifications, stone churches, and stone houses had started. Also in the current context the appearance of cesspits in the first half of 14th century clearly distinguish. After building the wall, the disposal of waste to cesspits was probably regulated by the town laws. The average development from the first traces of urban settlement to walled medieval town in the present-day Estonian territory took a timeframe of approximately 50–100 years and the walls were probably erected in the 14th century. Around the northern Baltic Sea region there are no medieval walled towns in the territory of present-day Russia nor Lithuania and there are very few of them in Scandinavia. Therefore I have suggested that the building of urban fortifications was not always directly related to military necessity, but was also due to the specificity of the cultural space, which came to Old Livonia with the German settlers. German influence is also clearly perceivable in the walled towns of the territory of medieval Sweden. Similarly to Estonian area, the average development from the first traces of urban settlement to walled medieval town in the Latvian territory took a timeframe of around 50–100 years, with the exception of Riga. The timeframe for the completion of the medieval Sweden’s town walls seems to fall in the same pattern as we already witnessed in Old Livonia. In some cases one can perceive similar events in the town planning. The genesis of the medieval town walls in Old Livonia seems to clearly indicate an ordinary colonisation policy, which is not something unique in Europe.Tämän tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Vanhan-Liivinmaan kaupunginmuurien alkuperää keskittyen erityisesti nykyisen Viron alueelle. Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: 1) minkälaisia muutoksia muurien rakentaminen luo kaupunkikuvassa, 2) milloin kaupunginmuurien rakentaminen aloitettiin ja kuinka kauan niiden valmistuminen kesti ja 3) erosiko keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen Virossa naapurimaissa tapahtuneesta rakentamisesta ja jos, miten. Kaupunginmuurien rakentaminen edellytti uudenlaisten rakennusmateriaalien kehittämistä, ja materiaalien valinta riippui suuresti kunkin paikan luonnonvaroista. Tiilenvalmistuksen aloittaminen Virossa korreloi selvästi 1300-luvun rakentamisen noususuhdanteen kanssa, jolloin kaupunkialueet suunniteltiin uudelleen sekä aloitettiin kaupunkien linnoitusten, kivikirkkojen ja kivitalojen rakentaminen. 1300-luvun alkupuolella erottuu tässä yhteydessä selvästi myös jätekuoppien ilmestyminen kaupunkikuvaan. Muurin rakentamisen jälkeen kaupunkien laeissa todennäköisesti säädettiin jätteiden hävittämisestä jätekuoppiin. Kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin keskiaikaisiin kaupunkeihin nykyisellä Viron alueella kesti keskimäärin 50–100 vuotta, ja muurit rakennettiin todennäköisesti 1300-luvulla. Pohjoisen Itämeren alueen ympäristössä keskiaikaisia muurein ympäröityjä kaupunkeja ei ole Liettuassa eikä Venäjällä ja Skandinaviassakin vain muutamia. Siitä johtuen esitän, ettei kaupunkilinnoitusten rakentaminen ollut aina sidoksissa sotilaallisiin tarpeisiin, vaan syynä oli myös saksalaisten uudisasukkaiden tuoman kulttuurisen tilan erityispiirteet. Saksalainen vaikutus on selvästi säilynyt myös Ruotsin keskiaikaisten kaupunkien muureissa. Latviassa kehitys ensimmäisistä kaupunkiasutuksen jäljistä muurein ympäröityihin kaupunkeihin kesti Viron tapaan 50–100 vuotta, mistä poikkeuksena on Riika. Ruotsin keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentaminen valmiiksi vaikuttaa noudattavan samaa ajallista mallia kuin Vanhalla-Liivinmaalla. Joissakin tapauksissa samanlaisia jälkiä on nähtävissä myös tuolloisessa kaupunkisuunnittelussa. Keskiaikaisten kaupunginmuurien rakentamisen alku Vanhalla-Liivinmaalla vaikuttaa selvästi noudattavan tavanomaista asuttamisen toimintatapaa, mikä ei ole ainutlaatuista Euroopassa.Siirretty Doriast

Duomenys apie Specializuotos tarybos darbą

Vilniaus universitete pedagogikos mokslų kandidato moksliniam laipsniui teikti 1978 m. gegužės 5 d. įkurte Specializuota taryba, veikianti prie predagogikos katedros. Šioje taryboje iki 1990 m. gruodžio 30 d. buvo ginamos 128 disertacijos (dvi iš jų daktaro laipsniui gauti), kitos kandidato; 89 iš Lietuvos ir 39 iš kitų respublikų (Latvijos, Estijos, Baltarusijos, Rusijos, Tadžikijos). Daugiausiai disertacijų apginta iš aukštosios mokyklos pedagogikos